Yhteistyö kotien kanssa kuuluu oppilaitoksen tehtäviin. Lapsen oikeuksissa määritellään, että jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluu, että vanhempi ja muu huoltaja saa yhteiskunnalta tukea kasvatustehtäväänsä. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä säännellään opiskeluhuoltoa, lukiokoulutusta ja ammatillisista koulutusta koskevissa laeissa.
Hyvin toteutettu yhteistyö tukee lasten ja nuorten kasvua, vanhemmuutta sekä opettajien työtä. Tutkimukset osoittavat, että yhteistyö ja vanhempien osallisuus parantavat myös oppimistuloksia. Yhteistyö luo aikuisten turvaverkon nuoren ympärille ja lisää nuoren hyvinvointia, koululäsnäoloa ja yhteenkuulumisen tunnetta.
Vuorovaikutus kotien kanssa lisää vanhempien luottamusta henkilöstön ammattitaitoon ja sitouttaa vanhemmat tukemaan nuoren opiskelua ja motivaatiota.
Oppilaitos vastaa yhteistyön järjestämisestä. Vanhempien vastuulla on tarttua yhteistyöhön. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yhteistyön käytännöt kannattaa suunnitella niin, että kaikkien nuorten vanhemmilla on mahdollisuus siihen osallistua.
”Vanhempia pitää vaivata ja tulee vaivata.”
Rakenna yksilöllistä yhteistyötä alusta asti
Yksilöllinen yhteydenpito auttaa ymmärtämään opiskelijaa kokonaisvaltaisesti ja tukee sujuvaa yhteistyötä kaikissa tilanteissa. Yhteistyö rakentuu luottamukselle. Sekä kotona että oppilaitoksissa toivotaan ennen kaikkea luottamuksellisia välejä ja mahdollisuutta olla tarvittaessa yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tällainen yhteys syntyy kohtaamisten ja tutustumisen kautta.
Yhteistyö kodin kanssa on hyvä aloittaa heti opintojen alettua. Opintojen aikana nuorista tulee täysi-ikäisiä. Kun nuorille muodostuu ajoissa kokemus siitä, että he voivat itse vaikuttaa omiin opintoihinsa yhdessä aikuisten kanssa, he todennäköisesti haluavat jatkaa yhteistyötä myös täysi-ikäisyyden jälkeen.
Yksilöllinen yhteistyö voi tarkoittaa henkilökohtaisia tapaamisia, puheluita tai muuta viestintää kotien kanssa.
Heti opintojen alussa käynnistetty yhteistyö auttaa oppilaitoksia tunnistamaan tarpeeksi varhain ne nuoret, jotka tarvitsevat opintoihinsa enemmän tukea. Aloitusvaiheessa huoltajilla on usein paljon kysymyksiä. Selkeä viestintä ja varhainen yhteydenotto madaltavat kynnystä yhteistyölle.
- Tiedota käytännöistä: opiskelun rytmi, opintojen rakenne, poissaolokäytännöt, yhteydenottotavat.
- Järjestä aloitustilaisuus tai infotapahtuma, jossa huoltajat saavat kokonaiskuvan opinnoista.
- Vahvista tunnetta siitä, että huoltajalla on yhä tärkeä rooli nuoren arjessa ja opinnoissa.
Vanhemmille on hyvä sanoittaa, minkälaisissa asioissa he voivat auttaa ja tukea nuorta, vaikka vanhemmilla ei olisikaan osaamista opiskeltavista aiheista tai teemoista. Vanhemmat voivat auttaa esimerkiksi ajanhallinnan suunnittelussa rohkaisemalla viikkoaikataulun laatimiseen ja noudattamiseen. Lisää vinkkejä löytyy Tervetuloa toiselle asteelle -oppaan sivuilta 16–17.
Yksilöllisen yhteistyön elementit
- Tee oppilaitoksen puolelta aloite yhteistyölle varhaisessa vaiheessa.
