Tältä sivulta löydät arjen työkaluja ja vertaisten vinkkejä kodin ja toisen asteen oppilaitoksen yhteistyöhön: Arjen viestintään, yksilölliseen yhteistyöhön ja yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen.
Toinen Aste Suomi, Jakso 4: Miksi yhteistyöhön tarvitaan muutosta?
Meidän oppilaitoksessa uusista opiskelijoista 2/3 on alaikäisiä. Huoltajilla on velvollisuus tukea nuorten opintoja, ja meidän tehtävämme on antaa siihen välineitä.
Yhteistyö kotien kanssa kuuluu oppilaitoksen tehtäviin. Unicefin lapsen oikeuksissa määritellään jokaisen lapsen oikeuden olevan, että vanhempi ja muu huoltaja saa yhteiskunnalta tukea kasvatustehtäväänsä. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä säännellään opiskeluhuoltoa, lukiokoulutusta ja ammatillisista koulutusta koskevissa laeissa.
Oppilaitos vastaa yhteistyön järjestämisestä. Vanhempien vastuulla on tarttua yhteistyöhön. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yhteistyön käytännöt kannattaa suunnitella niin, että kaikkien nuorten vanhemmilla on mahdollisuus siihen osallistua.
Hyvin toteutettu yhteistyö tukee lasten ja nuorten kasvua, vanhemmuutta sekä opettajien työtä. Se luo aikuisten turvaverkon nuoren ympärille ja lisää nuoren hyvinvointia, koululäsnäoloa ja yhteenkuulumisen tunnetta.
Yhteistyö tarkoittaa käytännössä säännöllistä kodeille kohdistettua viestintää oppilaitoksen toiminnasta ja opiskelijan opintojen sujumisesta, yhteisten tapahtumien järjestämistä vanhemmille ja mahdollisuutta kahdenkeskiseen vuorovaikutukseen kodin ja oppilaitoksen välillä.
Tutkimuksetkin osoittavat, että yhteistyö ja vanhempien osallisuus parantavat muun muassa oppimistuloksia ja kouluilmapiiriä. Moni opettaja jakaa tutkimustulosten näkemyksen siitä, että yhteistyö kannattaa. Yhteistyöhön panostettu aika opintojen alussa kannattelee yhteistyön tekemistä haastavammissakin tilanteissa. Vuorovaikutus kotien kanssa lisää vanhempien luottamusta henkilöstön ammattitaitoon ja sitouttaa vanhemmat tukemaan nuoren opiskelua ja motivaatiota.
Yhteistyö on hyvä aloittaa heti opintojen alettua. Opintojen aikana nuorista tulee täysi-ikäisiä. Kun nuorille muodostuu ajoissa kokemus siitä, että he voivat itse vaikuttaa omiin opintoihinsa yhdessä aikuisten kanssa, he todennäköisesti haluavat jatkaa yhteistyötä myös täysi-ikäisyyden jälkeen.
Pohja hyvälle yhteistyölle rakentuu kehittämällä. Yhteistyön on hyvä olla osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja arjen toimintaa. Oppilaitoksen yhteiset toimintamallit kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön vähentävät yksittäisen työntekijän kuormitusta ja säästävät työaikaa.
Alta löydät konkreettisia vinkkejä ja työkaluja viestintään ja yhteistyön kehittämiseen.
Siirry kohtaan: 1. Arjen viestintä
Siirry kohtaan: 2. Yksilöllinen yhteistyö
Siirry kohtaan: 3. Kotiväen tilaisuudet
Toinen Aste Suomi, Jakso 5: Miksi oppilaitoksen kannattaa tavata vanhempia?
Vanhemmat tuntevat nuorensa ja nuoren tarpeet ja tietävät, millaisessa ympäristössä nuori kukoistaa.
1. Huolehdi säännöllisestä arjen viestinnästä
Nuoret toivovat kodeilta apua, kannustusta ja hyvää palautetta opintojensa tueksi. Oppilaitokset toivovat, että vanhemmat pysähtyvät oman nuoren äärelle, kuuntelevat nuortaan ja ovat läsnä nuoren opinnoissa ja elämässä. Kun vanhempi saa oppilaitokselta tarpeeksi tietoa opiskeluarjesta ja keskusteluyhteys kodin ja koulun välillä toimii, oman nuoren tukeminen on helpompaa.
