Toimiessa syntyy aina välillä hetkiä, jolloin kaipaa kysymyksiin vastauksia. Niin käy myös toisinaan vanhempaintoiminnassa. Tälle sivulle on kerätty usein kysyttyjä kysymyksiä vanhempaintoiminnasta. Mikäli et löydä vastausta tai se ei mielestäsi anna riittävää tietoa, voit olla myös suoraan yhteydessä meihin.
VANHEMPAINYHDISTYKSEN JÄSENYYS
Voiko vanhempainyhdistys kirjata kaikki koulun oppilaiden vanhemmat automaattisesti jäsenikseen?
Ei voi. Vaikka vanhempainyhdistyksen tehtävänä on edustaa koulun kaikkia vanhempia ja toimia vanhempien kohtaamispaikkana yhdistys ei voi automaattisesti kirjata kaikkia koulun oppilaiden vanhempia jäsenikseen, vaan jokaisen on itse ilmoittauduttava jäseneksi. Yhdistyksen jäsenyys määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyslain mukaan uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus, jollei säännöissä ei ole muuta määrätty.
Onko vanhempainyhdistyksen pidettävä luetteloa jäsenistään?
Kyllä. Yhdistyslain 11§:n mukaan hallituksen velvollisuus on pitää jäsenluetteloa, johon on merkitty vähintään kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Myös kannatusjäsenistä on pidettävä luetteloa. Jäsenluettelosta on yhdistykselle hyötyä esimerkiksi avustushakemuksien valmistelussa, jolloin pystytte osoittamaan, että yhdistyksessänne toimii iso joukko aktiivisia vanhempia. Jäsenluettelo on henkilörekisteri ja siitä on laadittava tietosuojaseloste. Jäsenellä on oikeus tutustua edellä mainittuihin tietoihin. Jäsenluettelon tietojen luovuttamisesta päättää hallitus. Tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään tietosuojalaissa. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi. löytyy Henkilötietojen käsittely yhdistyksessä -opas (2019), johon yhdistyksen hallituksen jäsenien on hyvä tutustua.
Voiko vanhempainyhdistys kerätä jäsenmaksua?
Kyllä jos säännöt sen sallivat. Yhdistys voi periä jäseniltä jäsenmaksua, jonka suuruus määritellään vuosikokouksessa. Jäsenmaksuksi voidaan määritellä myös nolla euroa. Monissa yhdistyksessä toimitaan tällä tavoin, koska toiminta halutaan pitää mahdollisimman avoimena ja joustavana. Vapaaehtoisen ja avoimen rahankeräyksen pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla vaatii rahankeräysluvan. Rahankeräyslain 9 §:n mukaan on kiellettyä järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti tai yhdistyksen jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään. Yhteisön säännöt voivat mahdollistaa kannatusjäsenyyden yhteisössä. Jos säännöissä on määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperusteet, on kannatusjäsenten hankinta sääntöihin perustuvaa jäsenhankintaa.
Miten eroan yhdistyksen jäsenyydestä?
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä milloin vain ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, sekä ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee yleensä voimaan heti ilmoituksen jälkeen. Poikkeuksen voi tehdä, jos siitä on päätetty yhdistyksen säännöissä.
Voiko yhdistys erottaa jäsenen?
Jäsenen voi erottaa vain tarkoin määritellyistä syistä. Yhdistyksen säännöissä voidaan määritellä ehdot, milloin jäsen katsotaan eronneeksi, esimerkiksi jos hän ei ole maksanut jäsenmaksua tietyn ajan sisällä. Lain mukaan jäsen voidaan erottaa, jos hän on jättänyt velvoitteet toteuttamatta, vahingoittanut menettelyllään huomattavasti yhdistystä tai kun jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenen erottamisesta päätetään yhdistyksen vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Ennen päätöstä jäsenelle on annettava mahdollisuus selityksen antaminen asiassa, paitsi jos erottamisen syynä on esim. säännöissä mainittu jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jäsenellä on oikeus äänestää yhdistyksen kokouksessa itseään koskevassa erottamisasiassa. Erottamispäätöksessä tulee mainita erottamisen syy.
Voiko vanhempainyhdistys kirjata kaikki koulun oppilaiden vanhemmat automaattisesti jäsenikseen?
