25.6. 2026
VN/15678/2026
Opetusministeri Adlercreutz on pyytänyt opetus- ja kulttuuriministeriön virkakuntaa selvittämään, miten koulujen ja oppilaitosten kesälomien siirtäminen olisi toteutettavissa ja millaisia muutostarpeita siirto aiheuttaisi koulutusjärjestelmässä.
Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan koulutusjärjestelmälle, mikäli perusopetuksen loma-ajat muutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Esitetty loma-aikamalli aiheuttaisi laajoja vaikutuksia koko koulutusjärjestelmään, kuten opetuksen järjestämiseen, opiskeluhuoltoon ja eri koulutusasteiden aikataulujen yhteensovittamiseen. Vaikutusta olisi myös arviointiin, opiskelijavalintojen tekemiseen, yhteishaun tulosten julkaisemisen ja opiskelupaikan hyväksymisen ajankohtaan ja syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Syksyllä ylioppilaskokelaiden käytössä olevaan opiskeluaikaan vaikuttaisi se, päättääkö koulutuksen järjestäjä jatkaa kesälomaa mallissa esitettyä pidemmälle eli viikolle 34 tai sen jälkeen. Tällä olisi vaikutusta yhdenvertaisten syksyn kirjoituksiin valmistautumisaikojen toteutumiselle alueesta riippuen.
Esitetyn mallin vaikutuksia tulisi tarkastella perusopetuksen ydinsisällön eli opetuksen ja oppimisen näkökulmasta. Vaikka mallissa ei esitetä vähennettäväksi työpäivien lukumäärää eikä esimerkiksi opetussuunnitelman sisältöjä, vaikutukset ulottuvat mm. opetuksen järjestäjien tehtäviin, oppilaiden, opettajien ja vanhempien jaksamiseen ja arjen järjestelyihin ja voivat vaikuttaa myös oppimistuloksiin. Koulutusjärjestelmälle koituisi kielteisiä vaikutuksia siitä, jos uudistus tehtäisiin tutkimatta niiden vaikutusta kouluarjen sujuvuuteen, perheisiin sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin.
Perusopetusta koskevissa muutoksissa tulee ensisijaisesti huomioida lapsen etu (YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, LOS 3.1 art., perusopetuslain 3 a §). Nyt esitetyssä mallissa painoarvo vaikutuksien arvioinnissa annetaan koulutusjärjestelmän rakenteellisille näkökulmille lapsen edun sijaan. Vaikka myös rakenteelliset näkökulmat ovat merkittäviä, kuten perusopetuksesta toiselle asteelle sujuva siirtyminen, ei mallissa punnita lapsen edun ensisijaisuutta – jolla on merkittävä vaikutus myös vanhempien toiminnalle ja perheiden hyvinvoinnille.
Lomien siirrosta tulisi tehdä kokonaisvaltainen lapsivaikutusten arviointi, jossa myös oppilailla on oikeus kertoa oma näkemyksensä (LOS 12 art., perustuslain 6.3 §). Jotta loma-aikojen siirtäminen olisi perusopetuksessa olevan lapsen edun mukainen, tulee punnita lapsen oikeutta perusopetukseen ja oppivelvollisuuden suorittamisen mahdollisuuksia (perustuslain 16.1 §), lapsen oikeutta vapaa-aikaan (LOS 31 art., perusopetuslain 24.1 §), mutta myös sitä, miten valtion ja kuntien taholta tuetaan vanhempia lasten kasvatustehtävässä (LOS 18 art., perustuslain 19.3 §).
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei anna yksiselitteistä kuvaa loma-aikojen ajoittamisen vaikutuksista (De Leon ym., 2022; Finnie ym., 2019; Eglitis ym., 2024; OECD 2024). Suomessa tarvittaisiinkin tutkimusta loma-aikojen sijoittumisen ja niiden pituuden vaikutuksista lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin, sekä vanhempien ja koulujen henkilökunnan hyvinvointiin.
Opettajien näkökulmasta (OAJ:n jäsenkysely 2025) suurin osa opettajista on sitä mieltä, että siirto lisäisi oppilaiden ja opettajien uupumusta. Jos huhtikuulle tulisi lisälomaviikko, se sotkisi oppilaiden vuorokausirytmiä, josta palautumiseen menee aikaa ja se näkyy lisääntyneenä väsymyksenä keväällä. Kevät on jo valmiiksi pirstaleinen ja pitkä, joten edellä mainitusta syystä lomaviikon siirto keväälle ei välttämättä vähennä kevään kuormittavuutta. Lisäksi talvilomat alkavat eri puolilla Suomea eri aikaan ja pääsiäinen sijoittuu eri vuosina eri kohtaan.
