Tuija Metso
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton erityisasiantuntija, joka on siirtymässä eläkkeelle. Hän on tehnyt pitkän uran kodin ja koulun yhteistyön parissa. Työssä ovat painottuneet vanhempien osallisuus, hyvä vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen.
Pitkä työurani Suomen Vanhempainliitossa on päättymässä. Kun katson kuluneita vuosia taaksepäin, pysähdyn pohtimaan, mikä kodin ja koulun yhteistyössä on muuttunut ja mikä on pysynyt ennallaan.
Kohtaamisten merkitys ei ole kadonnut
Kodin ja koulun yhteistyö on kehittynyt monin tavoin myönteiseen suuntaan. Vanhempainilloista on tullut aiempaa vuorovaikutteisempia ja keskustelevampia – sellaisia, joita vanhemmat Vanhempainliiton kyselyissä toistuvasti toivovat. Myös arviointi- ja kehityskeskustelut ovat vakiintuneet osaksi koulujen arkea. Kasvokkaiset kohtaamiset lapsen opettajan kanssa ovat vanhemmille tärkeitä, ja niihin osallistutaan mielellään.
Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia – ja uusia haasteita
Viestinnästä on tullut yhä keskeisempi osa kodin ja koulun yhteistyötä. Reissuvihot ovat vaihtuneet sähköisiin viestintäjärjestelmiin, mikä on tehnyt yhteydenpidosta nopeampaa ja helpompaa. Vanhemmat saavat entistä enemmän tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja koulun arjesta, ja opettajat ja vanhemmat tavoittavat toisensa vaivattomasti.
Viestinnän sähköistyminen on tuonut mukanaan myös haasteita. Vaikka lapsen vahvuuksia pyritään huomioimaan aiempaa enemmän, erityisesti tukea tarvitseville lapsille voi kertyä paljon negatiivisia merkintöjä. Osa perheistä kokee tämän kuormittavana ja jopa lannistavana.
Digitaaliset viestintäkanavat eivät tavoita kaikkia vanhempia yhdenvertaisesti. Yhteisen kielen puuttuminen ja viestintäjärjestelmien vaikeakäyttöisyys vaikeuttavat yhteistyötä maahanmuuttotaustaisten perheiden kanssa. Siksi tarvitaan monikanavaista, monikielistä ja selkeää viestintää. Monikielistyvä ja monikulttuuristuva koulu haastaa pohtimaan kodin ja koulun yhteistyön käytäntöjä laajemminkin.
Vanhemmat ovat koululle voimavara
Vanhempaintoiminta on kouluissa edelleen ilahduttavan aktiivista. Tuoreen THL:n ja Opetushallituksen TEA 2025 -tiedonkeruun mukaan 76 %:ssa peruskouluista on säännöllisesti toimiva vanhempainyhdistys tai vastaava. Toiminta painottuu kuitenkin usein varainhankintaan, kun taas vanhempien osallistuminen koulujen hyvinvointityöhön ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon on vähäisempää.
Me Vanhempainliitossa näemme, että vanhemmat ja vanhempainyhdistykset voisivat olla nykyistä vahvempi voimavara koulujen hyvinvointityössä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarjoaa tähän valmiit rakenteet. Myös perusopetusta ohjaavat asiakirjat korostavat vanhempien osallisuuden merkitystä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa.
Hyvä kodin ja koulun yhteistyö rakentuu luottamuksesta.
Yhteistyö rakentuu luottamuksesta
Julkisessa keskustelussa korostuvat usein kodin ja koulun yhteistyön jännitteet tai huoli koulun arvostuksen heikkenemisestä. Vanhempien barometrit ovat jo vuodesta 2007 lähtien kertoneet, että vanhemmat arvostavat koulua ja pitävät yhteistyötä tärkeänä. Tuoreen Vanhempien barometri – perusopetus -tutkimuksen mukaan lähes kaikki kyselyyn vastanneet peruskoululaisten vanhemmat pitivät kodin ja koulun yhteistyötä tärkeänä ja arvostivat opettajien sekä koulun tekemää työtä. Myös luottamus kouluun oli vahvaa: alakoululaisten vanhemmista 90 % ja yläkoululaisten vanhemmista 84 % kertoi luottavansa lapsensa kouluun, opettajiin ja muuhun henkilökuntaan.
Hyvä kodin ja koulun yhteistyö rakentuu luottamuksesta. Se syntyy vähitellen toisiin tutustumalla, lasten vahvuuksia tunnistamalla, vanhempia osallistumaan kannustamalla ja yhteisistä toimintatavoista sopimalla. Kun yhteistyölle luodaan avoin ja myönteinen pohja, on myös mahdollisiin haasteisiin helpompi tarttua yhdessä.
Tulevaisuuden koulua rakennetaan yhdessä
Uskon, että tulevaisuuden koulussa vanhemmat ovat entistä vahvemmin mukana tukemassa lapsensa oppimista ja rakentamassa yhdessä koulun kanssa hyvinvoivaa kouluyhteisöä. Se on suunta, jota kohti kannattaa jatkossakin kulkea.