Ei voi. Vaikka vanhempainyhdistyksen tehtävänä on edustaa koulun kaikkia vanhempia ja toimia vanhempien kohtaamispaikkana yhdistys ei voi automaattisesti kirjata kaikkia koulun oppilaiden vanhempia jäsenikseen, vaan jokaisen on itse ilmoittauduttava jäseneksi. Yhdistyksen jäsenyys määritellään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyslain mukaan uudet jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus, jollei säännöissä ei ole muuta määrätty.
Onko vanhempainyhdistyksen pidettävä luetteloa jäsenistään?
Kyllä. Yhdistyslain 11§:n mukaan hallituksen velvollisuus on pitää jäsenluetteloa, johon on merkitty vähintään kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Myös kannatusjäsenistä on pidettävä luetteloa. Jäsenluettelosta on yhdistykselle hyötyä esimerkiksi avustushakemuksien valmistelussa, jolloin pystytte osoittamaan, että yhdistyksessänne toimii iso joukko aktiivisia vanhempia. Jäsenluettelo on henkilörekisteri ja siitä on laadittava tietosuojaseloste. Jäsenellä on oikeus tutustua edellä mainittuihin tietoihin. Jäsenluettelon tietojen luovuttamisesta päättää hallitus. Tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään tietosuojalaissa. Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta osoitteesta www.tietosuoja.fi. löytyy Henkilötietojen käsittely yhdistyksessä -opas (2019), johon yhdistyksen hallituksen jäsenien on hyvä tutustua.
Voiko vanhempainyhdistys kerätä jäsenmaksua?
Kyllä jos säännöt sen sallivat. Yhdistys voi periä jäseniltä jäsenmaksua, jonka suuruus määritellään vuosikokouksessa. Jäsenmaksuksi voidaan määritellä myös nolla euroa. Monissa yhdistyksessä toimitaan tällä tavoin, koska toiminta halutaan pitää mahdollisimman avoimena ja joustavana. Vapaaehtoisen ja avoimen rahankeräyksen pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla vaatii rahankeräysluvan. Rahankeräyslain 9 §:n mukaan on kiellettyä järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti tai yhdistyksen jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään. Yhteisön säännöt voivat mahdollistaa kannatusjäsenyyden yhteisössä. Jos säännöissä on määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperusteet, on kannatusjäsenten hankinta sääntöihin perustuvaa jäsenhankintaa.
Miten eroan yhdistyksen jäsenyydestä?
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä milloin vain ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, sekä ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eroaminen tulee yleensä voimaan heti ilmoituksen jälkeen. Poikkeuksen voi tehdä, jos siitä on päätetty yhdistyksen säännöissä.
Voiko yhdistys erottaa jäsenen?
Jäsenen voi erottaa vain tarkoin määritellyistä syistä. Yhdistyksen säännöissä voidaan määritellä ehdot, milloin jäsen katsotaan eronneeksi, esimerkiksi jos hän ei ole maksanut jäsenmaksua tietyn ajan sisällä. Lain mukaan jäsen voidaan erottaa, jos hän on jättänyt velvoitteet toteuttamatta, vahingoittanut menettelyllään huomattavasti yhdistystä tai kun jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenen erottamisesta päätetään yhdistyksen vuosi- tai ylimääräisessä kokouksessa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Ennen päätöstä jäsenelle on annettava mahdollisuus selityksen antaminen asiassa, paitsi jos erottamisen syynä on esim. säännöissä mainittu jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jäsenellä on oikeus äänestää yhdistyksen kokouksessa itseään koskevassa erottamisasiassa. Erottamispäätöksessä tulee mainita erottamisen syy.
HALLINTO
Miten yhdistyksen sääntöjen muuttaminen tapahtuu?
Yhdistys voi muuttaa sääntöjään vuosikokouksessa tai erikseen koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa. Vuosikokouksen tai ylimääräisen kokouksen kutsussa tulee ilmetä, että kokouksessa käsitellään sääntömuutosta. Sääntömuutos ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Ilmoituslomakkeen allekirjoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Milloin sääntömuutos tulee voimaan?
Yhdistyslain 52 §:n mukaan sääntömuutos tulee voimaan, kun uudet säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä. Mikäli yhdistyksen kokous päättää sääntöjensä tietyt pykälät tarkalleen saman sisältöisiksi kuin Vanhempainliiton mallisäännöissä, ja päättää samalla ottaa ne heti käyttöönsä, astuu sääntömuutos voimaan heti.