- Tarjoa aikaa ja erilaisia tapoja vuorovaikutukselle riittävän ajoissa.
- Rakenna tietoisesti myönteistä ja turvallista ilmapiiriä.
- Kuuntele ja ole kiinnostunut nuoren ja perheen asioista.
- Kerro omat toiveesi ja odotuksesi yhteistyölle.
- Uskalla ottaa puheeksi myös hankalat asiat.
- Varmista, että koko henkilöstöllä on selkeät yhtenäiset toimintatavat.
- Ota mahdollinen kritiikki vastaan rakentavasti.
”Kokemukseni mukaan vanhemmat tulevat aina mielellään paikalle, jos jonkun teeman äärellä tarjoaa heille yksilöllistä aikaa. Myös kohtaamiset erilaisissa ryhmätilanteissa ovat olleet onnistuneita silloin, kun vastavuoroisuudelle ja aidolle dialogille on ollut tilaa ja vanhemmat ovat kokeneet, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan.” (Opiskeluvalmentaja, ammatillinen oppilaitos)
”Vaikka tilanne, jossa vanhemman on ollut vaikea hyväksyä opiskelijan sukupuoli-identiteetin muutosta, ja tämä on tehnyt opiskelijan arjen raskaaksi: Opiskelijan luvalla ja hänen kanssaan on kutsuttu vanhemmat koululle keskusteluun, jossa on saanut rauhallisessa tilanteessa kysyä ja kertoa ajatuksiaan, saanut tietoa asiasta ja on valotettu opiskelijan tukena hänen kokemustaan. Koko perhe koki helpotusta ja opiskelijalta vapautui energiaa keskittyä opintoihin, kun perheen sisäiset välit vapautuivat. Koulun rooli asiassa jäi tähän yhteen tapaamiseen. Myöhemmin opiskelijan valmistuessa yhteiskeskustelusta tuli vielä kiitosta. Työaikaa asiaan kului n. 1,5 tuntia.” (Opiskeluvalmentaja, ammatillinen oppilaitos)
Jos nuoren opiskelu takkuaa, yhteistyö kodin kanssa on erityisen tärkeää.
- Ole aloitteellinen yhteydenpidossa – älä odota, että huoltaja ottaa yhteyttä.
- Kutsu huoltaja mukaan tilanteen tarkasteluun jo varhaisessa vaiheessa.
- Hyödynnä moniammatillista yhteistyötä. Huoltaja voi olla tärkeä kumppani myös tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Nuoren poissaolot – miten puuttua yhdessä vanhempien kanssa?
Vanhempien kanssa käytävä vuoropuhelu voi auttaa löytämään poissaolojen perimmäisen syyn. Onko nuori opiskelemassa väärää alaa? Vai onko hän masentunut, ahdistunut tai pelkää syystä tai toisesta muita opiskelijoita? Onko taustalla jokin ristiriitatilanne? Entä jos nuori pelaa yöt, eikä nuku?
Jotta nuori saisi apua oikeaan aikaan, on tärkeää, että vanhemmat tietävät, mihin ja milloin voi olla yhteydessä. Oppilaitoksissa on usein hyvä opiskeluhuolto, mutta tieto tarpeista ja tarjonnasta ei aina kulje kodin, oppilaitoksen ja opiskeluhuoltopalveluiden välillä. On tärkeää viestiä vanhemmille, minne vanhemmat tai nuori itse voivat olla yhteydessä, jos nuori ei halua mennä kouluun.
Viestinnän on hyvä olla mahdollisimman konkreettista: Missä tilanteissa yhteydessä voi olla? Millaisissa asioissa esimerkiksi voi olla yhteydessä kuraattoriin? Oppilaitos voi viestimällä tarjota esimerkkejä, missä kukin voi olla avuksi ja mihin apua on tarjolla ja miten vanhempi voi tukea nuorta. Henkilökunnan on myös hyvä tehdä itseään tutuksi näkymällä kasvokkain koulun arjessa, käytävillä ja yhteisissä tapahtumissa.
