Digiarjen suosituksilla tukea vanhemmuuteen

10.10.2022

Kirjoittajat:

Susanna Kauppinen (TtM, kätilö/terveydenhoitaja (AMK)) on kahden teinin äiti, joka työssään edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia osana alueellista toimintaa Oulun kaupungissa.
Arttu Kuivala (KM) koordinoi Oulussa Lapsiystävällinen kunta –toimintamallia ja lapsen oikeuksien edistämistä.


Digitalisaatio ja siihen liittyvä ympäristö on luonut hyviä mahdollisuuksia ylläpitää sosiaalisia suhteita, toteuttaa itseä ja edistää hyvinvointia. Samalla se on tuonut uusia haasteita perheiden arkeen ja hyvinvointiin esimerkiksi perheenjäsenten keskittyessä älypuhelimen selaamiseen yhteisen ruokailuhetken sijaan tai kiivaina keskusteluina riittävästä peliajasta. Digilaitteet ovat kasvavassa määrin osa niin meidän aikuisten kuin lasten arkea. Jo pienet lapset näkevät ja oppivat mallia siitä, miten ja milloin digilaitteita käytetään.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lapsilla on oikeus suojeluun digitaalisissa ympäristöissä. Vastuu turvallisuudesta kuuluu ensisijaisesti meille vanhemmille ja huoltajille.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla lapsilla on oikeus suojeluun digitaalisissa ympäristöissä. Vastuu turvallisuudesta kuuluu ensisijaisesti meille vanhemmille ja huoltajille. Meidän vastuullamme on myös varmistaa, että lapset saavat monipuolisia virikkeitä, arki on tasapainoista ja hyvinvointia edistävää. Tämä on usein helpommin sanottu kuin tehty. Ei ole helppoa säädellä niin omaa digilaitteiden käyttöä kuormittuneessa arjessa kuin toisaalta pitää kiinni niistä rajoista, joita lapsille haluaa asettaa ja toimia itse myös esimerkkinä. Millaisia rajoja tai sopimuksia ylipäätään olisi hyvä olla?

Digitaalinen kasvuympäristö vaikuttaa lukuisin eri tavoin lasten kasvuun ja kehitykseen edistäen esimerkiksi kaverisuhteiden ylläpitämistä ja oppimista, mutta myös haavoittaen näitä. Meidän vanhempien tehtävänä on ohjata ja tukea lasta turvallisten ja ikään sopivien digitaalisten mediasisältöjen käytössä, olla kiinnostunut siitä, mitä pelejä lapsi pelaa ja minkä digisisältöjen parissa lapsi aikaansa viettää. Digitalisoituneen arjen vaatimuksia onkin vahvistaa lasten digilaitteiden käyttötaitoja sekä turvataitoja niin, että lapsi osaa suojella itseään ja kunnioittaa myös muita digiympäristössä, sekä kertoa ja pyytää apua vanhemmalta häntä huolestuttavissa asioissa. Vanhempien on tärkeä olla tietoisia toisaalta lasten ja nuorten oikeuksista digiympäristössä mutta myös omista vanhemmuuden velvollisuuksista, joihin digitaalinen ympäristö tuo oman leimansa. Tarvittaessa on rohkeasti rajoitettava lapsen digilaitteiden käyttöä, vaikka lapsi olisikin asiasta eri mieltä. Etenkin silloin, jos se vaikuttaa esimerkiksi unen määrään ja laatuun, läksyjen tekemiseen, ulkoiluun, harrastuksiin, ruokailun laiminlyömiseen tai mielialaan.

Jo hyvin pienelle lapselle muodostuu kiinnostus ja halu digitaalisia sisältöjä kohtaan. Miten ja milloin sitä on tarpeen rajata? Lausahdus “Iskä, laita puhelin pois” kuuluu hyvin usein jo kaksivuotiaan suusta. Teini-ikäiset lapset puolestaan edellyttävät samojen pelisääntöjen noudattamista meiltä aikuisilta, kuin mitä heidän kanssaan on sovittu. Lapsi ja nuori tarvitsee vanhempien aitoa läsnäoloa ja samalla tukea ja positiivista ohjausta digiarjessaan. Tätä varten halusimme yhdessä monialaisen työryhmämme kanssa laatia Oulun kaupunkiin Digiarjen suositukset perheille. Niiden tarkoituksena on tukea vanhempia kasvatustehtävässään ja ohjata huomioimaan digitalisoituneen ympäristön moninaisuus keskusteluissa lasten ja nuorten kanssa.

Lapsi ja nuori tarvitsee vanhempien aitoa läsnäoloa ja samalla tukea ja positiivista ohjausta digiarjessaan.

Suositukset kannustavat vanhempia myös tarkastelemaan omaa median käyttöä, verkostoitumaan keskenään ja luomaan yhteisiä toimintatapoja ja sääntöjä digitaalisen median käytölle, jotta somessa ja peleissä tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää voidaan yhdessä vähentää ja turvata yhteneväisillä ohjeistuksilla lasten hyvinvointia edistävä digiarki. Vanhempien on tärkeä tunnistaa myös omat tavat ja tottumukset käyttää digilaitteita ja keskustella niistä yhdessä vaikkapa jo ennen lapsen syntymää. Osallistettaessa lapsia ja nuoria suositusten laadintaan, he toivat meille vanhemmille vahvana viestinä esille sen, että aikuisten pitäisi olla vähemmän puhelimella ja enemmän läsnä arkisissa tilanteissa.

Läsnäolevaa ja hyvinvointia edistävää digiarkea kaikille!


 

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Toinen aste Vanhempainliitto
1.4.2022

Pers edellä puuhun vai yhdessä eteenpäin?

Toiselle asteelle siirtyessä kodin ja oppilaitoksen yhteistyö vähenee ja vastuu opinnoista siirtyy vahvemmin nuorelle itselleen. Lain mukaan vanhemmilla on kuitenkin vastuu nuoren oppivelvollisuuden suorittamisesta 18 ikävuoteen saakka. Vaikka lakisääteinen vastuu loppuu, on vanhempien nuorelle antama tuki tärkeää ja erittäin arvokasta tämän jälkeenkin. Millainen kodin ja oppilaitoksen yhteistyö auttaisi nuorta ottamaan vastuuta ja kasvamaan kohti aikuisuutta?

Blogi Vanhempainliitto Vanhempaintoimijoille
8.3.2023

Hyvä me! Vanhempaintoiminnassa on voimaa

Viime vuonna vanhempainyhdistystoiminnassa oli mukana yli 12 000 vanhempaa kautta koko Suomen. Nämä vanhemmat olivat mukana järjestämässä tapahtumia, asiantuntijaluentoja, kampanjoita, harrastustoimintaa, vertaisryhmätoimintaa, retkiä, varainhankintakampanjoita sekä tekemässä kannanottoja ja lausuntoja. Kiitos kaikille upeille vapaaehtoisillemme yhteisöllisyyttä vahvistavasta työstä!