Milloin vuosikokous/yhdistyksen kokous on päätösvaltainen?
Vuosikokous ja yhdistyksen ylimääräinen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on yhdistyksen sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Päätösvaltaisuus ei edellytä, että paikalla olisi tietty määrä jäseniä. Hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus määritellään yhdistyksen säännöissä. Suomen Vanhempainliiton mallisäännöissä todetaan, että hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
Yhdistyksessämme askarruttaa pöytäkirjojen julkisuus. Ovatko esimerkiksi hallituksen pöytäkirjat julkisia?
Yhdistyslain (§ 31) mukaan kaikilla yhdistyksen jäsenillä on oikeus pyynnöstä saada nähdä yhdistyksen kokousten pöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä niitä ole pakko näyttää muille kuin hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille, jollei yhdistyksen säännöissä toisin mainita. Toiminnan avoimuuden kannalta hallituksen kokousten päätöksistä kannattaa laatia tiedote, joka voidaan jakaa esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.
Voiko yhdistyksen puheenjohtaja toimia myös rahastonhoitajana?
Sama henkilö voi toimia hallituksessa eri tehtävissä. Sihteeri ja rahastonhoitaja voivat mallisääntöjen mukaan olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhdistyslaki ei määrittele hallituksesta muuta, kuin puheenjohtajan ja jäsenet. Hyvän hallinnon näkökulmasta tulisi niin sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä välttää. Siinä tapauksessa, että puheenjohtaja ja rahastonhoitaja ovat sama henkilö, olisi yhdistyksessä hyvä sopia, että joku muu järjestön hallintoon kuuluva hyväksyy puheenjohtajan ohella maksutapahtumat.
Mikä on nimenkirjoitusoikeus ja miten se syntyy?
Nimenkirjoittajat edustavat yhdistystä virallisissa asiakirjoissa. He allekirjoittavat esimerkiksi sopimukset ja avustushakemukset. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus. Nimenkirjoitusoikeus on määritelty yhdistyksen säännöissä. Vanhempainyhdistyksen puolesta virallinen nimenkirjoittaja on yleensä puheenjohtaja. Puheenjohtajan lisäksi toinen nimenkirjoittaja voi esimerkiksi sihteeri, taloudenhoitaja tai joku muu hallituksen jäsen. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi edustaa yhdistystä eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Nimenkirjoittajien muutos on aina ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
Voiko hallitus erottaa hallituksen jäsenen?
Ei voi. Hallituksen jäsenet valitsee ja erottaa aina yhdistyksen kokous, vanhempainyhdistyksissä yleensä vuosikokous. Hallitus ei voi itse erottaa omia jäseniään tai täydentää itseään. Erottamisasian käsittelystä olla maininta kokouskutsussa.
Miten hallituksen jäsen voi erota hallituksesta?
Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljelle olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen, voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka. Jos koko hallitus eroaa, on hallituksen huolehdittava yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta, jotta voidaan valita uusi hallitus.
Kuinka yhdistyksen purkaminen tehdään?
Yhdistyksen purkaminen tarkoittaa, että yhdistys päättää itse lopettaa toimintansa. Yhdistyksen purkaminen määritellään säännöissä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Suomen Vanhempainliiton mallisääntöjen mukaan päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat koulun tai sen toimintaa jatkavan koulun oppilaiden hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla. Hallitus huolehtii kokousten kokoon kutsumisesta, sekä loppuselvitysten (tilinpäätös ym.) tekemisestä. Hallituksen sijasta yhdistyksen loppuselvitysten tekeminen voidaan antaa yhdistyksen valitsemalle selvitysmiehelle tai -miehille. Loppuselvitykseen kuuluu myös yhdistyksen asiakirjojen ja muiden mahdollisten aineistojen arkistoinnista huolehtiminen. Arkiston säilyttämisen osalta kannattaa olla yhteydessä kouluun/päiväkotiin tai kunnan sivistystoimeen. Kun yhdistys on purkautunut ja purkautumistoimet tehty, yhdistyksen tulee vielä tehdä purkautumisilmoitus Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Jos vanhempainyhdistys on Suomen Vanhempainliiton jäsen, yhdistyksen tulee ilmoittaa toiminnan päättymisestä Suomen Vanhempainliittoon jäsenrekisteristä poistamiseksi.