Millaista tietoa vanhemmat tarvitsevat oppilaitoksilta?
- Sujuvaa yleistä tiedottamista eli viestimistä esimerkiksi oppilaitoksen tapahtumista, opintosisällöistä, aikatauluista ja vuosirytmistä, oppilaitoksen tuki- ja ohjaushenkilöstön tutuksi tekemistä ja opiskeluhuollon palveluista kertomista sekä tietoa yhteisistä pelisäännöistä kuten poissaolokäytännöistä ja kiusaamiseen puuttumisen käytännöistä.
- Viestin siitä, että oppilaitokseen voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, mikäli vanhemmilla on kysyttävää tai huoli omasta nuoresta herää.
- Ajantasaista, säännöllistä ja avointa viestintää nuoren opintojen etenemisestä, hyvää palautetta nuoren opinnoista ja tietoa mahdollisista haasteista.
- Tietoa nuoren opiskelumotivaatiosta ja tuen tarpeista.
- Tietoa nuoren sosiaalisista suhteista, hyvinvoinnista, jaksamisesta ja poissaoloista.
- Vinkkejä, kuinka tukea nuorta opiskeluvalinnoissa, -taidoissa ja -motivaatiossa, uupumustilanteissa ja kuinka olla itsenäistyvän nuoren tukena.
- Myös psyykkiseen terveyteen, nukkumiseen ja palautumiseen sekä digilaitteiden parissa vietettyyn aikaan liittyvät asiat pohdituttavat vanhempia.
Säännöllisellä arjen viestinnällä mahdollisestaan kotiväen osallisuus opiskelijan kouluarkeen. On järkevämpää viestiä usein ja vähän kerrallaan – tieto on helpommin omaksuttavaa, kun kaikkea ei yritetä lykätä yhteen pakettiin. Kotiväki saa näin ajantasaista tietoa opiskelijan koulunkäynnistä, onnistumista ja päivän/viikon aikana meneillään olevista asioista koulussa, eikä viestintä jää nuoren vastuulle.
Säännöllinen viestintä yhtenäistää tekemistä opiskelijan, kodin ja oppilaitoksen kesken. Se luo turvaa ja tuo oppilaitoksen ja kodin lähemmäksi koti- ja kouluarkea.
”Olen koulumme jälki-istunnon valvoja. Laitan koteihin usein tiedoksi, milloin olen tapaamassa nuorta kasvatuskeskustelun merkeissä. Lisäksi olen laittanut pieniä kuittauksia, miten keskustelu on mennyt. Tästä eräs huoltaja laittoi kivan palautteen, että onpa hienoa, miten koulu hoitaa tällaiset asiat. Tuli kiva fiilis, vaikka lähtökohta oli ns. ikävä asia.” (Opiskeluvalmentaja, lukio)
Tärkeimmät elementit onnistuneessa arjen viestinnässä
- Positiivisuus viesteissä – Kerro onnistumisista ja vaali myönteisen ilmapiirin rakentumista, muista myös aktiivisuusmerkinnät tekstin kanssa Wilmaan.
- Informatiivisuus, ytimekkyys ja selkeys – Esimerkiksi kappalejaot ja boldaukset auttavat.
- Avoimuus ja kannustavuus – Viesti avoimesti ongelmista, kerro onnistumisista ja kiitä, kun siihen on aihetta.
- Ennakoivuus – Tiedota hyvissä ajoin, puutu hyvissä ajoin.
- Hyvä kieli ja puhekielen välttäminen, muunkielisten huomiointi – Vältä ammattisanastoa ja avaa, mitä käyttämäsi termit tarkoittavat (esimerkiksi HOKS ja YTO).
- Säännöllisyys ja ajantasaisuus – Viesti tasaisin väliajoin.
- Mahdollisestaan vuorovaikutus – Kerro yhteyshenkilö ja yhteystiedot, joihin voi olla yhteydessä, jos tulee kysyttävää.
