Valtteri Tervala
Kirjoittaja työskentelee Suomen Vanhempainliitossa järjestötoiminnan asiantuntijana ja on kokenut vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja tekijä, joka uskoo kokeilukulttuuriin.
Oma vanhemmuuteni on saavuttanut ajanjakson, jossa olen astunut mukaan vanhempaintoiminnan maailmaan. Vanhempaintoiminnalla vaikutetaan muun muassa lasten hyvinvointiin, vähennetään kiusaamista, lisätään yhteisöllisyyttä, tuetaan vanhemmuutta ja luodaan aikuisten turvaverkko lasten ja nuorten ympärille. Olen keltanokkana lähtenyt melko avoimesti mukaan ja huomannut kuinka pienellä osallistumisella voidaan saada paljon aikaan.
Vaikuttavaa vanhempaintoimintaa
Tuoreen tutkimuksen mukaan 40 % suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Vapaaehtoistyön vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkittuja. Vapaaehtoistyö kasvattaa sosiaalista pääomaa, onnellisuutta ja lisää yhteisöllisyyttä. Avun saajat hyötyvät (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) vapaaehtoistoiminnasta; he saavat konkreettista apua ja tukea arkeen.
Vanhempainliitossa on yli 1300 jäsenyhdistystä (vanhempainyhdistystä), joissa voidaan varovaisenkin arvion mukaan sanoa toimivan aktiivisesti 6500 vanhempaa. Tämän lisäksi tulee huomioida, että rekisteröimättömiä, luokkakohtaisia vanhempaintiimejä, erilaisia vanhempaintoimikuntia ja -foorumeita on lukuisia. Niissäkin toimii huomattavan paljon vanhempia. Toiminta tavoittaa siis merkittävän määrän aikuisväestöä ja vaikuttaa lähes kaikkien yli 556 000 peruskoululaisen ja yli 61 000 esiopetusoppilaan (Tilastokeskus 2017 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) sekä myös toisen asteen opiskelijoiden ja varhaiskasvatuksessa olevien lasten arkeen.
Kodin ja koulun yhteistyö onkin uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa nostettu erityiseen asemaan, missä vanhempien osallisuutta korostetaan. Toimintakulttuuri, jossa vanhemmat ovat osallisena lasten ja kasvatusyhteisöjen yhteistyössä kokemusasiantuntijoina vaatii asennetta ja kiinnostusta kaikilta osapuolilta. Tässä vanhempien tulee ottaa aktiivinen rooli.
Mokkapaloista hyvinvoinnin edistämiseen ja vanhempien osallisuuteen
Vanhempaintoiminta nähdään perinteisesti rahankeruuna; mokkapalojen leipomisena – pakkopullana. Oma mielikuvani perustui juuri tähän rahankeräysautomaattina toimiseen. Vaikka rahankeruuta harjoitetaankin, on se vain osa toiminnasta. Enemmän tulisi korostaa, miten vanhempaintoiminnan vaikutukset näkyvät yhteisöllisyydessä, tapahtumien kautta lasten viihtyvyydessä ja vanhempien osallisuutena kasvatusyhteisön arjessa.
On tärkeää pitää huolta lasten yhdenvertaisuudesta, vaikka vanhemmat eivät toimikaan yhtä suurella vapaaehtoispanoksella.
Vanhempaintoiminnalle on tyypillistä, että osallistujat vaihtuvat, kun lapset kasvavat. Toimintakulttuurin rakentaminen päiväkodista alkaen onkin tärkeää, jotta lasten kasvaessa ja siirtyessä peruskouluun ja toiselle asteelle, pysyvät vanhemmat lasten tukena ja toimivat yhteistyössä kasvatusyhteisöjen kanssa.
Toiminnan kannalta on tärkeää, että se mahdollistaisi mukana olon monella eri tavalla, välillä aktiivisemmin ja ajoittain satunnaisemmin. On hyväksyttävä, että osa vanhempaintoimijoista haluaa olla edistämässä tapahtumia, kun taas toiset haluavat tehdä vaikuttamistyötä ja olla takaamassa lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallista kasvuympäristöä. On myös tiedostettava, että kaikki eivät halua olla mukana vapaaehtoistoiminnassa. On tärkeää pitää huolta lasten yhdenvertaisuudesta, vaikka vanhemmat eivät toimikaan yhtä suurella vapaaehtoispanoksella.
