Chilliä yhteistyötä

23.1.2023

Nicol Parviainen
Kirjoittaja on toiminut projektityöntekijänä Metropolia Ammattikorkeakoulun FUTU-hankkeessa.


FUTU-hanke aloitti maaliskuussa 2022 yhteistyön Suomen Vanhempainliiton Chillisti Mukana! -hankkeen kanssa, eikä tuolloin keväällä osattu vielä aavistaa, kuinka rikkaaksi kokemukseksi tämä yhteistyö vielä kehkeytyisi. Luottamus yhteistyöhön tuntui heräävän jo ennen kuin yhteistyökumppanien nimet olivat kunnolla muistissa.

Vaikka FUTU:lla ja Chillisti Mukana! -hankkeella oli molemmilla omat tavoitteensa, yhteinen suunta löydettiin yhteisen kohderyhmän myötä. Myös molemminpuolinen korkea motivaatio tehdä yhteistyötä oli tärkeä komponentti antoisan yhteistyön luomisessa. Mikä muu teki yhteistyöstä niin antoisan? Päätimme haastatella lyhyesti Chillisti Mukana! -hankkeen työntekijöitä Ville Koikkalaista sekä Minna Palmua siitä, miten he ovat yhteistyön kokeneet.

Aivan alkuun nostetaan tekijä, joka Villen mukaan sanotaan liian harvoin ääneen: henkilökemia. Kun tulee erittäin hyvin toimeen, myös halu tehdä jotain myös toiselle hyödyllistä kasvaa. Ehkä juuri tämän takia myös toiminnan muokkaaminen molempien tavoitteet huomioivaksi kävi niin kivuttomasti.

Toinen seikka on Minnan mukaan ehdottomasti joustavuus. Aikatauluja, toiminnan muotoa sekä sisältöä on pystytty aina joustavasti räätälöimään sen mukaan, mikä kulloinkin on tilanne ja tarkempi kohderyhmä. Näin työskentely ei painottunut vain toisen hankkeen tavoitteisiin, vaan siitä tuli vastavuoroista sopeutumista sekä yhdessä tehtävää kehitystyötä. Hanketyön yleistä luonnetta ajatellen tällainen työskentely on hyvin arvokasta itsessään. Vaarana yhteistyössä on, että siitä tulee vain oman agendan eteenpäin viemistä, ja silloin yhteistyön merkitys kuolee.

Mitä konkreettista jäi käteen?

Rikastunut työote, uusia työskentelyn malleja sekä erilaisia keinoja kohdata ja osallistaa nuoria.

Rikastunut työote, uusia työskentelyn malleja sekä erilaisia keinoja kohdata ja osallistaa nuoria. Nämä asiat nousivat haastattelussa näkyvimmiksi. Etenkin FUTU:ssa käytetty pelillinen työote oli jotakin mikä oli Villelle ja Minnalle jo ennestään tuttua, mutta johon he kokivat saaneensa uutta perspektiiviä sekä hyviä ideoita sen hyödyntämiseen jatkossa.

Yhteistyössä oli mukana monesti myös Metropolia ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita, ja heidät koettiin myös arvokkaaksi lisäksi työskentelyssä. Kun nuoret pääsivät työskentelemään myös eri sukupolvien edustajien kanssa, toiminnasta tuli helpommin heidän näköistänsä sekä myös helpommin lähestyttävää. Vastavuoroisesti myös sosionomiopiskelijat saivat toiminnasta tärkeän kokemuksen itselleen, kun pääsivät harjoittelemaan ohjaustyötä aidossa tilanteessa. Lisäksi toisen asteen ja korkeakoulun yhdistäminen sai nuorilta erittäin hyvää palautetta. Nuoret pitivät siitä, kun oman tulevaisuuden vaihtoehtoihin pääsi käytännöllisesti tutustumaan. Näiden lisäksi Chillisti Mukana! -hankkeelle jäi yhteistyön myötä myös eräs lukio uudeksi yhteistyökumppaniksi.

Erilaiset toiminnalliset työskentelytavat, joissa yhdistyy esimerkiksi nuorten ja vanhempien välisen kommunikoinnin parantaminen, oli taas merkityksellinen löytö FUTU:lle. Myös toiminnan purkuvaihe ja keskinäinen palaute nousi yhteistyöstä löydetyksi hedelmäksi: se korostaa toimivia elementtejä ja antaa molemmille osapuolille aidon mahdollisuuden kehittyä työssään. Näin pysyy kartalla myös omasta toiminnasta ja sen toimivuudesta.

