Lukuvuosi käyntiin hyvällä draivilla – yhdessä vaikuttaen!

26.8.2019

Kirjoittajat: 

Järjestötoiminnan asiantuntija Anri Leveelahti, Suomen Vanhempainliitto. Anri työskentelee vanhempaintoiminnan ja järjestötoiminnan kehittämisen parissa.

Erityisasiantuntija Tiina Karhuvirta, Kehittämiskeskus Opinkirjo. Tiina kehittää työkseen lasten ja nuorten osallisuus- ja demokratiakasvatukseen liittyviä toimintoja.


 

Kouluympäristön liikenneturvallisuus huolettaa? Kouluruokalan viihtyisyyttä tulisi parantaa? Uusia ideoita välituntitoimintaan? Mitäpä jo oppilaskunnat ja vanhempaintoimijat taklaisivat yhteisöllisellä kehittämisellä kouluhyvinvointiin liittyviä haasteita?

Oppilaskunta on oppilaiden virallinen lakiin ja opetussuunnitelmaan perustuva vaikuttamisväylä. Oppilaskunnan on lain mukaan saatava vaikuttaa oppilaita koskeviin asioihin, erilaisiin suunnitelmiin ja vaikkapa koulun sääntöihin. Oppilaskunta on kokonaisuudessaan koulun kaikki oppilaat ja sen voi muodostaa myös useamman koulun oppilaat yhdessä. Luokilta valitaan luottamusoppilaat oppilaskunnan hallitukseen. Hallitus ei kuitenkaan toivottavasti toimi erillään, vaan hallituksessa käsiteltävät asiat liikkuvat hallituksen, koulun oppilaiden ja opettajien välillä avoimesti. Tavoite on, että kaikki oppilaat koulussa tietävät, miten he voivat vaikuttaa haluamiinsa asioihin.

Oppilaskunta tutuksi vanhemmille

Oppilaskuntatoiminnan tavoitteet ja sisällöt eivät ole välttämättä kaikille vanhemmille tuttuja. Vanhempainyhdistys voi vinkata rehtorille, että syksyn ensimmäiseen vanhempainiltaan kannattaa ottaa mukaan myös oppilaskunnan toiminnan esittely ohjaavan opettajan toimesta. Sekä vanhempainyhdistyksen että oppilaskunnan kokoonpano ja toimintasuunnitelmat tulisi olla esillä myös koulun sähköisissä viestimissä. Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen toimintaa voi tehdä tutuksi myös vaikkapa koulun verkkosivuille tuotetuilla videoklipeillä, joiden tekemisessä oppilaat voivat olla keskeisessä roolissa. Videoiden valmistelun voi linkittää suoraan useampaankin oppiaineeseen ja osaksi laaja-alaisten taitojen harjoittelua.

Avain on yhteistyö 

Lapset ja nuoret ovat innostuneita ja motivoituneita vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, kunhan aikuiset antavat siihen mahdollisuuden ja tukevat heitä.

Vanhempainliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan yli 70% vanhempainyhdistyksistä tekee jo jonkinasteista yhteistyötä oppilaskunnan kanssa. Vanhempaintoimijat suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia tapahtumia, retkiä ja juhlia yhdessä oppilaiden kanssa. Yhteistyötä tehdään koulutilojen ja pihojen viihtyisyyden parantamisessa, kerho- ja välituntitoiminnan suunnittelussa sekä kouluruokailun kehittämisessä. Vanhemmat ovat vahvasti mukana tapahtumien ja hankintojen rahoituksessa. Lapset ja nuoret ovat innostuneita ja motivoituneita vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, kunhan aikuiset antavat siihen mahdollisuuden ja tukevat heitä.