Yhdistyksemme puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat vaihtuneet, miten ilmoitamme uusien yhteyshenkilöiden tiedot Vanhempainliittoon?
Muuttuneeet yhteystiedot on kätevintä ilmoittaa verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijalle/yhdistyksen-toiminta/yhteystietojen-paivitys/
Miten yhdistyksen sääntöjen muuttaminen tapahtuu?
Yhdistys voi muuttaa sääntöjään vuosikokouksessa tai erikseen koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa. Vuosikokouksen tai ylimääräisen kokouksen kutsussa tulee ilmetä, että kokouksessa käsitellään sääntömuutosta. Sääntömuutos ilmoitetaan Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Ilmoituslomakkeen allekirjoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja.
Milloin sääntömuutos tulee voimaan?
Yhdistyslain 52 §:n mukaan sääntömuutos tulee voimaan, kun uudet säännöt on hyväksytty yhdistysrekisterissä. Mikäli yhdistyksen kokous päättää sääntöjensä tietyt pykälät tarkalleen saman sisältöisiksi kuin Vanhempainliiton mallisäännöissä, ja päättää samalla ottaa ne heti käyttöönsä, astuu sääntömuutos voimaan heti.
Milloin vuosikokous/yhdistyksen kokous on päätösvaltainen?
Vuosikokous ja yhdistyksen ylimääräinen kokous on päätösvaltainen silloin, kun se on yhdistyksen sääntöjen mukaan koolle kutsuttu. Päätösvaltaisuus ei edellytä, että paikalla olisi tietty määrä jäseniä. Hallituksen kokouksen päätösvaltaisuus määritellään yhdistyksen säännöissä. Suomen Vanhempainliiton mallisäännöissä todetaan, että hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä.
Yhdistyksessämme askarruttaa pöytäkirjojen julkisuus. Ovatko esimerkiksi hallituksen pöytäkirjat julkisia?
Yhdistyslain (§ 31) mukaan kaikilla yhdistyksen jäsenillä on oikeus pyynnöstä saada nähdä yhdistyksen kokousten pöytäkirjat. Hallituksen kokousten pöytäkirjat eivät ole julkisia eikä niitä ole pakko näyttää muille kuin hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille, jollei yhdistyksen säännöissä toisin mainita. Toiminnan avoimuuden kannalta hallituksen kokousten päätöksistä kannattaa laatia tiedote, joka voidaan jakaa esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla.
Voiko yhdistyksen puheenjohtaja toimia myös rahastonhoitajana?
Sama henkilö voi toimia hallituksessa eri tehtävissä. Sihteeri ja rahastonhoitaja voivat mallisääntöjen mukaan olla myös hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Yhdistyslaki ei määrittele hallituksesta muuta, kuin puheenjohtajan ja jäsenet. Hyvän hallinnon näkökulmasta tulisi niin sanottuja vaarallisia työyhdistelmiä välttää. Siinä tapauksessa, että puheenjohtaja ja rahastonhoitaja ovat sama henkilö, olisi yhdistyksessä hyvä sopia, että joku muu järjestön hallintoon kuuluva hyväksyy puheenjohtajan ohella maksutapahtumat.
Mikä on nimenkirjoitusoikeus ja miten se syntyy?
Nimenkirjoittajat edustavat yhdistystä virallisissa asiakirjoissa. He allekirjoittavat esimerkiksi sopimukset ja avustushakemukset. Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus. Nimenkirjoitusoikeus on määritelty yhdistyksen säännöissä. Vanhempainyhdistyksen puolesta virallinen nimenkirjoittaja on yleensä puheenjohtaja. Puheenjohtajan lisäksi toinen nimenkirjoittaja voi esimerkiksi sihteeri, taloudenhoitaja tai joku muu hallituksen jäsen. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi edustaa yhdistystä eikä toimia sen nimenkirjoittajana. Nimenkirjoittajien muutos on aina ilmoitettava yhdistysrekisteriin.
Voiko hallitus erottaa hallituksen jäsenen?
Ei voi. Hallituksen jäsenet valitsee ja erottaa aina yhdistyksen kokous, vanhempainyhdistyksissä yleensä vuosikokous. Hallitus ei voi itse erottaa omia jäseniään tai täydentää itseään. Erottamisasian käsittelystä olla maininta kokouskutsussa.