”Tapahtumatuotannon kurssilla järjestimme opiskelijatapahtuman kauppakeskuksessa. Tiedotin hyvissä ajoin kotiväkeä, viestissä oli tietoa päivän tavoitteista, valmisteluista, aikataulusta, ruokailuista ja mitä opiskelijoilta odotetaan. Kerroin myös, millaisia työ- tai harjoittelumahdollisuuksia päivä voi tuoda opiskelijoille, sillä se toteutettiin HOK-Elannon kanssa. Tapahtuman jälkeen kokosin omat havaintoni ja HOK-Elannon ja opiskelijoiden palautteet kotiväelle kiitosviestiin. Oli ilo kertoa, kuinka ylpeä olen ryhmän toiminnasta tositoimissa.” (Opettaja, ammatillinen oppilaitos)
Toinen Aste Suomi, Jakso 6: Voiko mielekästä yhteistyötä tehdä ilman sille varattua aikaa?
Huoltajayhteistyöhön aika ja resurssi täytyy löytyä ammatillisen opettajan ja muun tukihenkilöstön perustyöstä.
Miten edistää suunnitelmallista arjen viestintää?
”Vastuuopettajalla on hyvä olla tietyt vuosittaiset muistutukset koteihin lähetettävistä viesteistä. Esimerkiksi lukukauden aloitus (jos on aloittava ryhmä, koska alussa tulee paljon infoa ja hyvän fiiliksen luominen on tärkeää) ja lukukauden puoliväli ja lopetus. Työssäoppimisjakson lähestyminen ja ohjeet, miten kotiväki voi olla mukana tukemassa, ja tapahtumista informointi. Itse informoin myös kaksi kertaa lukuvuodessa kansainväliseen vaihtoon hakeutumisesta, koska toimin seudun kv-vastaavana. Systemaattista ja tasalaatuista arjen viestinnästä tehdään sillä, että opettajat kommunikoivat keskenään, millaisia pohjia on käytössä ja rakentavat yhdessä viestinnän vuosikellon.” (Opettaja, ammatillinen oppilaitos)
Suunnitelmallisuus edistää laadukasta viestintää. Yhteiset toimintamallit ja viestipohjat helpottavat arjen työtä.
Rakenna viestinnän vuosikello
Laadukas arjen viestintä edellyttää oppilaitoksen yhteisiä viestinnän käytäntöjä ja pelisääntöjä. Nämä voi kirjata vuosikelloon tai muuhun viestintää ohjaavaan dokumenttiin. Siinä voidaan kuvata esimerkiksi:
- millaisista asioista on tärkeää viestiä
- milloin lähetetään yleisiä ryhmää koskettavia viestejä koteihin
- kenen vastuulla viestien lähettäminen on ja kuka huolehtii siitä, että yhteiset pelisäännöt viestinnässä toteutuvat
- millaista tukea arjen viestintään oppilaitos voi henkilöstölleen tarjota.
Laadi valmiita viestipohjia
- ne säästävät aikaa ja tuovat tasalaatuisuutta viestintään
- helpottavat henkilöstön arkea
- mahdollistavat yhtenäisen ja kaikille saavutettavan oleellisen tiedon.
Lähetä Tervetuloa-kirje opintojen alkaessa
- Tervetuloa-kirje on mainio mahdollisuus käynnistää myönteinen viestintä heti opintojen alussa ja motivoida vanhempia yhteistyöhön. Kotiväki saa heti kokemuksen siitä, että he ovat tärkeitä oppilaitokselle.
- Selkeä tiedottaminen tärkeistä tapahtumista, sisällöistä, aikatauluista ja yhteystiedoista vähentää henkilökunnan tarvetta viestiä näistä yksitellen erikseen.
- Kirje auttaa huoltajia kohdentamaan tukeaan nuorelle ja olemaan tarvittaessa yhteydessä oikeisiin henkilöihin oppilaitoksessa.
