Havaintoja korona-ajan vaikutuksista vanhempaintoimintaan

Veera Repo-Väätäinen

Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliitossa järjestötoiminnan asiantuntijana.


Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola keräsivät Vanhempien Barometri 2021 -kyselyllä peruskouluikäisten lasten ja nuorten vanhempien kokemuksia koronapandemian vaikutuksista syyslukukauden 2020 ja kevätlukukauden 2021 opetusjärjestelyihin, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen kouluissa.

Avasimme tulokset vielä tarkastellaksemme erityisesti, miten vanhempaintoiminta on vastaajien mielestä sujunut pandemian aikana ala- ja yläkouluissa.

Vanhempien barometri -kyselyyn vastasi 26 357 vanhempaa eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 78% kertoi, että oman lapsen koulussa toimii vanhempainyhdistys. Vanhemmista 17% ei tiennyt, toimiiko koulussa vanhempainyhdistys ja 5 % vastasi, että koulussa ei yhdistystä ole. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 12% (2 457 vanhempaa) oli itse mukana vanhempainyhdistyksen toiminnassa jäsenenä, aktiivi- tai hallitustoimijana.   

Korona koetteli kaikkia vanhempainyhdistyksiä tavalla tai toisella, ja olosuhteet haastoivat yhdistystoimijat mukauttamaan toimintaansa poikkeusoloihin sopivaksi.  

Vastauksista kävi ilmi, että korona oli koetellut kaikkia vanhempainyhdistyksiä tavalla tai toisella, ja olosuhteet haastoivat yhdistystoimijat mukauttamaan toimintaansa poikkeusoloihin sopivaksi. Monissa yhdistyksissä oltiinkin kekseliäitä ja ideoitiin uutta toimintaa, jota oli mahdollista toteuttaa koronasta huolimatta. Poikkeusaika aiheutti myös epävarmuutta, ja monien yhdistysten toimintaa varjosti huoli toiminnan jatkumisesta.  

Aktiivista toimintaa

Varainhankinta nousi vanhempainyhdistysten yleisemmäksi korona-ajan toimintamuodoksi. Monet yhdistykset keräsivät varoja verkossa myymällä erilaisia tuotteita, kuten joulukuusia, huppareita,
t-paitoja ja leivonnaisia. Myös syysmarkkinoita ja joulumyyjäisiä ideoitiin ja toteutettiin verkon kautta. Kerätyillä varoilla piristettiin koululaisten arkea lahjoittamalla kouluille muun muassa liikunta- ja pihavälineitä, uusia kirjoja kirjastoihin, joulukalentereita ja ksylitolpastilleja. Vanhempainyhdistykset jakoivat syksyllä myös heijastimia lapsille ja palkitsivat pyöräilykypärien käyttäjiä lahjakorteilla.
 

Monet yhdistykset järjestivät koulukuvauksia ja jakoivat stipendejä lukukauden päättyessä. Yhdistykset järjestivät myös jonkin verran verkkotapaamisia ja virtuaaliluentoja, joihin kutsuttiin asiantuntijavieraita puhumaan vanhemmille heitä kiinnostavista teemoista. Muutamat yhdistykset rohkenivat järjestämään pihatapahtumia turvavälejä noudattaen, mutta yleisemmäksi toimintatavaksi nousi perheiden aktivointi ja osallistaminen yhdistysten nettisivujen tai Facebook ryhmien kautta yhteiseen toimintaan. Jotkut yhdistykset keskittivät voimansa tulevan toimintansa suunnitteluun.  

Yhdistyksissä tehtiin myös vaikuttamistyötä: muutamissa kouluissa oltiin lomauttamassa koulujen henkilökuntaa kuntatalouden kiristyttyä, mutta vanhempainyhdistyksien aktiivinen vetoaminen kuntapäättäjiin ehkäisi uhkaavat lomautukset. Eräässä koulussa saatiin parannusta saattoliikenteen organisointiin, kun vanhempaintoimikunta otti kantaa liikennesuunnitelmaan.   

”Suurimmaksi korona-ajan vitsaukseksi nousi yhteisten tapahtumien ja tilaisuuksien peruuntuminen.” 