Miten hallituksen jäsen voi erota hallituksesta?
Hallituksen jäsen voi erota hallituksesta ilmoittamalla siitä hallitukselle. Jos yksi jäsen eroaa ja jäljelle olevat jäsenet muodostavat vielä päätösvaltaisen hallituksen, voi yhdistys toimia näin seuraavaan hallituksenvalintakokoukseen saakka. Jos koko hallitus eroaa, on hallituksen huolehdittava yhdistyksen kokouksen koollekutsumisesta, jotta voidaan valita uusi hallitus.
Kuinka yhdistyksen purkaminen tehdään?
Yhdistyksen purkaminen tarkoittaa, että yhdistys päättää itse lopettaa toimintansa. Yhdistyksen purkaminen määritellään säännöissä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen purkamisesta. Suomen Vanhempainliiton mallisääntöjen mukaan päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat koulun tai sen toimintaa jatkavan koulun oppilaiden hyväksi yhdistyksen viimeisen kokouksen päättämällä tavalla. Hallitus huolehtii kokousten kokoon kutsumisesta, sekä loppuselvitysten (tilinpäätös ym.) tekemisestä. Hallituksen sijasta yhdistyksen loppuselvitysten tekeminen voidaan antaa yhdistyksen valitsemalle selvitysmiehelle tai -miehille. Loppuselvitykseen kuuluu myös yhdistyksen asiakirjojen ja muiden mahdollisten aineistojen arkistoinnista huolehtiminen. Arkiston säilyttämisen osalta kannattaa olla yhteydessä kouluun/päiväkotiin tai kunnan sivistystoimeen. Kun yhdistys on purkautunut ja purkautumistoimet tehty, yhdistyksen tulee vielä tehdä purkautumisilmoitus Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin. Jos vanhempainyhdistys on Suomen Vanhempainliiton jäsen, yhdistyksen tulee ilmoittaa toiminnan päättymisestä Suomen Vanhempainliittoon jäsenrekisteristä poistamiseksi.
Yhdistyksemme puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat vaihtuneet, miten ilmoitamme uusien yhteyshenkilöiden tiedot Vanhempainliittoon?
Muuttuneeet yhteystiedot on kätevintä ilmoittaa verkkolomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijalle/yhdistyksen-toiminta/yhteystietojen-paivitys/
TALOUS JA VEROTUS
Pitääkö vanhempainyhdistyksen tehdä veroilmoitus?
Vanhempainyhdistykset ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Jos elinkeinotoimintaa ei ole, yhdistyksen ei yleensä tarvitse tehdä veroilmoitusta. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos verohallinto sitä pyytää tai yhdistykselle lähetetään esitäytetty veroilmoituslomake. Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille löytyy Verohallinnon verkkosivuilta.
Pitääkö yhdistyksen maksaa arvonlisäveroa?
Vanhempainyhdistyksen sääntöjen mukainen varainhankinta on verotonta. Jos vanhempainyhdistyksellä on liiketoimintaa (elinkeinotulo), yhdistyksen on maksettava arvonlisäveroa kun elinkeinotulot ylittävät 15 000 euroa.
Pankit ovat korottaneet palveluhinnastoaan. Miten yhdistyksen kannattaa hoitaa pankkiasiat?
Pankit ovat itsenäisiä palveluntarjoajia ja he voivat hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla ja myös valita asiakkaansa. Vanhempainyhdistyksen kannattaa kilpailuttaa pankkeja. Suurimman osan pankkiasioista voi hoitaa verkon kautta, jolloin pankin fyysinen sijaintikaan ei ole niin merkityksellinen. Taloudenhoidosta aiheutuvat pakolliset kulut kannattaa huomioida myös talousarviossa.
Pitääkö vanhempainyhdistyksen tehdä veroilmoitus?
Vanhempainyhdistykset ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä. Jos elinkeinotoimintaa ei ole, yhdistyksen ei yleensä tarvitse tehdä veroilmoitusta. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos verohallinto sitä pyytää tai yhdistykselle lähetetään esitäytetty veroilmoituslomake. Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille löytyy Verohallinnon verkkosivuilta.
Pitääkö yhdistyksen maksaa arvonlisäveroa?