HOKS! Nuorten opintojen suunnittelu on oiva paikka yhteistyölle
Ammatillisessa koulutuksessa ja tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA) vanhemmilla tulee olla lakisääteisesti mahdollisuus osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) laadintaan ja sen päivittämiseen.
Vanhempien osallistuminen HOKS-keskusteluihin on hyvä mahdollisuus konkreettisesti avata vanhemmille, millaista opiskeleminen nykyisin ammatillisessa koulutuksessa on ja miten vanhempi voi parhaiten tukea nuoren opintoja.
Käytännössä Hoksien laatimisen aikataulu on tiukka, ja voi olla vaikea saada kaikkia vanhempia tavoitettua yhteistyöhön heti lukuvuoden alussa. Tärkeintä on, että oppilaitos viestii yhteistyömahdollisuuksista kodeille ja että vanhemmat ja oppilaitos löytävät jossakin vaiheessa yhteistä aikaa istua yhdessä alas nuoren asian ääreen.
Yhteinen suunnitteluhetki on myös opettajalle mahdollisuus oppia tuntemaan uusi opiskelija paremmin, kun vanhemmat pääsevät kertomaan omia kokemuksiaan nuoren vahvuuksista ja mahdollisista oppimisen haasteista. Pahimmillaan vanhempi voi tukea nuorta suuntaan, joka on ristiriidassa nuoren omien toiveiden ja oppilaitoksen tekemän työn kanssa. Yhteinen keskustelu voi auttaa yhteisen suunnan löytämisessä ja lisätä vanhempien luottamusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
On hyödyllistä, että vanhemmat voivat halutessaan valmistautua tapaamiseen etukäteen. Vanhempia voi hoksauttaa esimerkiksi miettimään kotona yhdessä nuoren kanssa, mistä olisi tärkeää keskustella yhteisessä tapaamisessa.
Myös lukiokoulutuksessa kannattaa vahvistaa vanhempien osallisuutta opintojen suunnittelussa. Lukujärjestysten ja kurssivalintojen tekeminen on usealle nuorelle haastavaa ja kuormittavaa. On tärkeää, että nuoret saavat opinnoissa pärjäämiseen ja jaksamiseen vanhempiensa tukea heti opintojen alusta alkaen. Oppilaitos voi tukea vanhempien osallisuutta ottamalla vanhemmat erilaisin tavoin mukaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan.
Kohti jatko-opintoja
Opintojen aikana nuori kypsyttelee ajatusta jatko-opinnoista ja työelämästä. Tähän liittyy usein paljon epävarmuuksia omasta osaamisesta ja kyvyistä.
Tukeakseen nuorta vanhemmat tarvitsevat ajankohtaista tietoa nuoren opiskelusta, opintojen etenemisestä, mahdollisista haasteista, sosiaalisista suhteista sekä jatko-opintojen ja työelämän mahdollisuuksista. Vanhemman on tärkeää tietää, miten vanhempana voi tukea valintojen tekemistä nuorta kunnioittavalla tavalla.
Vanhempien on tärkeää voida tarvittaessa osallistua nuoren opiskelujen suunnitteluun tarjoamalla heille tietoa opintojen rakenteista, valinnoista ja jatko-opinto- ja työelämämahdollisuuksista. Ottamalla vanhemmat osaksi nuoren opintojen suunnittelua ja avaamalla vanhemmalle mitä, miten ja millä tavoin nuori opiskelee, oppilaitos mahdollistaa nuorelle tärkeän arjen tuen opinnoissa pärjäämiseen.
