Millaisen maailman esittelemme lapsille?
Elias Kärki
Kirjoittaja opiskelee viestintää Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä Elias työskentelee lapsiasiavaltuutetun toimistossa viestinnän korkeakouluharjoittelijana. Vielä hetki sitten hän oli itse lapsi, mutta tekee tällä hetkellä työkseen lasten ja lapsiperheiden edunvalvontaa.
Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Teen työtä lasten ja lapsiperheiden edunvalvonnan parissa, vaikka omastakaan lapsuudestani ei vielä ole kulunut kovin kauaa. Seitsemän vuotta sitten kaupasta ei olisi tarttunut mukaan limsaa vahvempaa. Se antaa näkökulmaa. Ymmärrän nykylasten kokemusmaailmaa, ja toisaalta vuosi vuodelta ymmärrän asioita paremmin myös aikuisen näkökulmasta.
Omassa työssäni järjestän Lapset mukaan töihin -päivää. Tapahtumassa lapset ja työpaikat kohtaavat. Työpaikat voivat järjestää lapsille vapaamuotoista ohjelmaa ja lapset pääsevät näkemään, mitä aikuiset tekevät töissä. Lasten kanssa vietetty aika antaa työpaikoille mahdollisuuden nähdä asioita lapsen näkökulmasta.
Lapset mukaan töihin -päivän tavoitteena on tukea työelämän perhemyönteisyyttä. Työpaikkojen käytännöillä on suora vaikutus myös lapsiin, koska monen lapsen vanhemmat ovat työelämässä. Sen takia lapset tulisi aina huomioida työpaikkojen käytännöissä.
Työelämän käytännöt vaikuttavat kaikkeen, jopa syntyvyyteen
Nykyisin puhutaan paljon alhaisista syntyvyysluvuista. Katse kohdistuu ymmärrettävästi juuri meihin, jotka olemme tällä hetkellä kaksi- tai kolmekymppisiä. Voin oman sukupolveni puolesta sanoa, että pelkät juhlapuheet synnytystalkoista eivät riitä. Tärkeintä on rakentaa maailmaa, jossa tuntuu aidosti turvalliselta ja mielekkäältä saada lapsia. Työelämä käytäntöineen ja arvoineen on suuri osa sitä maailmaa.
Silläkin on merkitystä, miten perheellisyydestä puhutaan. Perhe on tärkein asia monen työssäkäyvän elämässä.
Rekrytoidaanko minut, jos saatan saada lapsia? Voinko jäädä vanhempainvapaalle kuitenkaan riskeeraamatta uraani? Onko työ ja perhe-elämä aidosti mahdollista sovittaa yhteen? Näitä kysymyksiä moni nuori aikuinen pohtii.
On erityisen tärkeää, että vanhempi voi avoimesti elää omaa elämäntilannettaan. Työpaikat voivat osoittaa tukensa tarjoamalla joustavuutta esimerkiksi työn organisointiin. Silläkin on merkitystä, miten perheellisyydestä puhutaan. Perhe on tärkein asia monen työssäkäyvän elämässä.
Perhemyönteinen työelämä on kaikkien etu
Meillä on suuri ilo tehdä yhteistyötä Vanhempainliiton kanssa Lapset mukaan töihin -päivän järjestelyissä. Vanhempainliitto tekee arvokasta työtä lasten ja lapsiperheiden hyväksi, ja sen toiminnassa näkyy yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen voima. Tarvitsemme yhteistyötä myös perhemyönteisemmän työelämän rakentamiseksi.
Lapset näkevät maailman sellaisena, jona me sen heille esittelemme.
Lapset mukaan töihin -päivän tavoitteena on herättää keskustelua ja antaa lasten ja perheellisten työntekijöiden tulla nähdyiksi työpaikoilla. Perhemyönteisyys työelämässä on niin lasten, vanhempien, työpaikkojen kuin yhteiskunnankin etu. Aikuinen on parhaimmillaan sekä vanhempana että työntekijänä, kun nämä kaksi roolia on mahdollista sovittaa yhteen sujuvasti ja joustavasti. Työpaikatkin saavat työntekijöitä, jotka jaksavat töissä ja voivat hyvin.
Ja mikä tärkeintä, perhemyönteisessä ympäristössä varttuu lapsia, jotka uskaltavat katsoa maailmaa avoimin silmin ja luottavat kaiken kyllä järjestyvän elämässä. Lapset näkevät maailman sellaisena, jona me sen heille esittelemme.
Ilmoita työpaikkasi Lapset mukaan töihin -päivään!
Lapset mukaan töihin -päivä on lasten ja työpaikkojen kohtaamispaikka. Se luo arvokasta dialogia. Tapahtuman jälkeen lapset tietävät, mihin aikuiset menevät heidän lähtiessään töihin. Aikuiset eivät siis vain katoa. Lapset tuovat oman näkökulmansa työpaikoille, eivätkä he ole enää vain jotain, joiden sairastelun takia voi joskus joutua olemaan pois töistä.
Lapset mukaan töihin -päivä on lasten ja työpaikkojen kohtaamispaikka.
Lapset mukaan töihin -päivä on maksuton ja siihen voi osallistua monella tapaa. Lue lisätietoa ja ilmoita työpaikkasi mukaan tapahtuman nettisivuilla: www.lapsetmukaantöihin.fi
Jaa artikkeli
Lue myös nämä

Miten tukea lapsen kielen kehitystä kotona
Kielelliset valmiudet alkavat kehittyä jo kohtuaikana – sikiö kuulee, tuntee kosketuksen ja liikkeen. Synnyttyään vauva tunnistaa tuttuja ääniä ja on herkistynyt kosketukselle jo välittömästi syntymänsä jälkeen. Jotta kielelliset ja kommunikatiiviset valmiudet kehittyvät, tarvitaan aktiivinen, vuorovaikutusta tukeva ympäristö, joka motivoi lasta kommunikoimaan. Miten siis ylläpidämme vauvan, taaperon, lapsen kiinnostusta ja intoa harjoitella puheen – eli välineen käyttöä?

Mokkapalatalkoista yhdessä oppimisen riemuun!
Blogikirjoitus on osa Puhu rahasta -kampanjaa, joka tarjoaa tukea kotona tapahtuvaan talouskasvatukseen sekä kannustaa vanhempia puhumaan rahasta lasten ja nuorten kanssa. Kampanjaa koordinoivat Nordnet, Suomen Setlementtiliitto, Talous ja nuoret TAT sekä Suomen Vanhempainliitto.