FUTU:ssa opittiin Chillisti Mukana! -hankkeelta myös kokonaan uusi muoto, palautteenkeruuseen: hymynaamakortit. Aktiivisen palautteenkeruun merkitys ymmärrettiin uudella tavalla FUTU:ssa, ja se nousi kriittisen tärkeäksi osaksi tehtävää hanketyötä. FUTU sai Villen ja Minnan opeista myös monia oivallisia käytännön vinkkejä nuorten osallistamiseen.

Luottamus, motivaatio, henkilökemiat, joustavuus, yhteinen suunta, sopeutuminen ja halu kehittyä.

Haastattelun aikana etsittiin myös haasteita, ja yksi asia korostui ylitse muiden: aikataulu. Hanketyössä, jossa viikon suunnitelmat saattavat mennä vielä maanantain aikana uusiksi, aikataululliset yhteensopivuudet ovat joskus suorastaan ihme. Tähän parhaana vastalääkkeenä toimii jo aiemmin mainittu joustavuus. Vaikka joustaminen välillä tuntuu työtaakan lisäämiseltä, aikataulun suunnittelun kohdalla asia ei ole niin mustavalkoinen. Jos joustaa ajoissa ja oikeassa kohdassa, säästyy tulevaisuudessa suurelta määrältä aikataulujen koordinoimistyötä. Tällöin myös toiminnan toteutumisen todennäköisyydet kasvavat, sillä viime tingassa on hyvin vaikea saada kalentereita sopimaan yhteen.

Luottamus, motivaatio, henkilökemiat, joustavuus, yhteinen suunta, sopeutuminen ja halu kehittyä. Näihin sanoihin voidaan tiivistää mahtavan yhteistyön tärkeimmät löydökset. Ennen kaikkea, täytyy luonnollisesti löytyä myös halu tehdä yhteistyötä. Mikäli eteen tulee mielenkiintoinen yhteistyömahdollisuus ja näistä elementeistä edes puolet ovat näkyvissä, kannattaa yhteistyöhön sukeltaa rohkeasti ja suuret suunnitelmat mielessä.

FUTU-hankkeen päätyttyä jäämme kaipaamaan onnistuneita yhteistyökuvioita puolin ja toisin!


Creating Positive Future – FUTU -hankkeen tavoitteena oli edistää heikommassa työmarkkina asemassa olevien nuorten työllistymisvalmiuksia sekä positiivista tulevaisuussuuntautunutta ajattelua, arjen elämänhallintaa ja toimintakykyä. Lisäksi tavoitteena oli tukea nuoria ammatilliseen jatkokoulutukseen tai työelämään siirtymisessä. Hankkeen toteuttivat Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Valo-Valmennusyhdistyksen ry, Stadin ammattiopiston nuorten työpajojen ja Espoon Hirviportin pienperheryhmäkodin kanssa.

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Opettajille Vanhempainliitto
29.3.2022

KESY ja SYKE – Välineitä monenlaisten lasten ja nuorten kohtaamiseen

KESY – Keskustelu symbolein ja SYKE – Syventävä keskustelu -toimintamallit syntyivät kentältä nousseeseen tarpeeseen varmistaa lapsen tai nuoren kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen häntä koskevissa koulun keskusteluissa. KESY- ja SYKE-korteista on hiljattain ilmestynyt uusia kieliversiota, jotka lisäävät materiaalin saavutettavuutta.

Blogi Opettajille Vanhempainliitto
5.10.2022

Nyt puhuu vanhempi: ”Kiitos arvokkaasta työstäsi, opettaja!”

Kukaan ei elä kiitoksella, ei opettaja työssään, eikä vanhempi omassa kasvatustehtävässään. Mutta onko kiitoksesta haittaakaan? Voisiko opettajan rankka päivä muuttua asteen verran kevyemmäksi, jos me vanhemmat muistaisimme heitä silloin tällöin kehua ja kiittää? Maailman opettajien päivänä, ja jokaisena työpäivänäsi, kiitos Opettaja!