Lapsen oikeudet eivät ole aikuisille monivalintakysymys
Aslak Rantakokko
Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliitossa yhdenvertaisuusasiantuntijana.
Ihmiskunnan kivijalkaa on tuuletettu antaumuksella. Ajat ovat opettaneet, että itsestäänselvyydet ovat vähissä. Varmaa on vain alituinen muutos ja tapahtumien osittainen sattumanvaraisuus.
Lapsemme kohtaavat muutoksia elämässään hyvin eri tavoin, eri kasvuympäristöissä. Erilaisista lähtökohdista. Sanonta kuuluu, että kun elämä heittelee, pitäisi pystyä keskittymään olennaiseen. Yhteiseen selviämiseen.
Mitä nuorempia lapset ovat sitä enemmän heidän kasvupolullaan olevat mahdollisuudet riippuvat meistä aikuisista. Ja kääntäen, meidän aikuisten mahdollisuudet vahvistaa lastemme selviämistä ovat parhaimmillaan, kun he ovat päiväkoti- ja peruskouluikäisiä. Menetettyä aikaa on vaikea saada myöhemmin takaisin.
Lait eivät kysele, jaksammeko, viitsimmekö tai millaiset ajat ovat. Ne velvoittavat. Aina.
Lastemme kasvutarinoita turvaamaan on laadittu kokoelma lakeja. Lakien tehtävä on varmistaa, että me aikuiset emme tee lasten oikeuksien toteuttamisesta optiota, valintakysymystä. Lait eivät kysele, jaksammeko, viitsimmekö tai millaiset ajat ovat. Ne velvoittavat. Aina.
Meidän aikuisten kannattaisi aika ajoin pohtia omaa lapsuuttamme. Mitä hyvää sieltä on jäänyt mieleemme, miksi se tuntui hyvältä ja mikä hyvän mahdollisti? Kun tuo ajatus kirkastuu, voimme tarjota omille lapsillemme perheinä ja ammattilaisina samaa hyvää.
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvoitteita. Jokaisen lapsen osalta, joka ikinen päivä. Läheisten osuutta ei voi sivuuttaa puhuttaessa lasten hyvinvoinnista. Kun puhumme lapsesta, muistammeko ammattilaisina myös hänen perhettään? Mietimmekö taustaa, josta lapsi kouluun taapertaa. Teemmekö lapsesta osallisen hänen omassa elämässään. Kuulemmeko vanhempien kokemuksen, näkemyksen ja huolenaiheet. Aidosti.
Lasten oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle, mutta erityisesti näiden oikeuksien toteutumista on seurattava erityistä tukea ja apua elämässään tarvitsevien lasten osalta. Nyt jos koskaan on oltava tarkkana.
Kirjoitus on julkaistu Aivoliiton ja Adhd-liiton julkaisemassa Verraton-lehdessä 1/2022.
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
On aika luoda toimintamallit koulujen sisäilmatilanteisiin
Sisäilmaoireet ovat monimuotoisia ja epätarkkoja, talojen ja ihmisten diagnostiikassa on vielä kehitettävää. Mistä edes aina tiedämme, liittyvätkö oireet sisäilmaan? Epämääräisyys tekee sisäilmaoireilevan lapsen tilanteesta hyvin haastavan. Niin haastavan, ettei sen pariin saa lasta, vanhempaa eikä koulun henkilökuntaa jättää yksin.
Joulumieli – aineeton lahja lähimmäiselle
Riittämättömyyden tunnetta voi lievittää iloa jakamalla ja huomioimalla epäitsekkäästi toiset ihmiset. Siihenhän joulumieli perustuu, antamisen iloon! Lahja voi olla tavaran sijaan myös aineeton, se voi olla välittämistä, puolustamista, avun tarjoamista.