VN/35609/2025
Esityksen tavoitteena on turvata varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen mahdollisimman täysimääräinen jatkuminen erilaisissa häiriötilanteissa. Tavoitteena on myös vähentää ja ehkäistä haittoja, joita häiriötilanteet voivat aiheuttaa lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan terveydelle ja turvallisuudelle. Samalla pyritään varmistamaan perustuslain 16 §:ssä säädettyjen sivistyksellisten oikeuksien sekä 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen palveluiden toteutuminen myös häiriötilanteiden aikana.
Lisäksi esityksen tavoitteena on parantaa ja yhdenmukaistaa kasvatuksen ja opetuksen järjestäjien sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä vahvistaa varautumisen tasoa koko toimialalla.
Varhaiskasvatus:
1.Huomionne varhaiskasvatuksen järjestämistä ja tuottamista häiriötilanteissa koskevaan 11 b §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että ehdotettu sääntely antaa varhaiskasvatuksen järjestäjille lisää joustoa ja tukea varhaiskasvatuksen toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksen henkilömitoitusta ja suhdelukua joudutaan muuttamaan, on tärkeää varmistaa, että lasten etu sekä lasten turvallisuus säilyvät ensisijaisina harkintaperusteina ja että jokainen hoitoa tarvitseva lapsi sitä saa. Lisäksi on varmistettava tarvittavan tuen saaminen. Ehdotetusta säännöksestä käy ilmi, että turvallisuus, ravinto ja tuen saaminen on turvattava, mutta tulisiko siihen lisätä maininta tuen saamisen vaikutuksesta ryhmien kokojen muuttamiseen? Lasten tarpeiden tulee ohjata, miten ryhmät muodostetaan myös erilaisten häiriötilanteiden aikana.
2. Huomionne varhaiskasvatuksen varautumista koskevaan 11 c §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että tietojen antamista ja palvelujen jatkuvuuden turvaamista koskevan varautumisvelvollisuuden laintasoinen säätäminen on perusteltua. Toimeenpanossa tulisi ottaa huomioon varhaiskasvatuksen järjestäjien erilaiset toimintaympäristöt ja resurssit tuottaa varhaiskasvatusta häiriötilanteessa ja vastata mahdolliseen yksityiseltä palveluntuottajasektorilta tulevaan vajeeseen palveluntuotannossa.
3. Muut huomionne varhaiskasvatusta koskeviin häiriösäännöksiin
Hallituksen esitys vahvistaa varhaiskasvatuksen jatkuvuutta ja turvallisuutta häiriötilanteissa. Se
mahdollistaa joustavat, mutta rajatut poikkeusjärjestelyt, joiden avulla lasten oikeudet ja
perheiden arjen sujuvuus voidaan turvata myös poikkeusoloissa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin, henkilöstön jaksamiseen, ennakkovarautumiseen palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi häiriötilanteessa
sekä tiedottamiseen ja yhteistyöhön huoltajien kanssa.
4. Onko teillä täydennettävää varhaiskasvatusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
Varhaiskasvatuksessa häiriötilanteet voivat edellyttää poikkeavia järjestelyjä aukioloajoissa, henkilöstömitoituksessa ja ryhmäkoissa. Tällaiset järjestelyt voivat lisätä varhaiskasvatuksen johdon ja henkilöstön kuormitusta erityisesti toiminnan uudelleen organisoinnin ja työvuorosuunnittelun osalta. Häiriötilanteet edellyttävät myös tavallisuudesta aktiivisempaa tiedottamista ja yhteydenpitoa lasten huoltajien suuntaan. Vanhempainliitto näkee tärkeänä, että lisäksi olisi tarpeen määritellä toimintamallit viestinnän, yhteistyön tiivistämisen sekä päiväkodin ja huoltajien välisen yhteistyön osalta häiriötilanteessa. Tämä aiheuttaisi hallinnollista työtä erityisesti varhaiskasvatuksen johdolle, mikä tulisi huomioida varaamalla tähän resursseja.
Esi- ja perusopetus
- Huomionne häiriötilanteiden etäopetusta koskevaan 20 l §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että etäopetuksen mahdollistaminen häiriötilanteissa on perusteltua opetuksen jatkuvuuden ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi.
