Pauliina Lehtinen
Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana ja Voimaa Vanhemmuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) –hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.
Suomessa on vietetty äitienpäivää jo vuodesta 1918 lähtien.
Äitejä onkin syytä juhlia, kuten kaikkia vanhempia. Vanhemmuus näyttäytyy tänä päivänä usein suorituksena, vaikka se on etuoikeus. Olemme jostain syystä luoneet kulttuurin, jossa vanhemmuutta ja äitiyttä pitää suorittaa. Meidän pitäisi puhua vanhemmuudesta maailman luonnollisimpana asiana, eikä miltei koulutusta vaativana suorituksena, josta selviävät vain harvat ja valitut kunnialla.
Oikeastaan voisimme riisua vanhemmuuden vaateita ja miettiä minkälaista on riittävä vanhemmuus – millainen on riittävän hyvä äiti. Samalla voisimme normalisoida avun pyytämisen ja miettiä miten me yhteiskunnassa voisimme paremmin tukea vanhempia riittävään vanhemmuuteen. Äiteinä voimme tukea toisiamme toimimalla ja puhumalla niin, että kaikki lapset tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti. Jokaisella vanhemmalla on oikeus iloita omasta lapsestaan tasavertaisesti. Äiteinä voimme toimia niin, että jokainen lapsi voi kokea olevansa osa yhteisöä. Se on usein pieniä tekoja arjessa. Jokaista vanhempaa auttaa, kun saa kokea että oma lapsi on lähtökohtaisesti pidetty yhteisön jäsen.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä on todennut, että mikään ei ole vanhemmalle voimaannuttavampaa, kuin kuulla jotain positiivista lapsestaan. Meidän kannattaisi puhua lapsista myönteiseen sävyyn lasten itsensä vuoksi, mutta myös heidän vanhempiensa vuoksi. Miten lapsi nähdään, millaisia kirjauksia hänestä tehdään ja miten ammattilaiset puhuvat lapsesta – sillä on merkitystä ja se voi vaikuttaa jopa vanhemman jaksamiseen.
Vanhemmuus ei ole täydellisyyttä, vaikka somessa muodostuva kuva saattaa niin antaa ymmärtää.
Vanhemmuus ei ole täydellisyyttä, vaikka somessa muodostuva kuva saattaa niin antaa ymmärtää. Meidän tulisi näyttää vanhemmuus enemmän keskeneräisyytenä, oppimisena ja vanhemman omana kasvuna lapsen kasvun rinnalla. Vanhemmuus on alati muuttuvaa jo ihan siitä syystä, että lapsi kasvaa.
Vanhemmuus on ennen kaikkea suhde oman lapsen kanssa, ei jotain mitä muut katselevat vierestä arvostellen. Me voimme jokainen tukea äitejä hyväksymällä vanhemmuuden monimuotoisuuden. Ei tuomita. Ei arvostella. Ei tiedetä paremmin. Kuunnellaan. Tuetaan. Kannustetaan ja kysytään. Arvostetaan kaikkia lapsia ja osoitetaan se sanoin ja teoin.
Juhlitaan vanhemmuutta ja äitiyttä tänään, mutta myös joka päivä. Juhlitaan sitä, että vanhemmat yrittävät parhaansa arjen kuormituksen keskellä ja rakastavat lapsiaan.
Suomen Vanhempainliitto on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) yhteisessä Voimaa Vanhemmuudesta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -hankkeessa, jossa luodaan riittävän vanhemmuuden malli, vahvistetaan vanhemmuusmyönteistä puhetta yhteiskunnassa ja kehitetään palveluita yhdessä vanhempien kanssa.
Yhteistyötä tehdään myös KNOT-hankkeessa, jonka tavoitteena on avata ja ennaltaehkäistä nuorten koulupolulla esiintyviä solmukohtia kehittämällä ohjauksen ja tuen käytäntöjä sekä vahvistamalla ammattilaisten, nuorten ja vanhempien välistä yhteistyötä.