Vanhempainyhdistyksen sääntöjen mukainen varainhankinta on verotonta. Jos vanhempainyhdistyksellä on liiketoimintaa (elinkeinotulo), yhdistyksen on maksettava arvonlisäveroa kun elinkeinotulot ylittävät 15 000 euroa.
Pankit ovat korottaneet palveluhinnastoaan. Miten yhdistyksen kannattaa hoitaa pankkiasiat?
Pankit ovat itsenäisiä palveluntarjoajia ja he voivat hinnoitella palvelunsa haluamallaan tavalla ja myös valita asiakkaansa. Vanhempainyhdistyksen kannattaa kilpailuttaa pankkeja. Suurimman osan pankkiasioista voi hoitaa verkon kautta, jolloin pankin fyysinen sijaintikaan ei ole niin merkityksellinen. Taloudenhoidosta aiheutuvat pakolliset kulut kannattaa huomioida myös talousarviossa.
LUPA-ASIAT, ARPAJAISET, TILAISUUDET, VAKUUTUKSET
Tarvitaanko tukikonsertin järjestämiseen rahankeräyslupa? Entä pitääkö olla lupa musiikinkäytöstä?
Ei tarvita rahankeräyslupaa. Lue lisää: https://poliisi.fi/milloin-rahankerayslupaa-ei-tarvita . Musiikin julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa. Julkista esittämistä on yleisesti ottaen kaikki muu, paitsi lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuva musiikin esittäminen ja soittaminen. Lisätiedot: https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/mihin-lupa-tarvitaan/
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan 1.3.2020. Mitä uusi laki merkitsee yhdistyksien kannalta?
Uusi rahankeräyslaki helpottaa ja sujuvoittaa rahankeräyksien toteuttamista. Lisätietoa rahankeräysluvista sekä uudesta pienkeräysmenettelystä löydät verkko-osoitteesta: poliisi.fi/rahankeraykset
Saako koulun vanhempainyhdistys antaa oppilaalle myytäväksi tuotteita, ilman että lapsen vanhemmalta on kysytty lupaa?
Ei saa. Alaikäinen ei voi tehdä tällaisia myyntisitoumuksia, joten asiaan tarvitaan vanhempien lupa. Varainkeruun pelisäännöt tulee sopia ennakkoon ja ne tulee kirjata ylös. Opetushallitus ja Kuluttajavirasto ovat yhdessä valmistelleet oppilaitoksille ohjeistuksen: Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi. Muistio 2014:3. Muistiossa käsitellään myös varojen keruuta yhteiseen käyttöön.
Vanhempainyhdistys järjestää koulun avoimien ovien päivänä arpajaiset, tarvitaanko tähän arpajaislupa?
Vanhempainyhdistys ei tarvitsee lupaa, jos arpajaiset täyttävät pienarpajaisten tunnusmerkit. Pien- ja miniatyyriarpajaisista ei tarvitse myöskään maksaa veroa. Voittojen yhteenlasketun arvon on oltava vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta, pienimmän voiton tulee olla vähintään yhtä suuri kuin arvan hinta. Pienarpajaisissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta saa olla enintään 3 000 euroa ja miniatyyriarvoissa 500 euroa. Jos kyse ei ole miniatyyri- tai pienarpajaisista, tarvitaan viranomaisen tavara-arpajaislupa. Luvan myöntää paikallinen poliisilaitos.
Kattaako koulun vakuutus vanhempainyhdistyksen järjestämät tapahtumat?
Koulun vakuutus kattaa vain ne tapahtumat, jotka ovat koulun vuosisuunnitelmassa. Toiminnan ja omaisuuden riittävästä vakuutusturvasta huolehtiminen sisältyy vanhempainyhdistyksen hallituksen tehtäviin. Mahdollisten riskien tunnistaminen ja vakuutustarpeen arviointi on hyvä tehdä toimintasuunnitelman laatimisen ja erilaisten tapahtumien suunnittelun yhteydessä.
Olemme järjestämässä vanhempainiltaa. Onko Vanhempainliitolla olemassa "puhujapankkia"?
Vanhempainliitolla ei ole "puhujapankkia". Sopiva alustaja voi löytyä oman vaikkapa oman koulun henkilökunnasta. Esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa puhujaksi voi pyytää kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin. Myös kunnan eri toimialoilta ja järjestöistä kannattaa haarukoida sopivia alustajia.
