Päiväkotibarometri 2019 – Kurahousupuheesta kohti aitoa osallisuutta

Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola toteuttivat yhdessä historian ensimmäisen Päiväkotibarometrin. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 10.9.-6.10.2019. Kyselyyn vastasi 9932 päiväkodissa olevan, alle esiopetusikäisen lapsen vanhempaa.

Päiväkotibarometrillä haluttiin luoda käsitys sii­tä, millaisia ajatuksia vanhemmilla on varhaiskasva­tuksesta: miten tyytyväisiä he siihen ovat, miten hyvin he tuntevat varhaiskasvatussuunnitelman, miten yh­teistyö päiväkodin ja kodin välillä toimii, miten van­hemmat osallistuvat päiväkodin toimintaan ja millai­sia vanhemmuuteen liittyviä iloja ja huolia heillä on.

Varhaiskasvatussuunnitelmat vanhemmille vieraita

Paikallisen ja lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman välinen ero oli vanhemmille epäselvä. Lapsen oma vasu oli vanhemmille tutumpi kuin paikallinen (kuntakohtainen) varhaiskasvatussuunnitelma.

Vastausten perusteella huolestuttavan monelta lapselta puuttui oma vasu (12 % suomenkielinen päiväkoti, 15 % ruotsinkielinen päiväkoti.) Suo­menkielisissä päiväkodeissa lapsen vasu on tehty hieman useammalle lapselle kuin ruotsinkielisissä päiväkodeis­sa (86 % suomenkielinen päiväkoti, 64 % ruotsinkielinen päiväkoti). Yllättävän moni vastaajista ei osannut sanoa, onko lapsen oma vasu tehty.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet astuivat voimaan 1.1.2019. Sen jälkeen alkoi paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivitystyö kunnissa ja suunnitelmat oli määrä ottaa käyttöön elokuussa 2019. Kyselyn aikana paikalliset suunnitelmat olivat juuri valmistuneet, eikä niitä välttämättä ollut ehditty käsitellä vielä syksyn vanhempainilloissa. Lapsen oma vasu tulisi kuitenkin löytyä kaikilta jo useamman vuoden päiväkodissa olleilta lapsilta.

Varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyvä termistö on vanhempien näkökulmasta hankala, koska varhaiskasvatussuunnitelma -sanaa käytetään eritasoisten suunnitelmien yhteydessä. Termistöä selkiyttä­mällä varhaiskasvatuksesta viestiminen olisi ymmärrettävämpää.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan vanhemmille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vanhempien mahdollisuudet osallistua päiväkodin toimintaan kokonaisuutena eivät kyselyn mukaan toteudu kovin hyvin.

Huomio vanhempien osallisuuteen ja tutustumiseen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan vanhemmille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsen varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Vanhempien mahdollisuudet osallistua päiväkodin toimintaan kokonaisuutena eivät kyselyn mukaan toteudu kovin hyvin. Vastaajista 79 % kuitenkin osallistuisi mielellään päiväkodissa järjestettäviin, lasten ja vanhempien yhteisiin tapahtumiin. Vanhempaintoiminnan painopistettä tulisikin siirtää esimerkiksi varainhankinnasta lasten hyvinvoinnin tukemiseen, jolloin yhä useampi vanhempi kiinnostuisi toiminnasta.

Vanhempien ilon ja huolen aiheita

Kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat kaiken kaik­kiaan hyvin tyytyväisiä lapsensa päiväkotiin. Vanhem­mista 45 % antoi päiväkodin toiminnalle kouluarvosanaksi 9 ja 27 % arvosanaksi 8.

Suurin osa (64 %) kyselyyn vastanneiden vanhempien lapsista viihtyy erittäin hyvin päiväkodissa ja kyselyyn vastanneista vanhemmista 81 % kertoo, että heillä itsellään on erittäin toimiva suhde lapseen. Vanhemmista 54 %:a ei huolestuttanut mikään lapsen hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Huolta päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmissa aiheuttavat mm. henkilökunnan vaihtuvuus, työn ja vapaa-ajan yhdistämisen haasteet tai perhemuodon muutokset ja niiden vaikutuksista arkeen ja lapsen hyvinvointiin. Myös lapsen kaverisuhteet, kehittymisen ja oppimisen haasteet tai tunne-elämän vaihtelut tuottivat osalle vastaajista pään vaivaa.

Lisätietoja:

Suomen Vanhempainliitto
Ulla Siimes
toiminnanjohtaja, 040 553 0981, ulla.siimes@vanhempainliitto.fi

Merja Korhonen
varhaiskasvatuksen asiantuntija, 044 341 4064, merja.korhonen@vanhempainliitto.fi

Förbundet Hem och Skola

Micaela Romantschuk
Verksamhetsledare, 050 336 2016, micaela@hemochskola.fi

Katarina Perander-Norrgård
Rådgivare, 040 736 2767, katarina.perander@hemochskola.fi

Ruotsinkielinen aineisto osoitteessa www.hemochskola.fi

 

Jaa artikkeli