Onnistunut Tervetuloa-kirje
”Fyysinen kirje, jossa toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan, kuka on vastuuopettaja ja miten hänet voi tavoittaa ennen koulun alkua. Kerrotaan, milloin voi tulla tutustumaan kouluun, jos haluaa katsella ennakolta paikkoja. Kerrotaan vähän opinnoista, pääasiassa siitä, millä aloitetaan ja mitä tapahtuu ensimmäisten viikkojen aikana.” (Koulutuspäällikkö, ammatillinen oppilaitos)
- Hyvä kirje on visuaalisesti houkutteleva, tiivis ja informatiivinen. Mielellään fyysinen kirje sähköisen lisäksi.
- Se sisältää tärkeimmät tiedot opinnoista tiiviisti, esimerkiksi opiskelupäivien pituuden ja ryhmän koon.
- Kirjeessä kerrotaan kotiväelle tärkeät ajat ja paikat, kuten kotiväenillan ja henkilökohtaisten tapaamisten ajankohdat.
- Kirjeestä löytyy tieto, keihin kotoa voi olla yhteydessä, jos on ennen opintojen alkua kysyttävää tai haluaa vaikka tulla tutustumaan oppilaitokseen etukäteen.
- Kirjeen kieli on selkeää ja ymmärrettävää ja huomioi muunkieliset. Kirjeessä vältetään ammattislangia ja lyhenteitä.
- Hyvä Tervetuloa-kirje kannustaa. Se luo kuvaa, että oppilaitoksessa odotetaan innolla opiskelijan opintojen alkua.
Toinen Aste Suomi, Jakso 7: Miten viestintää ja yhteistyötä voi kehittää?
Meillä on mietitty vastuut, kuka milloinkin viestii vanhempien kanssa ja toteuttaa eri tapahtumat. On toteutusmalleja tapahtumiin ja viestipohjia opettajien työn tueksi.
2. Yksilöllinen yhteistyö vahvistaa luottamusta
Yksilöllinen yhteistyö kotien kanssa mahdollistaa kokonaisvaltaisemman tuntemuksen opiskelijasta, hänen vahvuuksistaan oppijana, mahdollisista tuen tarpeista ja oppilaitoksen ulkopuolisista tuki- ja turvaverkoista. Yksilöllinen yhteydenpito madaltaa kynnystä tehdä yhteistyötä kaikenlaisissa tilanteissa ja nopeuttaa ongelmien ratkaisemista.
Yhteistyö rakentuu luottamukselle. Sekä kotona että oppilaitoksissa toivotaan ennen kaikkea luottamuksellisia välejä ja mahdollisuutta olla tarvittaessa yhteydessä matalalla kynnyksellä. Tällainen yhteys syntyy kohtaamisten ja tutustumisen kautta.
”Saimme palautteen yhdeltä vanhemmalta, että oli todella positiivista, kun opettaja oli soittanut hänelle, kun nuoren opinnot olivat alkaneet. He olivat keskustelleet yleisesti opinnoista, mitä koulupäivät pitävät sisällään ja myös kasvatukseen liittyvistä asioista. Kehui, että antoi todella hyvän kuvan oppilaitoksen toimintatavoista.” (Palvelupäällikkö, koulutuskuntayhtymä)
Yksilöllisen yhteistyön tavat
Yksilöllinen yhteistyö voi tarkoittaa henkilökohtaisia tapaamisia, puheluita tai muuta viestintää kotien kanssa.
Heti opintojen alussa käynnistetty yhteistyö auttaa oppilaitoksia tunnistamaan tarpeeksi varhain ne nuoret, jotka tarvitsevat opintoihinsa enemmän tukea.
Elementit onnistuneeseen yksilölliseen yhteistyöhön
- Tee oppilaitoksen osalta aloite yhteistyölle varhaisessa vaiheessa.
- Tarjoa aikaa ja erilaisia tapoja vuorovaikutukselle riittävän ajoissa.
- Rakenna tietoisesti myönteistä ja turvallista ilmapiiriä.
- Kuuntele ja ole kiinnostunut nuoren ja perheen asioista.
- Kerro omat toiveesi ja odotuksesi yhteistyölle.
- Uskalla ottaa puheeksi myös hankalat asiat.
