Lasten ruokakasvatus saa kouluruuan maistumaan

Silja Varjonen ja Soili Soisalo
Kirjoittajat edustavat ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:tä, joka edistää ruokakasvatusta ja sen osaamista Suomessa.

Miten lasten koululounaita voitaisiin kohentaa? No, esimerkiksi Maistuva koulu -toiminnan avulla. Opettajat saavat itselleen työvälineitä ruokakasvatuksen toteuttamiseen koulussa ja oppilaat kokevat saavansa vaikutusmahdollisuuksia, kun kouluruokailua kehitetään.

Viime lukuvuonna tutkittiin Maistuva koulu -mallin mukaisen ruokakasvatuksen vaikutuksia koululaisten ruokailutottumuksiin ja mallin soveltumista koulun arkeen. Mukana olivat Järvenpään, Kuopion, Salon, Siilinjärven ja Sotkamon kunnat, joista yhteensä 15 interventiokoulua sekä 10 verrokkikoulua.

Alustavat tutkimustulokset on saatu ja ne vahvistavat, että oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa ruokakasvatuksen avulla. Maistuva koulu -toiminta edisti oppilaiden täysipainoisen koululounaan syömistä. Selvimmin edulliset muutokset havaittiin niissä kouluissa, joissa ruokakasvatustoiminta oli aktiivisinta.

Lukuvuoden alussa kouluissa suunniteltiin ruokakasvatuksen toteutusta sekä sovittiin, mitä asioita halutaan kehittää. Opettajat käyttivät työnsä tukena maistuvakoulu.fi -sivustoa. Koulut saivat itse päättää, miten ruokakasvatustoimia toteuttavat.

Kouluissa tehtiin ketteriä kokeiluja: esimerkiksi siirrettiin kasvikset linjaston alkuun, alettiin tarjota aamupuuroa, äänestettiin kouluravintolalle nimi ja sovittiin yhteisistä pelisäännöistä ruokailuun, kertoo toiminnanjohtaja Silja Varjonen Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:stä.

– Ruoka- ja ravitsemusaiheet näkyivät monipuolisesti oppitunneilla ja teemapäivissä. Lapset saivat esimerkiksi tutustua ruoka-aineisiin kaikkien aistien avulla. Otettiin myös selvää, mistä ruoka tulee sekä mihin ruuan ravintoaineita tarvitaan. Tutustuttiin perinteisiin ja muiden maiden ruokiin sekä kestävään ruuantuotantoon ja hävikin välttämiseen, Varjonen luettelee.

Koko koulu kasvattaa

Koko koulun osallistuminen on tärkeää. Näyttää siltä, että suurimmat muutokset oppilaiden käyttäytymisessä saavutettiin, kun koulun koko henkilökunta sitoutui ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Hyvä esimerkki tästä oli rehtorin päätös tarjota esimerkkiruokailun verotusetu kaikille opettajille.

Ruokakasvatusteemat innostavat myös vanhempia osallistumaan.

– Oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen ja kouluruuan maistuvuuden lisääminen koettiin yhteiseksi asiaksi, johon tarvittiin koko koulun henkilöstön osallistuminen, toteaa projektitutkija Amma Antikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Maistuva koulu -toiminnan myötä entistä useampi opettaja huomasi, että oppilaiden hyvinvointia voi lisätä ruokakasvatuksen avulla. Suurin osa opettajista koki, että toiminnasta oli hyötyä opetustyössä ja että he saivat sivustolta riittävästi oppimateriaalia ruokakasvatukseen. Valtaosa interventiokouluista aikookin jatkaa toimintaa.

Maistuva koulu -malli tarjoaa alakoulujen henkilöstölle työkaluja ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen maistuvakoulu.fi -sivuston avulla. Sivustolle on koottu hyväksi havaitut ruokakasvatuksen käytännöt ja opetusmateriaalit. Toiminta pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Maistuva koulu -toiminnan ovat suunnitelleet Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmä, ja hanketta on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta 2018–2020.

Vanhemmatkin mukaan

Ruokakasvatusteemat innostavat myös vanhempia osallistumaan. Vanhempainyhdistykset tai yksittäiset vanhemmat ovat monissa kouluissa mahdollistaneet retki- ja teemapäiviä sekä sadonkorjuutapahtumia osallistumalla järjestelyihin. Koululaiset ovat esimerkiksi päässeet tutustumaan lähiseudun maatiloihin, nostamaan perunaa tai poimimaan puolukoita. Joissain kunnissa on myös tarjottu vanhemmille mahdollisuus tutustua kouluruokailuun ”ruokatreffeillä” tai kouluruokajuhlassa.

Seminaarissa lisätietoa

Maistuvasta koulusta ja tutkimuksen alustavista tuloksista kerrotaan myös verkkoseminaarissa 2.9. klo 9–11.30. Tervetuloa!