Pykälän 4 momentin mukaan ehdotettua etäopetusta koskevaa sääntelyä ei sovellettaisi 20 k §:n 2 momentissa tarkoitettuihin haavoittuvammassa asemassa oleviin oppilaisiin. Siksi soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät esiopetuksen oppilaat, perusopetuksen 1—3 vuosiluokkien oppilaat, oppilaat, jotka saavat 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuna oppilaskohtaisena tukitoimena erityisluokanopettajan antamaa opetusta erityisluokassa tai tulkitsemis- ja avustajapalveluita, 20 i §:n 2 momentissa tarkoitettuja toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat sekä perusopetuslain 5 §:ssä tarkoitettua valmistavan opetuksen oppilaat. Vanhempainliitto kannattaa tätä, mutta huomauttaa, että koronapandemian aikana osa esimerkiksi kouluympäristöstä ja sosiaalisista tilanteista kuormittumista autismikirjon oppilaista hyötyi etäopiskelusta. Toisaalta koronapandemiasta on opittu, että etäopetuksen vaikutukset kasautuivat jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleville. Kuten esityksessä todetaan, häiriötilanteissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvammassa asemassa oleviin lapsiin. On huomattava, että nyt esitetty sääntely ohjaa tulkitsemaan haavoittavammassa asemassa olevat lapset suhteellisen kategorisesti. Lapsen haavoittuvaan asemaan vaikuttaa myös vanhempien haavoittuva asema. Tutkimuksessa on kannustettu siihen, että jatkossa erilaisissa häiriötilanteissa tulisi mahdollistaa lähiopetuksen jatkaminen tai lähiopetukseen siirtyminen etäopetuksen ollessa mahdotonta myös muiden oppilaiden osalta yksilöllisen harkinnan mukaan. Kyse voi olla esimerkiksi etäopetuksen aiheuttamasta vakavista oppimisen tuen tarpeista tai oppilaan oppimisympäristön turvallisuuden vaarantumisesta etäopetuksessa (Valtonen, V., Ylisaukko-oja, S., Kajamies, A. Oppilaan oikeus opetukseen ja tukeen turvallisessa oppimisympäristössä. Teoksessa, s. 89–111, teoksessa Lerkkanen, M.-K. – Salmela-Aro, K. – Vauras, M. (toim.), Koulun resilienssi. Santalahti 2025.) Tämän vuoksi sääntelyssä tulisi jättää harkinnanvaraa yksilökohtaisista mukautuksista etä- ja lähiopetuksen suhteen kaikkien oppilaiden kohdalla siten, että lapsen etu häntä koskevissa opetusjärjestelyissä toteutuu.
Vanhempainliitto huomauttaa myös, että kouluilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet ja resurssit tarjota oppilaille etäopetusta varten digitaaliset laitteet. Kyse on oppilaiden maksuttoman perusopetuksen (PL 16.1 §) turvaamisesta. Vanhempia tulisi informoida vastuukysymyksistä laitteita ja tietosuojaa koskien. Vanhempainliitto yhtyy huomioon, että etäopetukseen siirtyminen häiriötilanteissa lisää tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen vaatimuksia, etenkin silloin kun opetuksessa käytetään sekä opetuksen järjestäjän että kotien laitteita tai verkkoyhteyksiä. Lisäksi olisi syytä ottaa huomioon, että kotien verkkoyhteyksien hyödyntäminen ei mahdollista maksuttoman perusopetuksen toteutumista, sillä kuten koronapandemian aikana, opetuksen järjestäjälle tai muulle taholle ei synny velvollisuutta korvata etäyhteyksien hyödyntämistä. Tämä myös asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan keskenään, sillä on perheitä, joiden kotona ei ole verkkoyhteyttä. Kuten aiemmin todettiin, etäopetukseen siirtymisen tulisi mahdollistaa yksilökohtainen harkinta esimerkiksi tällaisissa tilanteissa perusopetuksen saamisen turvaamiseksi. Jotta opetus täyttäisi tiedonhallintaa ja tietosuojaa koskevat vaatimukset, korostuu tarve kansalliselle, keskitetylle ja ajantasaiselle informaatio-ohjaukselle.
Etäopetukseen siirryttäessä on tärkeää, että huoltajia tiedotetaan muutoksista hyvissä ajoin ja tarjotaan ohjeita sekä tukea kotona tapahtuvaan oppimiseen. Kodin ja koulun sekä opiskeluhuollon yhteistyötä tulee häiriötilanteissa tiivistää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden huoltajien kanssa, sekä huomioida myös selko- ja monikielinen viestintä eri kanavia hyödyntäen, kriisitilanneviestintää unohtamatta.