- Varmista, että koko henkilöstöllä on selkeät yhtenäiset toimintatavat.
- Ota mahdollinen kritiikki vastaan rakentavasti.
”Kokemukseni mukaan vanhemmat tulevat aina mielellään paikalle, jos jonkun teeman äärellä tarjoaa heille yksilöllistä aikaa. Myös kohtaamiset erilaisissa ryhmätilanteissa ovat olleet onnistuneita silloin, kun vastavuoroisuudelle ja aidolle dialogille on ollut tilaa ja vanhemmat ovat kokeneet, että heitä kuunnellaan ja arvostetaan.” (Opiskeluvalmentaja, ammatillinen oppilaitos)
”Vaikka tilanne, jossa vanhemman on ollut vaikea hyväksyä opiskelijan sukupuoli-identiteetin muutosta, ja tämä on tehnyt opiskelijan arjen raskaaksi: Opiskelijan luvalla ja hänen kanssaan on kutsuttu vanhemmat koululle keskusteluun, jossa on saanut rauhallisessa tilanteessa kysyä ja kertoa ajatuksiaan, saanut tietoa asiasta ja on valotettu opiskelijan tukena hänen kokemustaan. Koko perhe koki helpotusta ja opiskelijalta vapautui energiaa keskittyä opintoihin, kun perheen sisäiset välit vapautuivat. Koulun rooli asiassa jäi tähän yhteen tapaamiseen. Myöhemmin opiskelijan valmistuessa yhteiskeskustelusta tuli vielä kiitosta. Työaikaa asiaan kului n. 1,5 tuntia.” (Opiskeluvalmentaja, ammatillinen oppilaitos)
Miten voidaan puuttua nuoren poissaoloihin vanhempien osallisuutta lisäämällä?
Vuoropuhelu voi auttaa löytämään poissaolojen perimmäisen syyn. Onko nuori opiskelemassa väärää alaa? Vai onko hän masentunut, ahdistunut tai pelkää syystä tai toisesta muita opiskelijoita? Onko taustalla jokin ristiriitatilanne? Entä jos nuori pelaa yöt, eikä nuku?
Oppilaitoksissa on usein hyvä opiskeluhuolto, mutta tieto tarpeista ja tarjonnasta ei aina kulje kodin, oppilaitoksen ja opiskeluhuoltopalveluiden välillä. Oppilaitoksen on tärkeää tehdä vanhemmille tutuksi, minne vanhemmat tai nuori itse voivat olla yhteydessä, jos nuori ei halua mennä kouluun. Viestinnän on hyvä olla mahdollisimman konkreettista: Missä tilanteissa yhteydessä voi olla? Millaisissa asioissa esimerkiksi voi olla yhteydessä kuraattoriin? Oppilaitos voi viestimällä tarjota esimerkkejä, missä kukin voi olla avuksi ja mihin apua on tarjolla ja miten vanhempi voi tukea nuorta. Henkilökunnan on myös hyvä tehdä itseään tutuksi näkymällä kasvokkain koulun arjessa, käytävillä ja yhteisissä tapahtumissa.
HOKS! Nuorten opintojen suunnittelu on oiva paikka yhteistyölle
Ammatillisessa koulutuksessa ja tutkintoon valmentavassa koulutuksessa (TUVA) vanhemmilla tulee olla lakisääteisesti mahdollisuus osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) laadintaan ja sen päivittämiseen.
Vanhempien osallistuminen HOKS-keskusteluihin on hyvä mahdollisuus konkreettisesti avata vanhemmille, millaista opiskeleminen nykyisin ammatillisessa koulutuksessa on ja miten vanhempi voi parhaiten tukea nuoren opintoja.
Käytännössä Hoksien laatimisen aikataulu on tiukka, ja voi olla vaikea saada kaikkia vanhempia tavoitettua yhteistyöhön heti lukuvuoden alussa. Tärkeintä on, että oppilaitos viestii yhteistyömahdollisuuksista kodeille ja että vanhemmat ja oppilaitos löytävät jossakin vaiheessa yhteistä aikaa istua yhdessä alas nuoren asian ääreen.
