Ennakoivaa ja osallistavaa turvallisuutta yhdessä vanhempien kanssa

Leena Herlevi-Valtonen ja Valtteri Tervala

Kirjoittajat työskentelevät Suomen Vanhempainliitossa asiantuntijoina


Ekaluokkalainen lapsi tuli itkien koulusta kotiin. Lapsi kertoi, että koulussa oli tulipalo ja kaikki lapset komennettiin kylmään ulkoilmaan ilman kenkiä ja päällysvaatteita. Yöllä lapsi oli levoton ja näki painajaisia.Vanhempi otti aamulla yhteyttä kouluun, ja tiedusteli mitä oli tapahtunut ja miksei tapahtuneesta viestitty koteihin. Selvisi, että kyse oli ollut koulun rutiineihin kuuluvasta poistumisharjoituksesta, mutta tätä lapsi ei ollut ymmärtänyt, eikä siksi osannut kertoa kotona, mistä oli kyse.

Olisiko turhalta huolelta voitu välttyä, jos koulu olisi viestinyt pienten oppilaiden vanhemmille vaikkapa harjoituspäivän aikana tapahtuneesta? Vanhempi olisi voinut keskustella illalla lapsen kanssa, lohduttaa ja kertoa, että harjoitus kertoo välittämisestä ja tärkeistä taidoista, joita koulussa opetettiin. Vai olisiko harjoituksen voinut järjestää jopa yhteistyössä vanhempien kanssa?

Päiväkodeissa ja kouluissa tehdään paljon hyvää lasten turvallisuuden edistämiseksi. Paitsi harjoituksissa, valitettavasti myös jo tapahtuneissa kriisitilanteissa vanhemmat tahtovat jäädä sivustakatsojan rooliin ja kuulopuheiden varaan. Koulujen turvallisuussuunnitelmissakin yhteydenpito huoltajiin on mainittu usein lyhyellä lauseella esimerkiksi ”huoltajille tiedotetaan tarvittaessa”.

Miten kotiväki voitaisiin ottaa paremmin mukaan ja levittää ennaltaehkäisevää ja turvallisuutta edistävää kulttuuria koko päiväkoti- ja kouluyhteisöön, johon myös vanhemmat kuuluvat?

Ennakoivaa turvallisuustyötä ja varautumista voidaan harjoitella monella tapaa myönteisessä hengessä. Näihin treeneihin on jo olemassa paljon valmiita malleja, joiden avulla aikuiset ja lapset voivat yhdessä vahvistaa taitojaan. Turvallisuutta edistävien kansalaistaitojen tulisikin olla arkinen ja luonteva osa elämää siinä missä uimataito, lukeminen ja hyvät tavat. Onnistunut osallistaminen ja tiedon jakaminen voivat lisätä turvallisuuden tunnetta ja parhaimmillaan edistää varautumista, pelastustoimia ja kriisinhallintaa vaaratilanteessa. Tietämättömyys, ulkopuolisuus ja avuttomuus voivat sen sijaan jopa vahingoittaa viranomaistyötä: tapahtuneesta voi levitä virheellistä tietoa, joka voi ajaa huolestuneita kansalaisia vääränlaiseen toimintaan tai toimimattomuuteen.

Suomen Vanhempainliitto täytti hiljattain 112 vuotta. Numero velvoittaa, ja siksi valitsimme turvallisuuden yhdeksi pääteemaksemme vuonna 2020.

Suomen Vanhempainliitto täytti hiljattain 112 vuotta. Numero velvoittaa, ja siksi valitsimme turvallisuuden yhdeksi pääteemaksemme vuonna 2020. Olemme jo avanneet aktiivisen keskusteluyhteyden alan asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa, suunnittelemme teemaan liittyviä pilottihankkeita ja kokoamme turvallisuuteen liittyviä malleja mm. vanhempainyhdistysten, päiväkotien ja koulujen käyttöön.

Tavoitteemme on, että yhteisöllinen turvallisuuden edistäminen päiväkoti- ja kouluyhteisöissä vahvistuu ja että kansalaisina innostumme yhdessä harjoittelemaan uusia taitoja, tai vahvistamaan jo opittua. Yhteistyöllä perheiden arjen turvallisuuskin paranee.

#Vanhempainliitto112 #turvallisuustaidot

Tiesitkö että:

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempainliitto Varhaiskasvatus
19.5.2022

Laita hyvä kiertämään

Monissa päiväkodeissa on arkipäivää huomata positiiviset asiat, jotka tapahtuvat lasten kehityksessä, toiminnassa sekä lasten suhteissa toisiinsa. On upeaa, että lapset saavat näissä hetkissä kiitosta ja heidän käyttäytymisensä ja persoonansa kasvu saa vahvistusta ja kehittyy sitä mukaa toivottuun suuntaan. Vanhemmat kaipaavat ehdottomasti myös samanlaista vahvistusta omassa vanhemmuudessaan.

Blogi Vanhempainliitto Varhaiskasvatus
6.9.2023

Miten tukea lapsen kielen kehitystä kotona

Kielelliset valmiudet alkavat kehittyä jo kohtuaikana – sikiö kuulee, tuntee kosketuksen ja liikkeen. Synnyttyään vauva tunnistaa tuttuja ääniä ja on herkistynyt kosketukselle jo välittömästi syntymänsä jälkeen. Jotta kielelliset ja kommunikatiiviset valmiudet kehittyvät, tarvitaan aktiivinen, vuorovaikutusta tukeva ympäristö, joka motivoi lasta kommunikoimaan. Miten siis ylläpidämme vauvan, taaperon, lapsen kiinnostusta ja intoa harjoitella puheen – eli välineen käyttöä?