Kansallisen lapsistrategian pyöreän pöydän keskusteluun

Lapsen oikeuksien toteutumisen sekä lapsistrategian näkökulmasta olennaista on, että kaikessa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen liittyvissä toimissa, ratkaisuissa ja päätöksenteossa lapsen oikeudet tunnetaan ja lapsen edun ensisijaisuus huomioidaan. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla itsestään selvä osa valmistelua ja päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Nyt näin ei vielä ole.


Suomen Vanhempainliitto on kodin ja päiväkodin/koulun/oppilaitoksen yhteistyön sekä vanhempien osallisuuden asiantuntija. Tarkastelemme lapsistrategian valmisteluun liittyvässä keskustelussa asioita erityisesti varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen oppilaitosten sekä niihin liittyvän päätöksenteon näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien toteutumisen sekä lapsistrategian näkökulmasta olennaista on, että kaikessa varhaiskasvatukseen, perusopetukseen sekä toisen asteen koulutukseen liittyvissä toimissa, ratkaisuissa ja päätöksenteossa lapsen oikeudet tunnetaan ja lapsen edun ensisijaisuus huomioidaan. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi olla itsestään selvä osa valmistelua ja päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Nyt näin ei vielä ole.

Sivistystoimen ohjaus ja lasten oikeusturvan toteutuminen

Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä toisen asteen koulutusta ohjataan varhaiskasvatusta ja koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtionosuusjärjestelmän lisäksi kansallisilla varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteilla sekä Opetushallituksen antamilla ohjeilla. Muilta osin varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät (yksityiset tahot, kunnat, kuntayhtymät) tekevät järjestämiseen liittyvät päätökset itsenäisesti. Aluehallintovirasto voi antaa ainoastaan informaatio-ohjausta ja käsittelee sivistystoimeen liittyvät kantelut sekä oikaisuvaatimukset ja -pyynnöt.

Lainsäädännön mukaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen vastuu oppilaiden oikeusturvan toteutumisesta. Käytännössä lapsen ja nuoren oma mahdollisuus puuttua siihen, että hänen oikeusturvansa ei toteudu, on vähäinen. Huoltajien kohdallakin mahdollisuus puuttua ja tarttua epäkohtiin riippuu paljon osaamisesta. Puuttuminen tapahtuu aina jälkikäteen esim. kantelun avulla. Lapsen näkökulmasta se, että viranomaisella olisi oikeus ja velvollisuus puuttua epäkohtiin ennakollisesti, olisi tärkeä osa lapsen oikeuksien toteutumista.

Lapsen oikeuksien toteutuminen valmistelussa ja päätöksenteossa

Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä toisen asteen koulutus koskettavat kaikkia suomalaisia lapsia sekä heidän perheitään. Se, miten kasvatusta ja koulutusta järjestetään ja miten lasten etu osallisuus niiden järjestämisessä ja arjessa huomioidaan, vaikuttaa suuresti lasten ja nuorten kasvuun, oppimiseen ja hyvinvointiin. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen vaikuttavuuden näkökulmasta varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on siis suuri rooli.

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen liittyy paljon haasteita, joiden parissa Vanhempainliitto päivittäin työskentelee. Järjestämiseen käytettävissä olevat resurssit ja tuntikehykset ovat pienentyneet, ryhmäkoot ovat suuret, kunnissa ja alueilla on karsittu palveluverkkoja, koulumatkat ja -kuljetukset ovat pidentyneet, sisäilmaongelmat haastavat turvallista ja terveellistä oppimisympäristöä, kouluruokailu kaipaa kehittämistä, erityinen tuki ja oppilashuolto toteutuvat vaihtelevasti, henkilöstön sijaisjärjestelyt ontuvat, henkilöstöä lomautetaan, fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ei toteudu kaikkien oppilaiden kohdalla, jne. Lisäksi lapset ovat varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen näkökulmasta eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä asuvat ja osallistuvat varhaiskasvatukseen, opetukseen tai koulutukseen.

Jotta varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa huomioitaisiin kattavasti lapsen oikeuksien sopimus, on tärkeää, että virkamiehet ja päättäjät tuntevat lapsen oikeuksien sopimuksen ja heitä velvoitetaan ja tuetaan viemään se valmistelun ja päätöksenteon arkeen. Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin tulisi olla osa jokaisen varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän päivittäistä työkalupakkia.

Vanhempainliitto on mukana lukuisissa kansallisissa työ- ja ohjausryhmissä. Näiden ryhmien toiminnassa lapsen oikeudet ja esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi huomioidaan aivan liian harvoin. Vaikka monen työryhmän työskentelyssä lapsen etu on vahvasti läsnä, ei se välttämättä näy konkreettisesti työryhmien esityksissä ja julkaisuissa eikä lapsivaikutusten arviointiin liittyvä lasten kuuleminen ja osallistuminen toteudu usein lainkaan.

Lapsen oikeudet arjessa

Valtiolla on velvollisuus huolehtia, että sekä lapset että vanhemmat ja muut aikuiset, kuten lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset, tuntevat lapsen oikeudet. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä kanavia toteuttaa tätä tehtävää niin lasten kuin heidän vanhempiensakin suuntaan. Käytännössä lapsen oikeuksien sopimuksen tunnetuksi tekeminen päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on sattumanvaraista ja perustuu liian usein yksittäisten ammattilaisten kiinnostukseen ja innostukseen. Lapsen oikeuksien tulee olla osa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea ja ydintoimintaa – ei ainoastaan teemaviikkoja ja tapahtumia. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten on saatava tietoa lapsen oikeuksista sekä perus- että täydennyskoulutuksessa.

Lapsistrategian avulla eteenpäin

On hienoa, että kansallista lapsistrategiaa nyt valmistellaan. Vanhempainliitto näkee lapsistrategian parhaimmillaan tehokkaana lasten oikeuksien toimeenpanon välineenä. Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta sekä toisen asteen koulutusta koskevat ohjaus- ja päätöksentekomekanismit, niihin liittyvä lainsäädäntö sekä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toiminta kaipaavat kriittistä tarkastelua lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Lapsistrategia on mahdollisuus toteuttaa tätä tarkastelua.

Kansallisen lapsistrategian pyöreän pöydän keskusteluun_Vanhempainliitto (pdf)

Jaa artikkeli