Lasten osallisuus lisää aikuisten ymmärrystä

Pinja Front
Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliitossa järjestöviestijänä.

Lasten ja nuorten osallisuuden merkitys on ollut pinnalla pitkään. Vaikka aiheen tärkeys tunnistetaan ja sen perään kuulutetaan, eivät puheet aina toteudu käytännössä. Miten voisimme tuoda lasten ja nuorten äänet kuuluviin heitä koskevissa keskusteluissa ja mitä hyötyä siitä on meille kaikille?

Olin seuraamassa keskustelutilaisuutta, joka kokosi yhteen lahtelaisia oppilaita, opettajia ja kaupungin työntekijöitä vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan koulumatkojen turvallisuudesta. Skididialogi-nimisessä tilaisuudessa ääneen pääsivät erityisesti lapset ja nuoret, joilla on ensikäden kokemusta koulumatkojen taittamisesta. Antoisan keskustelun jälkeen kävin jututtamassa osallistuneita oppilaita ja kysyin heidän ajatuksiaan Skididialogista. Vastauksissa nousivat esille kuulluksi tuleminen ja innostus omien kokemusten jakamisesta:

• ”Kivaa päästä kertomaan omia mielipiteitä. Tuli sellainen olo, että tulen kuulluksi.”
• ”On tärkeää, että meitä lapsia kuullaan jo nyt eikä vasta silloin kolmekymppisenä!”
• ”Hienoa, että on keksitty tapoja kysyä lapsilta meidän kokemuksia. Nyt osaan valmistautua siihen, kun aikuisena pitää osata kertoa omista ajatuksista ja asioihin voi vaikuttaa itse.”

Lapset ja nuoret näkevät osallisuuden suorat hyödyt ja arvostavat kuulluksi tulemista. Mutta ymmärtävätkö aikuiset saman?

Lapsiasiavaltuutettu on huomauttanut puutteista lasten näkemysten kuulemisessa. Lasten ja nuorten näkemysten selvittäminen ja huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun tehdään heitä koskevia päätöksiä. Tämän tulisi olla itsestään selvää, sillä kyse on lailla määrätystä oikeudesta (lapsen oikeuksien yleissopimus 12 §).

Kaikki hyötyvät lasten ja nuorten osallisuudesta

Lasten ja nuorten osallistaminen heitä koskeviin keskusteluihin ja päätöksentekoon vahvistaa kokemusta kuulluksi tulemisesta ja siitä, että omalla kokemuksella on merkitystä. Omien kokemusten ja ajatusten ilmaiseminen tukee myös aktiiviseksi ja osallistuvaksi aikuiseksi kasvamista, kuten yksi Skididialogiin osallistuneista oppilaista totesi.

Osallistamisesta on myös suoria hyötyjä aikuisille: Lasten ja nuorten kuulemisen kautta saadaan selville tietoa, jota ei olisi kenties ikinä saatu selville pelkästään aikuisten välisessä keskustelussa. Miten voimme esimerkiksi vaikuttaa koulumatkojen turvallisuuteen, jos emme selvitä koulumatkaa kulkevien lasten ja nuorten kokemuksia? Lasten ja nuorten kokemusmaailman ymmärtäminen vaatii aitoa kuuntelemista ja aiheen äärelle pysähtymistä.

Lapsia ja nuoria kuulemalla ratkaisujen ja päätösten laatu paranee. Kun lapset ja nuoret pääsevät kertomaan kokemuksiaan ja ehdotuksiaan, on todennäköisempää löytää toimintatapa, jonka takana myös lapset ja nuoret itse seisovat. Parhaat ratkaisut löytyvät yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.

Lasten ja nuorten osallistaminen ei ole vaikeaa. Tarvitaan vain aitoa kiinnostusta ja halua kuulla, mitä lapsilla ja nuorilla on sanottavana.

Miten viedä lasten ja nuorten osallisuus käytäntöön?

Lasten ja nuorten kuulemiseen perustuvia toimintamalleja hyödynnetään esimerkiksi Lahden kaupungissa, jossa on kehitetty edellä mainittu Skididialogi-menetelmä. Dialogi tuo saman pöydän ääreen lapset, nuoret ja aikuiset keskenään samanarvoisina keskustelijoina. Menetelmän avulla voidaan käynnistää keskustelu mistä tahansa lasten ja nuorten elämää koskevasta aiheesta.

Vanhempainliiton verkkosivuilta löytyy koulun arkeen sopiva vanhempainiltamalli, joissa keskiöön nostetaan lasten ja nuorten kokemukset. Mitä jos järjestäisitte seuraavan vanhempainillan koulumatkojen liikenneturvallisuus -teemalla ja kartoittaisitte iltaa varten oppilaiden kokemuksia?

Lasten ja nuorten osallistaminen ei ole vaikeaa. Tarvitaan vain aitoa kiinnostusta ja halua kuulla, mitä lapsilla ja nuorilla on sanottavana, jotta kenenkään ei tarvitse odottaa vuoroaan kolmekymppiseksi saakka!