Nyt esitetty malli ei perustu tutkimukselle eikä lapsen edun ensisijaisuuden arvioinnille, mutta se kaventaisi merkittävästi kunnallista päätösvaltaa (perustuslain 121 §) päättää itse alueellaan lomien ja koulupäivien tarkoituksenmukaisesta jaksottamisesta. Esitetyn mallin sijaan Vanhempainliitto kannattaa sitä, että kunnilla säilytetään alueellinen päätösvalta kansallisen yhdenmukaistamisen sijaan.
Millaisia vaikutuksia näkisitte aiheutuvan muille toimialoille / edustamallanne toimialalle, mikäli perusopetuksen loma-ajat toteutettaisiin mallin esittämällä tavalla?
Koulujen loma-aikojen muutokset eivät ole ainoastaan koulutusjärjestelmää koskeva kysymys, vaan ne vaikuttavat suoraan myös vanhempien mahdollisuuksiin toteuttaa kasvatustehtäväänsä. Julkisen vallan tehtävänä on tukea vanhempia tässä tehtävässä (PL 19.3 §), minkä vuoksi muutosten vaikutuksia tulee arvioida myös siitä näkökulmasta, vahvistavatko vai heikentävätkö ne perheiden mahdollisuuksia sovittaa yhteen työelämä, perhe-elämä ja lasten hyvinvointi.
Lisäksi koulujen loma-aikojen vaikutuksia tulisi tarkastella osana laajempaa lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa. Tutkimustieto osoittaa, että perheiden toimiva arki ja vanhempien mahdollisuudet olla läsnä lasten elämässä ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin, koulumotivaatioon ja oppimiseen (Rajala ym., 2019; Kouluterveyskysely 2025). Siksi loma-aikojen muutosten vaikutuksia ei tulisi arvioida yksinomaan koulutusjärjestelmän tai matkailun näkökulmasta, vaan ennen kaikkea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Uudistuksia ja siihen liittyviä lainsäädäntötoimia valmistellessa olisi tärkeää kuulla lapsia, vanhempia, opettajia ja kaikkia niitä toimialoja, joihin muutos vaikuttaisi, sekä arvioida tutkimuksen keinoin muutoksen vaikutuksia, lapsivaikutusten arviointi mukaan lukien.
Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skolan ry:n tekemä Vanhempien perusopetuksen barometri 2025 (N=11 362) osoittaa, että vanhempien näkemykset koulujen loma-aikojen muuttamisesta jakautuvat. Kysyimme barometrissa vanhempien näkemyksiä kesäloman myöhemmäksi siirtämisestä ja kyselyn tulokset osoittavat, että vanhempien näkemykset koulujen loma-aikojen muuttamisesta jakautuvat. Noin 30% vanhemmista kannatti kesäloman siirtämistä, 30% vastusti sitä, 30% oli sitä mieltä, ettei kesäloman ajankohdan siirrolla ollut väliä ja 10% ei osannut sanoa kantaansa. Tämä kertoo siitä, ettei kyse ole yksinkertaisesta uudistuksesta, vaan asiasta, joka vaikuttaa perheisiin hyvin eri tavoin. Joka tapauksessa koulujen loma-ajat ovat pidemmät kuin vanhempien vuosittaiset vuosilomat, sijoitellaan koulujen lomia mihin aikaan lukuvuotta tahansa.
Jo nykyisellään lomien aikaisen lastenhoidon järjestäminen on monille perheille hankalaa työn, vuorohoidon, taloudellisen tilanteen ja lasten tarpeiden yhteensovittamisen vuoksi. Kaikilla vanhemmilla ei ole mahdollisuutta ajoittaa omia vuosilomiaan koululaisten loma-aikoihin, eikä kaikilla perheillä ole samanlaisia taloudellisia tai sosiaalisia mahdollisuuksia järjestää lasten hoitoa tai lomatoimintaa. Muutosten vaikutukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti eri perheiden kesken. Erityisen haastavia ne voivat olla yksinhuoltajille, vuorotyötä tekeville vanhemmille, erityislasten vanhemmille, pienituloisille perheille sekä perheille, joilla ei ole läheisverkostoja lastenhoidon tukena. Tästä syystä uudistuksen vaikutuksia tulee arvioida myös yhdenvertaisuuden ja perheiden välisen eriarvoisuuden näkökulmasta.