Olisi otettava harkintaan, tulisiko kodin ja koulun yhteistyöstä säätää tarkemmin opetuksen häiriötilanteiden aikana. Koronapandemian aikana yhteydenpito vanhempien kanssa on ollut vaihtelevaa, vaikka oppilaan oppimisen edellytyksistä huolehtiminen (POL 20 b §) etäopetuksessa korostuu. Yhteydenpidon puutteiden, oppimisen tuen sekä opiskeluhuollon tuen puutteiden takia on vanhemmille valunut viranomaiselle kuuluvia tehtäviä (ks. esim. STN, Koronapandemian opit, saatavilla: Koronapandemian opit: Kohti parempaa kriiseihin valmistumista ja kriisinhallintaa) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Tämä tulee ehkäistä jatkossa erilaisten häiriö- ja myös poikkeustilanteiden aikana. Kyse on myös oppilaiden turvallisen oppimisympäristön turvaamisesta etäopetuksessa.
- Huomionne opetukseen tehtäviä poikkeuksia koskevaan 20 m §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että poikkeusmahdollisuudet voivat olla välttämättömiä vakavissa häiriötilanteissa, mutta sääntelyn tulisi kuitenkin määrittää poikkeamisten edellytykset, kesto ja laajuus mahdollisimman selkeästi. Huoltajia tulee informoida poikkeamista saavutettavasti, mukaan lukien eri kieli- ja kulttuuritaustaiset huoltajat. Tärkeää on myös edistää lasten oikeuksien toteutumista terveyteen, oppimiseen sekä turvalliseen oppimisympäristöön liittyen myös poikkeusjärjestelyissä.
- Huomionne aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeyttämistä koskevaan 20 n §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että tilanteissa, joissa toiminnan turvallisen järjestämisen edellytyksiä ei voida taata, keskeyttämismahdollisuus on perusteltu. Kaikista muutoksista tulisi aktiivisesti ja mahdollisimman ennakoivasti myös tiedottaa lasten huoltajia. Jos aamu- ja iltapäivätoiminta keskeytetään, kunnalla tulee olla suunnitelma siitä,
miten perheiden lastenhoidon tarve huomioidaan ja miten perheet ohjataan tarvittaessa
varhaiskasvatuksen piiriin.
Työssäkäyvien, ilman tukiverkostoa olevien sekä haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhempien osalta keskeyttämisellä voisi olla vaikutuksia lapsen riittävään hoitoon ja lapsen oikeuksiin. Tähän tulisi kiinnittää huomiota vaikutusarvioinnissa ja pohtia toimenpiteitä näiden perheiden tukemiseksi.
Poikkeusjärjestelyt eivät saa siirtää vastuuta lapsen oikeuksista kokonaan vanhemmille.
- Huomionne esi- ja perusopetuksen varautumista koskevaan 20 o §:ään
Vanhempainliitto katsoo, että varautumissäännös vahvistaa esi- ja perusopetuksen häiriönsietokykyä. Keskeistä on, että velvoitteiden toimeenpanon tueksi on riittävä ohjeistus ja että eri viranomaisilla on selkeästi määritellyt vastuualueensa. Toimeenpanossa tulisi ottaa huomioon kuntien opetuksen järjestäjien erilaiset toimintaympäristöt ja resurssit vastata mahdolliseen yksityiseltä palveluntuottajasektorilta tulevaan vajeeseen palveluntuotannossa.
Huomiota herättää se, että esityksen mukaan varautumista koskevat suunnitelmat kattavat mm. opiskeluhuollon järjestämisen. Samaan aikaan sääntelyehdotuksia ei kohdistu oppilas- ja opiskeluhuoltolain puolelle. On muistettava, että kunnat opetuksen järjestäjänä eivät voi vastata opiskeluhuollon järjestämisestä kokonaisuudessaan, vaan järjestämisvastuu on hyvinvointialueiden. Vaikka Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan opiskeluhuolto järjestetään lainsäädännön mukaisesti kaikissa turvallisuustilanteissa, ei tämä korona-aikaan toteutunut. Tiedämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit siirtyivät koronan hoitoon ja pois lasten ja perheiden palveluista. Yksilökohtaisten opiskeluhuollon palvelujen saaminen ei välttämättä toteutunut lainkaan tai niihin liittyi viivettä. On kysyttävä, miten hyvinvointialueiden vastuusta säännellään, myös opetukseen liittyvien häiriötilanteiden yhteydessä.