Viesti säännöllisesti ja suunnitelmallisesti
Säännöllisellä arjen viestinnällä osallistetaan kotiväkeä opiskelijan kouluarkeen. On järkevämpää viestiä usein ja vähän kerrallaan – tieto on helpommin omaksuttavaa, kun kaikkea ei yritetä lykätä yhteen pakettiin. Kotiväki saa näin ajantasaista tietoa opiskelijan koulunkäynnistä, onnistumista ja päivän/viikon aikana meneillään olevista asioista koulussa, eikä viestintä jää nuoren vastuulle.
Yhteistyötä ei tarvita vain haasteissa – pidä yhteyttä myös silloin, kun kaikki sujuu. Vanhemmat kaipaavat ajantasaista, säännöllistä ja avointa viestintää nuoren opintojen etenemisestä, hyvää palautetta nuoren opinnoista ja tietoa mahdollisista haasteista.
- Pidä yhteyttä säännöllisesti: arviointikeskustelut, viestintäkanavat, tiedotteet.
- Tarjoa mahdollisuus osallistua nuoren tulevaisuuden suunnitteluun, kuten jatko-opintoihin liittyviin pohdintoihin.
- Muistuta, että huoltaja voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Vanhemmat kaipaavat myös vinkkejä, kuinka tukea nuorta esimerkiksi opiskelutaidoissa ja opiskelumotivaatiossa, uupumustilanteissa ja kuinka olla itsenäistyvän nuoren tukena. Myös psyykkiseen terveyteen, nukkumiseen ja palautumiseen sekä digilaitteiden parissa vietettyyn aikaan liittyvät asiat pohdituttavat vanhempia.
Vinkit sujuvaan viestintään
- Viesti positiivisesti – kerro onnistumisista ja rakenna myönteistä ilmapiiriä. Muista myös aktiivisuusmerkinnät tekstin kanssa Wilmaan.
- Viesti informatiivisesti, ytimekkäästi ja selkeästi – esimerkiksi kappalejaot ja boldaukset auttavat.
- Viesti avoimesti ja kannustavasti – kerro avoimesti sekä ongelmista että onnistumisista ja kiitä, kun siihen on aihetta.
- Ennakoi – tiedota hyvissä ajoin, ja puutu hyvissä ajoin.
- Käytä hyvää kieltä ja vältä puhekieltä, näin huomioit myös heidät, joille suomi ei ole äidinkieli. Vältä ammattisanastoa ja avaa, mitä käyttämäsi termit tarkoittavat (esimerkiksi HOKS ja YTO).
- Viesti säännöllisesti ja ajantasaisesti.
- Mahdollista vuorovaikutus – kerro yhteyshenkilö ja yhteystiedot, joihin voi olla yhteydessä, jos tulee kysyttävää.
”Tapahtumatuotannon kurssilla järjestimme opiskelijatapahtuman kauppakeskuksessa. Tiedotin hyvissä ajoin kotiväkeä, viestissä oli tietoa päivän tavoitteista, valmisteluista, aikataulusta, ruokailuista ja mitä opiskelijoilta odotetaan. Kerroin myös, millaisia työ- tai harjoittelumahdollisuuksia päivä voi tuoda opiskelijoille, sillä se toteutettiin HOK-Elannon kanssa. Tapahtuman jälkeen kokosin omat havaintoni ja HOK-Elannon ja opiskelijoiden palautteet kotiväelle kiitosviestiin. Oli ilo kertoa, kuinka ylpeä olen ryhmän toiminnasta tositoimissa.” (Opettaja, ammatillinen oppilaitos)”
Vinkit suunnitelmalliseen viestintään
Suunnitelmallisuus edistää laadukasta viestintää. Yhteiset toimintamallit ja viestipohjat helpottavat arjen työtä.