Lisäksi mahdollinen lomaviikko huhtikuussa on vanhempien vuosilomakauden ulkopuolella, joten se tuo lisää haasteita lastenhoidon järjestämiseen. Kevätlukukauden talvilomat sijoittuvat eri puolella Suomea eri aikoihin ja pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Tämä tulisi huomioida valmistelussa ja jättää kunnille päätäntävaltaa mahdollisen ylimääräisen lomaviikon ajankohdan suhteen.
Muutokset vaikuttaisivat laajasti koulutuksen järjestämiseen, kuntien palveluihin, harrastuksiin, leiritoimintaan ja perheiden arkeen. Perheiden ja kuntien ratkaistavaksi tulisi pienimpien oppilaiden hoidon järjestäminen niiden päivien aikana, kun vanhemmat ovat töissä. Mikäli koulujen loma-ajoissa tapahtuu muutoksia, olisi harrastus-, nuoriso-, liikunta- ja leiripalveluita organisoitava uudella tavalla siten, että ne ovat tarjolla oikea-aikaisesti. Järjestöillä on ollut iso rooli kerho- ja leiritoiminnan organisoinnissa. Voidaan kysyä, mitkä ovat järjestöjen mahdollisuudet vastata tähän tarpeeseen, jos niiden rahoitusten leikkaukset toteutuvat suunnitellusti.
Suomessa tulisi selvittää mahdollisuuksia kehittää vapaa-ajan ja loma-ajan toimintaa Ruotsin fritidshem-mallin mukaisesti ja varmistaa siten, että kaikille lapsille soveltuvaa turvallista ja mielekästä toimintaa tarjotaan myös loma-aikoina riittävästi. Ruotsissa fritidshem on osa koulutusjärjestelmää, ja sitä säätelee koululaki (Skollagen). Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti esiopetuksen (förskoleklass) sekä peruskoulun vuosiluokkien 1–6 oppilaille, jotka tarvitsevat hoitoa ja ohjattua toimintaa ennen koulupäivää, koulun jälkeen tai loma-aikoina vanhempien työn, opiskelun tai perheen tilanteen vuoksi. (skolverket.se (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.))
Mitä muita yhteiskunnallisia vaikutuksia koulujen kesälomien siirtämisellä voisi näkemyksenne mukaan olla?
Ehdotetussa mallissa kesäkuu käytännössä menetettäisiin lomakuukautena lapsiperheiden osalta, millä olisi seuraamuksia kotimaan matkailulle. Paine ja ruuhka kasaantuisivat elokuulle jolloin keski-Eurooppa lomailee ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat helteet voivat samaan aikaan lisätä matkailua viileämmässä Suomessa. Lisäksi kuntien palvelujärjestelmiin kohdistuisi vaikutuksia esimerkiksi varhaiskasvatuksen, nuorisopalveluiden, aamu- ja iltapäivä- sekä kerhotoiminnan osalta. Vaikutuksia voi tulla myös esimerkiksi nuorten kesätöihin, koulutukseen hakuprosesseihin ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiselle.
Kouluissa on myös nähtävissä jo nyt, että perheet, joilla on mahdollisuus lomailla yleisten loma-aikojen ulkopuolella, pitävät lomansa eri aikaan, sillä lomamatkojen hinnat nousevat koulujen loma-aikaan. Tällainen toiminta saattaisi lisääntyä.
Mikä on kantanne esitettyyn loma-aikamalliin?
Vanhempainliitto ei kannata esitettyä mallia, sillä se ei perustu tutkittuun tietoon ja lapsivaikutusten arviointiin lapsen edun ensisijaisuuden turvaamiseksi. Samaan aikaan liitto ei vastusta, etteikö tällaista tutkimusta ja vaikutusarviointia voisi tehdä loma-ajoista ja niiden jaksottamisesta. Jos lomien siirtämistä halutaan edistää, tulisi se perustua tutkittuun tietoon, kuten kokeiluun. Kokeilun vaikutuksia perheiden arkeen, lasten, vanhempien ja koulujen henkilöstön hyvinvointiin, oppimistuloksiin ja palvelujärjestelmän toimivuuteen tulisi arvioida huolellisesti ennen pysyvien päätösten tekemistä. Näin voitaisiin varmistaa, että ratkaisut perustuvat kokemuksiin, tutkittuun tietoon ja lasten edun ensisijaisuuteen.
