Lausunto: Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko

22.1.2021

21.1.2021, Suomen Vanhempainliitto
Asia: VN/22132/2020


Tulevaisuuden tasa-arvokysymykset

Suomen Vanhempainliitto keskittyy vastauksissaan varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tehtävänä on osaltaan edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteet on kirjattu selkeästi varhaiskasvatusta ja koulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön ja asiakirjoihin (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019). Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla myös toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Haasteena on, että tavoitteet ja toimenpiteet eivät edelleenkään toteudu ja muutu osaksi päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea.

Tyttöjen ja poikien väliset erot oppimisessa ja mm. lukutaidossa ovat edelleen suuret. Miten varmistetaan, että sukupuolten väliset erot vähenevät huomioiden samalla erot sukupuolen sisällä? Miten varhaiskasvatus ja opetus saadaan aidosti sukupuolisensitiiviseksi ja sukupuolitietoiseksi? Miten kodit kytketään mukaan tukemaan sukupuolisensitiivistä ja -tietoista kasvatusta?

Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla toiminnalliset tasa-arvosuunnitelmat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, jotka tukevat sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä kaikessa koulujen ja oppilaitoksen toiminnassa. Suunnitelmat on laadittu, mutta ne eivät toteudu ja muutu osaksi koulujen ja oppilaitosten arkea. Miten sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat muuttuvat aidosti arkisiksi käytännöiksi?

Tyttöjen ja poikien koulutusvalinnat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita. Ne kytkeytyvät sukupuolen lisäksi myös sosiaaliseen ja etniseen taustaan. Sukupuolittuneet koulutusvalinnat lähtevät liikkeelle jo varhaiskasvatuksesta. Miten varhaiskasvatuksen ja koulutuksen henkilökunnan herkkyyttä ja taitoa sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja niiden muuttamiseen vahvistetaan? Miten vanhemmat saadaan tukemaan lapsesta ja nuoresta lähteviä valintoja?

Vapaus, koskemattomuus, turvallisuus ja yksityisyys

Kouluterveyskyselyn mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat enemmän toistuvaa koulukiusaamista ja fyysistä väkivaltaa sekä syrjivää kiusaamista kouluissa. Myös erityisoppilaat kokevat muita useammin ostrakismia tai syrjintää ja ovat tekemisissä väkivaltatilanteiden kanssa useammin kuin lapset ja nuoret keskimäärin. Miten kiusaamista ja syrjintää aidosti vähennetään huomioiden erityisesti nämä ryhmät?

Osallisuus

Lasten ja nuorten osallisuus ja sen vahvistaminen on kirjattu vahvasti varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutusten opetussuunnitelman perusteisiin. Työtä lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseksi tarvitaan edelleen. Osallisuuden vahvistaminen on ennaltaehkäisevää toimintaa ja vähentää osaltaan negatiivisia ilmiöitä lasten ja nuorten keskuudessa. Miten varmistetaan kaikkien lasten ja nuorten osallisuus varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa?

Tasa-arvopoliittiset tavoitteet

Sukupuolten väliset oppimiserot ovat kaventuneet.

Sukupuolisensitiivinen ja sukupuolitietoinen työote päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa on lisääntynyt. Kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ja ne toteutuvat toiminnallisesti koulujen ja oppilaitosten arjessa. Lasten ja nuorten vanhemmat on sitoutettu tukemaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sukupuolisensitiivistä työtä.

Sukupuoleen liittyvät ennakko-odotukset ja stereotypiat eivät määrittele lasten ja nuorten koulutusvalintoja. Koulut, oppilaitokset, kodit ja ympäröivä yhteiskunta kannustavat lapsia ja nuoria tekemään omia, itsestä lähteviä valintoja koulussa ja jatko-opinnoissa. Maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria kannustetaan yhdenvertaisesti muiden kanssa heitä itseään kiinnostaville aloille.

Sukupuolittunut ja seksuaalinen häirintä on vähentynyt yhteiskunnan eri sektoreilla. Kukaan ei tule kiusatuksi, syrjityksi tai toisarvoistetuksi sukupuolen, vammaisuuden, iän, taloudellisen aseman, syntyperän tai seksuaalisen suuntautumisen takia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Opettajien ja oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstön valmius tunnistaa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä vakavia haasteita (esim. ihmiskauppa, FGM, kunniaväkivalta) on lisääntynyt ja he osaavat ohjata apua tarvitsevat sen piiriin.

Jokainen lapsi ja nuori kokee olevansa osa päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosyhteisöä. Osallisuutta estävät rakenteet ja käytänteet on purettu ja osallisuutta edistävät toimet käyttöönotettu varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. (Esimerkkinä lapsivaikutusten arviointi, SUVAUS, oppilaitosten toiminnalliset tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.)

Suomen Vanhempainliitto pitää erittäin tärkeänä, että intersektionaalisuus huomioidaan aidosti tasa-arvopolitiikassa ja teema-alueita, tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan tämä huomioiden. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää tarkastella maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten koulutuspolkuja – erityisesti tyttöjen näkökulmasta. Miten sukupuoli ja maahanmuuttajuus kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat tyttöjen koulutus- ja urapolkuihin?

Lataa lausunto kokonaisuudessaan tästä (pdf)