Haasteita

Vaikka monissa yhdistyksissä ideoitiin poikkeusajan toimintaa aktiivisesti, useiden yhdistysten toimintaa varjosti kuitenkin huoli toiminnan jatkumisesta. Myös uusien jäsenten saaminen mukaan toimintaan koettiin haasteelliseksi. Vaikeuksia oli eritoten niissä yhdistyksissä, joissa avainhenkilöt vaihtuivat, piti löytää uusi puheenjohtaja yhdistykselle tai isompi joukko uusia ihmisiä hallitukseen.  Koulun kanssa tehty yhteistyö koettiin heikommaksi aiempaan verrattuna, sillä koulun henkilöstöllä oli kädet täynnä työtä etä- ja hybridiopetuksen järjestämisessä. Voimavaroja ei riittänyt koulun taholta vanhempaintoiminnan tukemiseen. 

Monissa yhdistyksissä vietettiinkin hiljaiseloa ja jäätiin odottelemaan korona-ajan päättymistä. Joissakin yhdistyksissä toiminta oli kokonaan katkolla. Vastauksista kuulsi kuitenkin toivo paluusta normaalioloihin, jolloin yhdistystoiminta voi jälleen jatkua totuttuun tapaan.    

Vaikka varainkeruu nousikin yhdistysten poikkeusajan yleisemmäksi toimintamuodoksi, koettiin myös, että perinteisiä varainkeruumenetelmiä ei voitu käyttää tehokkaasti. Tästä aiheutui monille yhdistyksille taloudellisia huolia. Suurimmaksi korona-ajan vitsaukseksi nousi kuitenkin yhteisten tapahtumien ja tilaisuuksien peruuntuminen; kirpputorit, diskot, juhlat, myyjäiset ja muut yhteiset kokoontumiset jäivät lähes kokonaan pois. Suurin osa vastaajista mainitsi kaipaavansa kasvokkain tapaamista ja yhdistysten luomaa yhteisöllisyyden tunnetta.  

Viestintää

”Olemme pyrkineet tuomaan koululle ja oppilaille piristystä kaikin tavoin koronan keskelle.”

 

Vanhempainyhdistysten viestintä toteutui pääsääntöisesti etäyhteyksin. Yhdistysten kokoukset pidettiin Meetin, Teamsin tai Zoomin välityksellä ja toiminnasta tiedotettiin Facebook-ryhmissä sekä vanhempien kesken luoduissa WhatsApp -ringeissä. Virtuaaliset yhteisöt eivät kuitenkaan houkutelleet kaikkia mukaan toimintaan ja monet kokivat motivaatio-ongelmia osallistua etänä järjestettyihin tapaamisiin. Yhdistysten kokouksia järjestettiin myös määrällisesti vähemmän aiempaan verrattuna. Muutamat yhdistykset kokoontuivat totuttuun tapaan, mutta tarkoin poikkeustoimin. Monet vanhemmat mainitsivat, että vanhempaintoiminnasta ei tiedotettu poikkeusaikoina tarpeeksi, tai että tietoa toiminnasta tuli harvakseltaan.  

Vaikka mennyt vuosi oli poikkeuksellinen, yhdistykset selvisivät kyselyn mukaan kohtuullisen hyvin haasteistaan. Vielä odotellaan normaaliin paluuta, mutta toiveikkuutta on jo ilmassa. Kyselystä nousi esiin myös oleellinen ja tärkeä asia: vaikka toiminta on ollut rajoitettua ja yhdistyksissä on koettu epätoivon hetkiä, tietoisuus vanhempaintoiminnan tärkeydestä ei silti ole kadonnut minnekään.

Lue lisää Vanhempien Barometri 2021 -kyselystä

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

7.5.2021

Myötätunto – keskeinen ihmisyydessä, vanhemmuudessa ja turvallisessa yhteisössä

Myötätunto on taito, jota tulee harjoittaa läpi elämän, kirjoittaa Margit Sjöroos.

Sanna Valtonen
Blogi Vanhempainliitto
19.9.2019

Reflektion keitaalla, dialogin äärellä, mentorin huomassa

Suomen Vanhempainliiton aluetoiminnan aktiivit ympäri Suomen kokoontuivat kesäpäiville Tuusulan Krapihoviin elokuun lopussa. Kuten aina, päivistä sai enemmän kuin aluksi ymmärsikään, kiittää Sanna Valtonen blogikirjoituksessaan, jossa hän avaa ajatuksiaan mm. inkluusiosta, dialogista, mentoroinnista ja yhteistyöstä.