- Huomionne aikuisten perusopetusta koskevaan 46 §:n muutokseen
–
- Muut huomionne esi- ja perusopetusta koskeviin häiriösäännöksiin
Vanhempainliitto kannattaa lakiesitystä ja pitää vahvuutena muun muassa sitä, että sääntelymuutosten valmistelussa on huomioitu haavoittuvammassa asemassa olevat oppilaat, perheiden erilaiset tilanteet, lapsen oikeudet, oikeus tukeen sekä kelpoisuus jatko-opintoihin, millä pyritään ennaltaehkäisemään yhteiskunnallista eriarvoistumiskehitystä.
Samaan aikaan huomio kiinnittyy siihen, ettei tukitoimista normaaliin palaamisen yhteydessä säännellä. Koronapandemia opetti, että aikuisten näkökulmasta verraten lyhyetkin poikkeamat normaalista saavat lasten näkökulmasta paljon suuremman vaikutuksen. Koronapandemia jätti hyvinvointivajeen, ja erilaisten häiriötilanteiden jälkeen on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten oppimisen, koulunkäynnin sekä laajemmin hyvinvoinnin tukemiseen. On esimerkiksi tunnistettu, että koronan aikainen eristäytyminen on vaikuttanut lasten ja nuorten sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoihin. Olisi syytä harkita, tarvittaisiinko vahvempaa sääntelyä siitä, että häiriötilanteen jälkeen normaaliin palaaminen on suunniteltava ja että oppilaan oikeus tarvittavaan tukeen on varmistettava.
Esitys ei kata koko oppivelvollisuuden alaista koulutusta. Onko tarkoituksena myöhemmin säätää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä TUVA-koulutuksen yhteydessä häiriötilanteista? Nuori on oppivelvollinen aina 18-ikävuoteen saakka, joten on kiinnitettävä erityistä huomiota opiskelijoiden oikeuksien toteutumiseen myös toisen asteen perusopetuksessa. Esityksestä ei käynyt ilmi, miten näissä koulutusmuodoissa on tarkoitus säännellä oikeuksista ja velvollisuuksista häiriötilanteissa, valmiuslain sääntelyn lisäksi.
- Onko teillä täydennettävää esi- ja perusopetusta koskeviin vaikutusarviointeihin?
Vanhempainliitto näkee tärkeänä, että vaikutusarviointia on tehty monipuolisesti ja varsin kattavasti. Liitto näkee tärkeäksi, että olisi tarpeen määritellä etukäteen toimintamallit häiriötilanteita varten viestinnän ja yhteistyön tiivistämiseen esiopetuksen, kodin ja koulun välillä. Häiriötilanteiden opetusjärjestelyt sekä suunnitelmien teko lisäävät koulun johdon ja opetushenkilökunnan työmäärää, mikä tulisi huomioida varaamalla tähän resursseja.
Jos esi- tai perusopetuksen aikataulu tai opetusjärjestelyt muuttuvat häiriötilanteessa, tulee huoltajille tiedottaa muutoksista hyvissä ajoin ja tarjota
mahdollisuutta keskustella lapsen tarpeista ja mahdollisista tukitoimista.
Säännösten toimivuuden sujuvoittamiseksi ja lapsen oikeuksien turvaamiseksi sekä perheiden kuormituksen vähentämiseksi häiriötilanteessa tarvitaan riittävät ennakkosuunnitelmat sekä sujuvan tiedonkulun varmistaminen eri viranomaisten, sekä kodin ja koulun välillä. Korona-ajan Vanhempien barometrin (Vanhempainliitto 2021) mukaan alakoululaisten vanhemmista 38 % ja yläkoululaisten vanhemmista 47 % koki, että koulunkäynti koronapandemian aikana on kuormittanut lasta. Noin puolet vanhemmista koki, että koronapandemia on kuormittanut heitä vanhempana. Korkeasti koulutetut vanhemmat kokivat koulunkäynnin vähemmän kuormittavana kuin alemman koulutustason omaavat vanhemmat. Tukea saavien lasten vanhemmat kokivat lapsen koulunkäynnin kuormittaneen lasta ja heitä vanhempana enemmän kuin ei tukea tarvitsevien lasten vanhemmat. Kodin ja koulun väliseen viestintään oltiin pääosin tyytyväisiä. Rehtoreiden ja opettajien jaksamista kiitettiin. Osa vanhemmista koki koronaan liittyvän viestinnän liian vähäiseksi ja välillä vaikeaselkoiseksi.Viidesosa (20 %) alakoululaisten vanhemmista ja neljäsosa (25 %) yläkoululaisten vanhemmista koki, että kodin ja koulun yhteistyö on vähäisempää kuin ennen koronaa. Kyselyyn vastasi 26 357 vanhempaa.
Suomen Vanhempainliitto ry