Yhteinen suunnitteluhetki on myös opettajalle mahdollisuus oppia tuntemaan uusi opiskelija paremmin, kun vanhemmat pääsevät kertomaan omia kokemuksiaan nuoren vahvuuksista ja mahdollisista oppimisen haasteista. Pahimmillaan vanhempi voi tukea nuorta suuntaan, joka on ristiriidassa nuoren omien toiveiden ja oppilaitoksen tekemän työn kanssa. Yhteinen keskustelu voi auttaa yhteisen suunnan löytämisessä ja lisätä vanhempien luottamusta suomalaiseen koulutusjärjestelmään.
On hyödyllistä, että vanhemmat voivat halutessaan valmistautua tapaamiseen etukäteen. Vanhempia voi hoksauttaa esimerkiksi miettimään kotona yhdessä nuoren kanssa, mistä olisi tärkeää keskustella yhteisessä tapaamisessa.
Myös lukiokoulutuksessa kannattaa vahvistaa vanhempien osallisuutta opintojen suunnittelussa. Lukujärjestysten ja kurssivalintojen tekeminen on usealle nuorelle haastavaa ja kuormittavaa. On tärkeää, että nuoret saavat opinnoissa pärjäämiseen ja jaksamiseen vanhempiensa tukea heti opintojen alusta alkaen. Oppilaitos voi tukea vanhempien osallisuutta ottamalla vanhemmat erilaisin tavoin mukaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan.
3. Kotiväelle suunnatut yhteiset tilaisuudet
Toinen Aste Suomi, Jakso 8: Miten järjestää antoisa kotiväen ilta?
Meidän parhaat kokemukset on niistä vanhempainilloista, missä ovat olleet paikalla sekä nuoret että vanhemmat.
Vanhempien barometrien mukaan vanhemmat kaipaavat yleisen tiedottamisen lisäksi yhteisöllisiin tilaisuuksiin toiminnallisuutta ja tilaa keskustella niin oppilaitoksen henkilöstön kuin muiden vanhempienkin kanssa.
Yhteisiä tilaisuuksia voidaan järjestää esimerkiksi kasvokkaisina kokoontumisina oppilaitoksen tiloissa kotiväen illoissa, etäaamukahveina tai tietyn asian viestimiseen suunnattuina webinaareina.
Yhteisölliset tilaisuudet ovat ennen kaikkea tärkeää ennaltaehkäisevää työtä sekä oppilaitos- että ryhmätasolla.
Kotiväen tapahtuman suunnittelu
- Sopikaa, ketkä vastaavat kotiväen tapahtuman suunnittelusta ja sen toteutuksesta.
- Päättäkää selkeä tavoite tapahtumalle. Yhdellä tapahtumalla ei voi olla liian montaa tavoitetta.
- Suunnitelkaa tapahtuman ohjelma, aikataulutus ja järjestelyt etukäteen.
- Miettikää, keitä on hyvä olla paikalla, jotta tapahtuma palvelee tavoitetta. Esimerkiksi kotiväen illoissa on yleensä hyvä olla mukana kaikkien ryhmien vastuuopettajat, opiskeluhuollon ja muun tukihenkilöstön henkilökunta sekä ammatillisella puolella YTO-opettaja/t. Mikäli oppilaitoksessa on muuta tukihenkilöstöä, kuten nuorisotyöntekijöitä, myös heidän ammattitaitoaan voi hyödyntää tapahtuman toteutuksessa.
- Nuoret kannattaa usein ottaa mukaan tapahtumaan ja sen suunnitteluun. Miettikää oppilaitoksessa ensin tapahtuman tavoite ja sopikaa sen jälkeen, onko nuorten hyvä olla mukana tai osallistua jopa suunnitteluun. Nuoria voi osallistaa myös tuomalla tapahtumaan nuorten terveisiä ja toiveita.
- Järjestäkää tapahtuman yhteyteen mahdollisuus keskustella opettajien kanssa kahden kesken, mikäli se on mahdollista.
- Muistakaa tarjoilut. Kotiväki tulee oppilaitokseen kylään.
