Hyppää sisältöön

Vinkkejä vanhemmalle kiusaamistilanteissa

Kiusataanko lastasi tai onko lapsesi osallistunut kiusaamiseen? Lue vinkkejä ja ohjeita vanhemmalle eri tilantesiin.

Vinkkejä vanhemmalle kiusaamistilanteissa

Oman lapsen kiusatuksi joutuminen tai osallistuminen kiusaamiseen herättää usein monenlaisia kysymyksiä vanhemmassa. Tälle sivulle olemme keränneet vinkkejä avuksi erilaisiin kiusaamiseen liittyviin tilantesiin.

Miten huomata mahdollinen kiusaaminen?
  • Aina lapsi ei kerro kiusaamisesta vanhemmalle, vaikka välit olisivat lämpimät ja puheyhteys hyvä. Lapsi saattaa suojella omaa vanhempaansa mielipahalta, tai pelätä että tilanne pahenee, jos siitä kertoo.
  • Jos lapsen käytös jotenkin muuttuu, se voi olla merkki siitä, että kaikki ei ole hyvin. Lapsi ei ehkä enää haluaisi mennä kouluun, hänestä tulee vetäytyvä tai iloton. Lapsella voi olla somaattisia oireita, esimerkiksi maha- tai pääkipua usein. Selittämättömien poissaolojen taustalla voi joskus olla kiusatuksi joutuminen.
  • Jos huoli herää, kysy lapselta onko jokin vialla. Lapsi ei välttämättä heti halua kertoa, joten anna aikaa ja kysy uudelleen myöhemmin. Tärkeää on, että lapsi tietää sinun olevan kiinnostunut ja että asiasta voi puhua.  Voit kannustaa lasta myös puhumaan esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai kouluterveydenhoitajalle tai muulle läheiselle aikuiselle, jos omalle vanhemmalle juttelu tuntuu vaikealta.
Mitä voin tehdä, jos lastani kiusataan?
  • On luonnollista, että oman lapsen kiusaaminen herättää vanhemmassa monenlaisia tunteita, esimerkiksi pelkoa, avuttomuutta, syyllisyyttä tai vihaa. On kuitenkin tärkeää pyrkiä pysymään itse rauhallisena tilanteessa. Näin voi olla parhaiten apuna lapselle.
  • Kuuntele ja ota tosissaan lapsen kertoma. Hyvää tarkoittavat ”älä välitä” -kommentit voivat tuntua lapsesta vähätteleviltä. Kerro lapselle, että hänelle on tehty väärin. Usein auttaa jo se, että vanhempi on tukena ja kuuntelee, vaikkei heti pystyisi ratkaisemaan tilannetta.
  • Kysy lapselta, miten hän haluaisi, että tilanne selvitetään. Jos lapsi kieltää asiasta kertomisen koululle, kerro että se on välttämätöntä, jotta tilanne saadaan loppumaan. Kerro että olet lapsen tukena ja rinnalla. Sopikaa yhdessä, miten asiaa lähdetään hoitamaan.
  • Kirjoita ylös kaikki, mitä lapsi kertoo: mitä on tapahtunut, milloin, ketä on ollut mukana, kauanko kiusaaminen on jatkunut. Näin sinun on helpompi lähteä selvittämään asiaa yhdessä koulun ja muiden vanhempien kanssa.
Mitä voin tehdä, jos lapseni osallistuu kiusaamiseen?
  • Oman lapsen osallistuminen kiusaamiseen voi herättää vanhemmassa todella monenlaisia tunteita. Voi olla vaikea kuulla ja hyväksyä, että oma lapsi on toiminut väärin.
  • On hyvä muistaa, että kuka tahansa lapsi voi olla osallisena kiusaamiseen, esimerkiksi ryhmäpaineen vaikutuksesta. Varsinkin pienet lapset vasta opettelevat kaveritaitoja ja empatiaa. Jos lapsi on kiusannut, se ei tarkoita, että lapsi on paha tai että vanhempi on epäonnistunut.
  • On tärkeää tuoda lapselle esiin, että hän on toiminut väärin – tuomitse teko mutta älä lasta. Kerro lapselle, että rakastat häntä, vaikka hän on tehnyt väärin.
  • Lapselle on hyvä kertoa, millaisia seurauksia kiusaamisella voi olla ja miten vakavasta asiasta on kyse. Vanhempi voi näissä tilanteissa olla lapsen apuna pohtimassa, miten lapsi voi seuraavalla kerralla toimia toisin.
Miten selvittää tilannetta koulun, vanhempien ja muiden tahojen kanssa?
  • Tutustu koulun toimintaohjeisiin ja kiusaamiseen puuttumisen malliin. Nämä löytyvät yleensä koulun nettisivuilta ja käydään läpi esimerkiksi vanhempainilloissa.