”Vastuuopettajalla on hyvä olla tietyt vuosittaiset muistutukset koteihin lähetettävistä viesteistä. Esimerkiksi lukukauden aloitus (jos on aloittava ryhmä, koska alussa tulee paljon infoa ja hyvän fiiliksen luominen on tärkeää) ja lukukauden puoliväli ja lopetus. Työssäoppimisjakson lähestyminen ja ohjeet, miten kotiväki voi olla mukana tukemassa, ja tapahtumista informointi. Itse informoin myös kaksi kertaa lukuvuodessa kansainväliseen vaihtoon hakeutumisesta, koska toimin seudun kv-vastaavana. Systemaattista ja tasalaatuista arjen viestinnästä tehdään sillä, että opettajat kommunikoivat keskenään, millaisia pohjia on käytössä ja rakentavat yhdessä viestinnän vuosikellon.” (Opettaja, ammatillinen oppilaitos)
Rakenna viestinnän vuosikello
Laadukas arjen viestintä edellyttää oppilaitoksen yhteisiä viestinnän käytäntöjä ja pelisääntöjä. Nämä voi kirjata vuosikelloon tai muuhun viestintää ohjaavaan dokumenttiin.
Siinä voidaan kuvata esimerkiksi:
- millaisista asioista on tärkeää viestiä
- milloin lähetetään yleisiä ryhmää koskettavia viestejä koteihin
- kenen vastuulla viestien lähettäminen on ja kuka huolehtii siitä, että yhteiset pelisäännöt viestinnässä toteutuvat
- millaista tukea arjen viestintään oppilaitos voi henkilöstölleen tarjota.
Laadi valmiita viestipohjia
Viestipohjat säästävät aikaa ja tuovat tasalaatuisuutta viestintään. Ne helpottavat henkilöstön arkea ja mahdollistavat, että tieto on yhtenäistä ja oleellinen tieto saavuttaa kaikki.
Lähetä Tervetuloa-kirje opintojen alkaessa
Tervetuloa-kirje on mainio mahdollisuus käynnistää myönteinen viestintä heti opintojen alussa ja motivoida vanhempia yhteistyöhön. Kotiväki saa heti kokemuksen siitä, että he ovat tärkeitä oppilaitokselle.
Selkeä tiedottaminen tärkeistä tapahtumista, sisällöistä, aikatauluista ja yhteystiedoista vähentää henkilökunnan tarvetta viestiä näistä yksitellen erikseen. Kirje auttaa huoltajia kohdentamaan tukeaan nuorelle ja olemaan tarvittaessa yhteydessä oikeisiin henkilöihin oppilaitoksessa.
Millainen on onnistunut kirje?
”Fyysinen kirje, jossa toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan, kuka on vastuuopettaja ja miten hänet voi tavoittaa ennen koulun alkua. Kerrotaan, milloin voi tulla tutustumaan kouluun, jos haluaa katsella ennakolta paikkoja. Kerrotaan vähän opinnoista, pääasiassa siitä, millä aloitetaan ja mitä tapahtuu ensimmäisten viikkojen aikana.” (Koulutuspäällikkö, ammatillinen oppilaitos)
- Hyvä kirje on visuaalisesti houkutteleva, tiivis ja informatiivinen. Mielellään fyysinen kirje sähköisen lisäksi.
- Se sisältää tärkeimmät tiedot opinnoista tiiviisti, esimerkiksi opiskelupäivien pituuden ja ryhmän koon.
- Kirjeessä kerrotaan kotiväelle tärkeät ajat ja paikat, kuten kotiväenillan ja henkilökohtaisten tapaamisten ajankohdat.
- Kirjeestä löytyy tieto, keihin kotoa voi olla yhteydessä, jos on ennen opintojen alkua kysyttävää tai haluaa vaikka tulla tutustumaan oppilaitokseen etukäteen.
- Kirjeen kieli on selkeää ja ymmärrettävää ja huomioi muunkieliset. Kirjeessä vältetään ammattislangia ja lyhenteitä.
- Hyvä Tervetuloa-kirje kannustaa. Se luo kuvaa, että oppilaitoksessa odotetaan innolla opiskelijan opintojen alkua.
