Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/35183/2025
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia (540/2018) siten, että esitys mahdollistaisi sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, sosionomi (ylempi AMK), suorittaneelle tietyin edellytyksin kelpoisuuden toimia päiväkodin toiminnasta vastaavana johtajana. Lisäksi muutetaan henkilöstön kelpoisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä.
Mikä on kantanne esitykseen?
X esitystä ei kannateta, perustelut
- Perustelut kannastanne
Suomen Vanhempainliitto kiittää mahdollisuudesta lausua varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Vanhempainliitto ei kannata esitystä, vaan katsoo, että päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksena on pidettävä kasvatustieteen maisterin tutkinto. Nykyinen vuonna 2018 säädetty varhaiskasvatuslaki (540/2018) luo vahvan pohjan pedagogisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämiselle. Maisterin tutkinnon asettaminen vähimmäisvaatimukseksi oli perusteltua, koska toiminnasta vastaavan johtotehtäviin sisältyy entistä enemmän päiväkodin varhaiskasvatukseen kuuluvan pedagogiikan ja työntekijöiden pedagogisen osaamisen johtamista ja toiminnan suunnittelua.
Vanhemmille on tärkeää, että johtajan osaaminen on selkeästi määritelty ja yhtenevä koko maassa. Vanhemmille päiväkodin johtaja on keskeinen vastuunkantaja lapsen arjessa. Johtajuus vaikuttaa siihen, kuinka turvallinen, pysyvä ja pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus on. Lapset ansaitsevat pedagogisesti laadukkaasti johdetun varhaiskasvatuksen myös tulevaisuudessa. Se tukee oppimisen edellytyksiä, kaventaa hyvinvointieroja ja luo perustan koulutuspolulle. Varhaiskasvatus on myös osa koulutusjärjestelmää ja päiväkodin johtajista osa johtaa myös esiopetusta.
Varhaiskasvatuksen opettajilla sekä sosionomeilla on kummallakin väylä päiväkodin johtajaksi kasvatustieteen maisterin tutkinnon kautta. Tämä on yhdenvertaista eikä synnytä päällekkäisiä koulutuspolkuja. Uusi esitys voisi asettaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita eriarvoiseen asemaan, mikäli täydentävät kasvatustieteen opinnot suoritettaisiin maksullisina avoimen yliopiston opintoina. Tällöin kelpoistumiseen päiväkodin johtajaksi olisi reitti vain niillä YAMK-koulutuksen suorittaneilla, joilla olisi mahdollisuus maksaa lisäopinnoista.
Kasvatustieteellinen osaaminen jäisi sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (sosionomi YAMK) ja vaaditut kasvatustieteen perus- ja aineopinnot suorittaneella edelleen suppeammaksi kuin kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittaneella, vaikka koulutusten katsottaisiin tuottavan saman kelpoisuuden päiväkodin johtajaksi. Kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa laajemman ja syvällisemmän kasvatustieteellisen osaamisen mm. pedagogiikan johtamisessa ja kehittämisvalmiuksissa. Tutkimuksissa on todettu, että erilaiset koulutustaustat tuottavat erilaista osaamista (Valkonen ym. 2024). Tämä ero voi vaikuttaa varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan laatuun.
Selvitysten mukaan pätevien päiväkodin johtajien määrä on vuonna 2030 tilastollisesti riittävä, mutta todellinen saatavuus riippuu siitä, kuinka moni kelpoinen henkilö tosiasiassa hakeutuu johtajan tehtäviin. Pätevyyden omaavien henkilöiden alueelliseen kohdentumiseen, tehtävän veto- ja pitovoimaan kuten palkkakehitykseen ja mahdollisuuteen täydennyskouluttautua on kiinnitettävä huomiota. Näihin seikkoihin ei vastata ehdotetulla pätevyyteen liittyvällä muutoksella.
Päiväkodin johtajien kelpoisuuksien väljentäminen on kestämätöntä niin varhaiskasvatuksen laadun, lasten yhdenvertaisuuden kuin alan arvostuksenkin näkökulmasta. Tulisi pitää kiinni tavoitteista vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, edistää lasten oppimisen edellytyksiä ja koulutuksellista tasa-arvoa sekä lisätä edelleen lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Lapsella on oikeus pedagogisesti johdettuun ja toteutettuun varhaiskasvatukseen. Päiväkodin johtajia koskeva kelpoisuusmuutos olisi tämän kanssa ristiriidassa.
Varhaiskasvatusta on viime vuosina uudistettu ja kehitetty vahvasti. Uudistukset ovat olleet perusteellisesti valmisteltuja sekä laajalla tutkimus- ja selvityspohjalla perusteltuja. Nyt on aika antaa varhaiskasvatukseen työrauha. Pedagogisesti laadukkaan varhaiskasvatuksen tulevaisuus on turvattava päätöksenteossa siten, ettei varhaiskasvatuslakia näin keskeiseltä osin muuteta. Lain pysyvyys varmistaa, että vanhemmat voivat luottaa lastensa varhaiskasvatuksen laatuun ja turvallisuuteen.
Kirjallisuus: Valkonen, S., Chydenius, H., Pesonen, J., Ahola, R., & Strandén, E. (2024). Varhaiskasvatuksen ammattilaisten institutionaaliset pääomat päiväkodin kentällä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3), 26-55. https://doi.org/10.58955/jecer.145488