  • Saadessasi tietää kiusaamisesta, ole mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä kouluun. Jos asia ei etene yhden työntekijän kanssa, ota yhteyttä johonkin toiseen. Luokanopettaja, rehtori tai koulukuraattori ovat yleensä avainhenkilöitä kiusaamistilanteiden hoitamisessa.
  • Kerro koululle tarkasti mitä lapselta kuulit: kuka on kiusannut, milloin, kuinka kauan kiusaaminen on jatkunut, mitä toivot tehtävän ja mitä lapsi toivoo. Kysy mitä asialle tehdään ja milloin siihen palataan.
  • Joskus lasten välinen kiusaaminen aiheuttaa ristiriitoja myös osapuolten vanhempien välille. Tunteet saattavat nousta puolin ja toisin. Pyri kuitenkin pysymään rauhallisena. Lasten kannalta parasta olisi, jos aikuiset voivat toimia yhteistyössä lasten tilanteen ratkaisemiseksi.
  • Kiusaamisessa voi olla kyseessä rikos, jolloin on syytä olla yhteydessä poliisiin. Jos epäilet, että kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit ja mietit miten tilanteessa tulisi toimia, rikosuhripäivystys (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)tarjoaa apua.
Mitä jos kiusaamistilanne pitkittyy?
  • Joskus kiusaamistilanteet jatkuvat ja pitkittyvät niin, ettei lapsi pysty enää menemään kouluun tai vanhempi ei uskalla enää laittaa lasta kouluun.
  • Vanhemmalla voi olla ristiriitainen olo toisaalta lapsen koulunkäynnin varmistamisesta mutta myös huoli lapsen turvallisuudesta. Vanhempi voi joutua pohtimaan, voiko lasta pakottaa menemään kouluun, jos siellä kiusataan?
  • Kun kouluun meneminen tuntuu mahdottomalta, on tärkeää toimia nopeasti yhdessä koulun työntekijöiden kanssa, ennen kuin poissaolo pitkittyy ja kouluun palaaminen on entistä vaikeampaa.
  • Pitkittyneissä kiusaamistilanteissa yhteistyö koulun eri ammattilaisten, kuten kuraattorin, koulupsykologin tai erityisopettajan kanssa on erityisen tärkeää. Kysy lapselta, mitä hän kokee tarvitsevansa, että kouluun meneminen on mahdollista ja mitkä asiat auttaisivat tai helpottaisivat häntä. Pyydä koululta palaveria, jossa suunnitellaan yhdessä kouluun palaamisen mahdollistaminen.
  • Mahdollisia ratkaisuja pitkittyneissä ja vakavissa kiusaamistilanteissa voivat olla erityiset opiskelujärjestelyt, (esim. tilapäinen etäopiskelu) tai ryhmän/koulun vaihtaminen. Kotikouluvaihtoehtoa pohdittaessa on hyvä huomioida lapsen vertaissuhteiden ylläpitäminen sekä vastuukysymykset koulunkäynnin järjestämisen suhteen.
Mistä tukea vanhemman jaksamiseen?
  • Kiusaamisteemat voivat olla ahdistavia ja kuormittavia etenkin, jos ongelmien ratkaiseminen jumiutuu eikä tilanteesta saa kunnolla tietoa.
  • Kaiken keskellä pyri huolehtimaan omasta ja perheen jaksamisesta ja siitä, etteivät kiusaamisasiat täytä arkeanne. Mitkä asiat tukevat omaa jaksamistasi ja miten saat arkeen hengähdystaukoja kiusaamisasioista? Ketkä ymmärtävät sinua ja tukevat jaksamistasi?
  • Jaa ajatuksiasi samassa tilanteessa olevan vanhemman kanssa. Vanhempainliiton verkossa kokoontuvat vanhempien vertaisryhmät ovat yksi vaihtoehto.
  • Kerro perheenne tarpeista esimerkiksi neuvolassa, opiskeluhuollossa tai perhekeskuksessa. Kysy, millaisia tukimuotoja kunnassanne on tarjolla. Palveluja ovat muuan muassa lapsiperheiden kotipalvelu, perheneuvola ja perhe- tai pariterapiapalvelu sekä kunnan sosiaali- tai kriisipäivystys.
  • Jos tarvitset keskusteluapua, voit soittaa Vanhempainliiton tukipuhelimeen. Mietitään yhdessä ratkaisuvaihtoehtoja eteenpäin.
Mistä tukea lapsen jaksamiseen?

Lue lisää Suomen vanhempainliiton Kohti turvallista koulupolkua -hankeesta (2025–2027) täältä.

Oliko tämän sivun sisältö hyödyllinen?