Lisäksi nyt esitetty malli kaventaisi kunnallista päätösvaltaa merkittävästi. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa opetuksen järjestäjille laajan mahdollisuuden itse päättää lomien ajankohdista. Esimerkiksi useammalla alueella alkaa koulu tänä vuonna kesäloman jälkeen vasta 12.8. eli lähes uuden mallin mukaisessa aikataulussa. Jatkovalmistelussa tulisi tarkastella myös muita mahdollisia malleja sekä kunnan harkintaan perustuvaa sääntelyä ja laatia niiden pohjalta kuntakohtaisia kokeiluja. Jatkossakin tulisi varmistaa alueellinen päätösvalta, jonka avulla voidaan huolehtia alueen lasten ja perheiden tarpeista ja koulun ajankohtien sovittamisesta niiden mukaan.
Miten suhtaudutte malliin, jossa koulutyö päättyisi kesäkuussa viikolla 24 viimeisenä arkipäivänä, helatorstain yhteyteen lisättäisiin yksi vapaapäivä ja koulutyö alkaisi elokuussa aikaisintaan viikolla 35 ensimmäisenä arkipäivänä, eli huhtikuun loppuun ei otettaisi viikon mittaista lomaa?
Malli ei perustu, kuten ei ensimmäiseksi esitetty mallikaan, lapsen edun ensisijaisuuteen tai vaikutusarviointeihin, joten emme kannata sitä. Lisäksi kevätlukukausi olisi edelleen kuormittavan pitkä ja pirstaleinen oppilaiden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta eikä malli ratkaisisi kysymystä perheiden lastenhoitohaasteista. Mikä tahansa malli lopulta valitaan, tulisi sen perustua tutkittuun tietoon, turvata lapsen edun ensisijaisuus sekä kunnan alueellinen päätösvalta huomioida alueensa tarpeet.
Lähteet:
OAJ Jäsenkysely 2025. OAJ:n kysely: Opettajat tyrmäävät ehdotuksen koululaisten lomien siirrosta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
OECD (2024). How is the school year organized in OECD countries? Education indicators in focus. https://www.oecd.org/en/publications/how-is-the-school-year-organised-in-oecd-countries_a6385722-en.html (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
DeLeon, E., Varela, D. G. & Jones, D. (2022). Impact of School Calendar on Academic Performance: A Comparative Study of the Year-Round and Traditional Calendars. Research in Educational Policy and Management 4(1), 65-79. https://doi.org/10.46303/repam.2022.11 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Eglitis, E., Miatke, A., Virgara, R. ym. (2024). Children’s Health, Wellbeing and Academic Outcomes over the Summer Holidays: A Scoping Review 11(3). https://doi.org/10.3390/children11030287 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Finnie, R., Peng, Y., Hahn, R. ym. (2019). Examining the Effectiveness of Year-Round School Calendars on Improving Educational Attainment Outcomes Within the Context of Advancement of Health Equity: A Community Guide Systematic Review. Journal of Public Health Management and Practice 25(6), 590-594. https://doi.org/10.1097/PHH.0000000000000860 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Rajala, A., Kumpulainen, K., Hilppö, J., Lipponen, L., & Merisuo-Storm, T. (2019). Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille: Tutkijoiden havaintoja ja suosituksia lasten ja nuorten monipuolisen kehityksen, terveyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:30. Valtioneuvosto. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162296 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2025). Kouluterveyskysely 2025: Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin – yhä useampi voi puhua asioistaan vanhempiensa kanssa. THL. https://thl.fi/-/kouluterveyskysely-2025-lapset-ja-nuoret-tarvitsevat-aikuisten-tukea-terveellisiin-elintapoihin-yha-useampi-voi-puhua-asioistaan-vanhempiensa-kanssa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Suomen Vanhempainliitto ry. (2025). Vanhempien barometri — PERUSOPETUS. https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2025/08/Vanhempien_barometri_2025_virallinen.pdf