Vanhempainyhdistys voi viedä aktiivisesti eteenpäin oppilaskunnan kehittämisideoita. Yhä useammissa kouluissa vanhempainyhdistys on mukana koulun toimintasuunnitelman valmistelussa, näin vanhempien ja oppilaiden ääni tulee kuuluviin ja kouluvuoden varrelle voidaan suunnitella konkreettiset yhteiset tapahtumat ja kehittämistoimet. Aina kehittämisideoita ei voida toteuttaa heti, mutta on tärkeää, että kaikkiin kehittämisideoihin reagoidaan ja kerrotaan myös syy, jos niitä ei voida viedä eteenpäin.

Mikäli oppilaskunnassa viriää halu vaikuttaa sellaisiin asioihin, jotka eivät ole koulun rehtorin päätettävissä, voivat oppilaat ja vanhemmat yhdessä lähteä vaikuttamaan kunnan sisällä. Vaikuttaminen lähiyhteisöön tai paikallisesti kuntapäätöksentekoon on nykyisen opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Ei vain harjoitella vaikuttamista vaan tehdään oikeita asioita esimerkiksi turvallisten liikennejärjestelyjen toteuttamiseksi lasten elinpiirissä.

Toimintavinkkejä

Vanhempainyhdistystoiminnalla ja oppilaskunnalla on paljon yhteistä. Molemmat työskentelevät osallisuuden, yhteisöllisyyden ja kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Sekä vanhempien että oppilaiden edustus on mukana myös koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässäjossa yhteisellä, systemaattisella työllä voidaan tehdä konkreettisia asioita esimerkiksi koulukiusaamisen vähentämiseksi.

Oppilaskunnan jäsenet ovat ylpeitä omasta toiminnastaan, ja mielellään kertovat aikaansaannoksistaan. Oppilaskunnan järjestämät tapahtumat, talent-kisat tai ruokahävikin pienentämistempaus näkyvät toivottavasti vanhemmille. Voisivatko oppilaskunnan aktiivioppilaat olla mukana suunnittelemassa popup-koulua, jossa oppilaat ja vanhemmat yhdessä opettaisivat kiinnostavia asioita toisille?

Kun vanhemmat näkyvät koulun arjessa, he rohkaisevat esimerkillään myös lapsia tekemään ja vaikuttamaan.

Vanhempainyhdistys voi yhdessä oppilaskunnan kanssa tehdä aloitteen koulun ruokaraadista, jonka tehtävänä on vaikuttaa ruokailutapahtumaan kokonaisuudessaan, ruokailutilan viihtyisyyteen sekä koulun välipalatarjontaan.

 

Lapset ja nuoret vasta opettelevat monia kansalaisvaikuttamisen taitoja, jotka aikuisille ovat jo tuttuja. Mitä enemmän oppilaskunta ja vanhempaintoimijat tekevät yhteistyötä, sitä paremmin lapset ja nuoret oppivat tuntemaan vanhempaintoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Kun vanhemmat näkyvät koulun arjessa, he rohkaisevat esimerkillään myös lapsia tekemään ja vaikuttamaan.

Lue lisää:
www.vanhempainliitto.fi
www.omaoppilaskunta.fi
FB-ryhmä: oppilaskunnat ja osallisuus

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Varhaiskasvatus
15.8.2019

Tervetuloa päiväkotiin!

Päiväkodin aloitus, etenkin esikoisen kohdalla, on usein iso muutos perheen elämässä. Aikuisten välisellä yhteistyöllä ja positiivisella vuorovaikutuksella haasteet voidaan ylittää, lapsen parhaaksi.

Anuliisa Kemppainen
Blogi
25.8.2020

Resetti –perheluokkatoiminta edistää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä

Resetti-perheluokkatoiminnassa tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys, tavoitteet ja keinot lapsen tilanteen tukemiseksi yhteisen jäsentämisen ja keinojen pohtimisen avulla. Parhaimmillaan molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan saamiensa uusien näkökulmien avulla. Resetti vahvistaa lapsen myönteisiä ja toivottuja käyttäytymismalleja sekä aikuisten rakentavaa vastaamista lapsen haastavaksi koettuun käytökseen.