Äitienpäivä – Suomen Vanhempainliiton Amerikan tuliainen

koti 1933

Suomen Vanhempainliitto perustettiin vuonna 1907 nimellä Kotikasvatus-Yhdistys. Yhdistyksen perustajajäsenenä pidetään kansakoulutarkastaja Kaarlo Kerkkosta. Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli kirjailija Maria Furuhjelm.

Kotikasvatusyhdistyksen todellisena voimahahmona pidetään kuitenkin kansakoulun opettajana ja kansanedustajanakin toiminutta, kahdeksan lapsen isää ja liiton pitkäaikaista pääsihteeriä Vilho Reimaa. Yhdistyksen tarkoituksena oli alkuun tukea kotien harjoittamaa kasvatustyötä. Vuonna 1974 Kotikasvatusyhdistyksestä tuli Koti ja Koulu -yhdistysten Liitto, sitten vuonna 1990 Koululaisten vanhempien liitto ja lopulta vuonna 1995 Suomen Vanhempainliitto, ydintehtävä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen.

Vuodesta 1920 yhdistys julkaisi Koti-lehteä, joka oli yksi laajalevikkisimmistä aikakauslehdistä Suomessa. Lehdessä käsiteltiin kasvatukseen ja kodinhoitoon liittyviä teemoja ja julkaistiin asiantuntijoiden kirjoituksia, muiden mukana lastenlääkäri Arvo Ylpön artikkelit. Viimeinen Koti-lehti julkaistiin vuonna 1964.

Äidille

Äitienpäivä on rantautunut Suomeen Kotikasvatusyhdistyksen (nykyinen Vanhempainliitto) pääsihteerin Vilho Reiman johdolla. Reiman pyrkimys oli alkuun omistaa päivä nimenomaan kansalaissodassa leskiksi jääneille tai poikansa menettäneille ”veljessodan äideille”. Reima halusi kutsua mukaan kaikki äidit ajatuksella, että myös ”vihollisenkin äidillä on äidin sydän”.

Ensimmäistä äitienpäivää vietettiin Alavieskan kirkonkylän kansakoululla vain pari kuukautta kansalaissodan päättymisen jälkeen, heinäkuussa vuonna 1918. Seuraavana vuonna päivää kampanjoi myös Pelastusarmeija, ja syksyllä 1919 äitien juhlaa vietettiin jo sadoissa tilaisuuksissa ympäri vuoden.

Vuodesta 1920 päivää siirryttiin viettämään keväällä, alkuun toukokuun kolmantena sunnuntaina. Kotikasvatusyhdistys ja sen julkaisema Koti-lehti oli tärkeässä roolissa juhlapäivän vakiinnuttamisessa maahan. Yhdistys vetosi suomalaisiin aina kirkkoa ja puolustuslaitosta myöten, ja pyhitti vuoden 1920 Koti-lehden huhtikuun numeron kokonaan äideille. Lapsia ja nuoria kannustettiin ottamaan vastuuta päivän järjestämisessä ja äitien huomioimisessa. Jälkipolvia haluttiin muistuttaa, kuinka äidit, usein ilman minkäänlaista kiitosta, antoivat kaikkensa perheen ja lasten parhaaksi. Myös edesmenneiden äitien ja mummujen muistoa kehotettiin kunnioittamaan.

Valtakunnallisia juhlatapahtumia ryhdyttiin viettämään Väestöliiton aloitteesta ja vuonna 1947 päivästä tehtiin virallinen liputuspäivä.Kotikasvatusyhdistyksen rinnalle äitienpäivän julistukseen liittyivät myöhemmin monet muut järjestöt, kuten Valkonauhaliitto, nuoriso- ja raittiusseurat sekä Martat. Maanlaajuiseksi tapahtumaksi muodostunut juhlapäivä siirrettiin opettajien aloitteesta toukokuun toiselle sunnuntaille vuonna 1927, jotta se ei ulottuisi liian lähelle koulujen kevätjuhlaa. Kotikasvatusyhdistyksen arvion mukaan tuona vuonna vietettiin noin nelisen tuhatta äitienpäiväjuhlaa.

Takaisin tähän päivään, kiitos! 

Jaa artikkeli