- Viestikää tapahtumasta ajoissa vanhemmille ja oppilaitoksen henkilökunnalle.
- Valmistautukaa keräämään palautetta. Palaute kotiväen tapahtumista on hyvä tapa kehittää tapaamisia, ja samalla mahdollistuu myös muiden tietojen kerääminen, kuten vanhempien yhteistyötoiveiden kartoittaminen. Kirjallinen palaute jonkin sähköisen järjestelmän avulla tai paperilapuilla on suositeltavaa. Pitäkää palautelomake yksinkertaisena ja ytimekkäänä, jotta vanhemmat jaksavat vastata. Suosikaa monivalintakysymyksiä, mutta jättäkää halukkaille tilaa kertoa lisää omin sanoin.
Kutsut kotiväen iltoihin
- Lähettäkää kutsut riittävän ajoissa
- Käyttäkää viestintäkanavaa, joka tavoittaa vanhemmat. Esimerkiksi Wilma ei ole toimiva kanava, jos kaikki vanhemmat eivät ole sitä aktivoineet.
- Huomioikaa, että kaikki eivät mahdollisesti osaa suomea.
- Lähettäkää muistutusviesti muutama päivä ennen tapahtumaa.
- Kertokaa kutsussa, mikä on illan tavoite ja miksi vanhempien on tärkeä osallistua kotiväeniltaan.
- Ilmoittakaa kutsussa illan aikataulu: Alkamisaika, illan ohjelma ja päätymisaika.
- Olkaa valmiita yhteisen kutsun lisäksi myös yksilölliseen viestintään, mikä sille on tarve.
Vuorovaikutteinen ilmapiiri
- Pyrkikää pitämään kotiväen illan ilmapiiri rentona – Pönötyshenkisistä tiedotustilaisuuksista kohti vuorovaikutteisuutta.
- Sanoittakaa vanhemmille, että he ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.
- Varatkaa aina aikaa keskustelulle ja kysymyksille.
Toinen Aste Suomi, Jakso 9: Mikä avuksi kriisin sattuessa?
Vanhempia pitää vaivata ja tulee vaivata.
Haastava tilanne yhteisössä
Usein yhteisöä koskettavien haasteiden edessä osalliseksi katsotun nuoren vanhempi tai muu huoltaja kutsutaan keskustelemaan tilanteesta. Haasteet harvoin kuitenkaan koskettavat vain osalliseksi nimettyjä henkilöitä vaan kaikkia sen jäseniä. Siksi ryhmää koskettavien haasteiden edessä on tärkeää kutsua kaikki vanhemmat koolle ja käydä tilanne avoimesti läpi, ketään syyttämättä.
Yhtä tärkeää on myös kuulla vanhempien näkemys tilanteesta. Kutsumalla vanhemmat koolle on mahdollista kumota vääriä olettamuksia, jotka syntyvät silloin, kun tietoja tilanteesta kerätään omalta nuorelta ja mahdollisesti toisilta vanhemmilta, ei oppilaitokselta suoraan.
Kun suunnittelette tapahtumaa kriisitilanteen selvittämiseksi:
- Miettikää, mikä on tilaisuuden tavoite, ja kertokaa se kutsussa myös vanhemmille. Kertokaa, miksi on tärkeää, että kaikki osallistuvat.
- Miettikää, miten olette yhteydessä niihin vanhempiin, jotka eivät pääse yhteiseen tapahtumaan.
- Sopikaa, kuka fasilitoi tilaisuuden. Onko tarvetta puolueettomalle ulkopuoliselle fasilitoinnille?
- Päättäkää, tarvitaanko mukaan ulkopuolisia ammattilaisia (esimerkiksi poliisi, nuorisotyö tai sosiaalitoimi).
- Puhukaa asioista rehellisesti ja kertokaa, miten tilanne näkyy oppilaitoksen arjessa ja opettajan työssä.
- Varmistakaa, että kotiväki pääsee kertomaan omat ajatuksensa.
- Varmistakaa illan lopuksi, onko tilaisuuden tavoite saavutettu.
- Sopikaa yhdessä, miten tilanteen seuranta järjestetään ja milloin tavataan uudestaan.