Löytyykö Vanhempainliitolta leirikouluasioihin liittyvää ohjeistusta?
Leirikouluja koskeva ohjeistus vanhemmille löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta: https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijoille/leirikouluja-koskeva-ohjeistus-vanhemmille/
Tarvitaanko tukikonsertin järjestämiseen rahankeräyslupa? Entä pitääkö olla lupa musiikinkäytöstä?
Ei tarvita rahankeräyslupaa. Lue lisää: https://poliisi.fi/milloin-rahankerayslupaa-ei-tarvita . Musiikin julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa. Julkista esittämistä on yleisesti ottaen kaikki muu, paitsi lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuva musiikin esittäminen ja soittaminen. Lisätiedot: https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/mihin-lupa-tarvitaan/
Uusi rahankeräyslaki astuu voimaan 1.3.2020. Mitä uusi laki merkitsee yhdistyksien kannalta?
Uusi rahankeräyslaki helpottaa ja sujuvoittaa rahankeräyksien toteuttamista. Lisätietoa rahankeräysluvista sekä uudesta pienkeräysmenettelystä löydät verkko-osoitteesta: poliisi.fi/rahankeraykset
Saako koulun vanhempainyhdistys antaa oppilaalle myytäväksi tuotteita, ilman että lapsen vanhemmalta on kysytty lupaa?
Ei saa. Alaikäinen ei voi tehdä tällaisia myyntisitoumuksia, joten asiaan tarvitaan vanhempien lupa. Varainkeruun pelisäännöt tulee sopia ennakkoon ja ne tulee kirjata ylös. Opetushallitus ja Kuluttajavirasto ovat yhdessä valmistelleet oppilaitoksille ohjeistuksen: Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi. Muistio 2014:3. Muistiossa käsitellään myös varojen keruuta yhteiseen käyttöön.
Vanhempainyhdistys järjestää koulun avoimien ovien päivänä arpajaiset, tarvitaanko tähän arpajaislupa?
Vanhempainyhdistys ei tarvitsee lupaa, jos arpajaiset täyttävät pienarpajaisten tunnusmerkit. Pien- ja miniatyyriarpajaisista ei tarvitse myöskään maksaa veroa. Voittojen yhteenlasketun arvon on oltava vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta, pienimmän voiton tulee olla vähintään yhtä suuri kuin arvan hinta. Pienarpajaisissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta saa olla enintään 3 000 euroa ja miniatyyriarvoissa 500 euroa. Jos kyse ei ole miniatyyri- tai pienarpajaisista, tarvitaan viranomaisen tavara-arpajaislupa. Luvan myöntää paikallinen poliisilaitos.
Kattaako koulun vakuutus vanhempainyhdistyksen järjestämät tapahtumat?
Koulun vakuutus kattaa vain ne tapahtumat, jotka ovat koulun vuosisuunnitelmassa. Toiminnan ja omaisuuden riittävästä vakuutusturvasta huolehtiminen sisältyy vanhempainyhdistyksen hallituksen tehtäviin. Mahdollisten riskien tunnistaminen ja vakuutustarpeen arviointi on hyvä tehdä toimintasuunnitelman laatimisen ja erilaisten tapahtumien suunnittelun yhteydessä.
Olemme järjestämässä vanhempainiltaa. Onko Vanhempainliitolla olemassa "puhujapankkia"?
Vanhempainliitolla ei ole "puhujapankkia". Sopiva alustaja voi löytyä oman vaikkapa oman koulun henkilökunnasta. Esimerkiksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä asioissa puhujaksi voi pyytää kouluterveydenhoitajan, koulukuraattorin tai koulupsykologin. Myös kunnan eri toimialoilta ja järjestöistä kannattaa haarukoida sopivia alustajia.
Löytyykö Vanhempainliitolta leirikouluasioihin liittyvää ohjeistusta?
Leirikouluja koskeva ohjeistus vanhemmille löytyy verkkosivuiltamme osoitteesta: https://vanhempainliitto.fi/vanhempaintoimijoille/leirikouluja-koskeva-ohjeistus-vanhemmille/
KOULUKUVAUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto ry, Suomen Rehtorit ry ja Suomen Kuntaliitto ovat valmistelleet yhteistyössä koulukuvauksia koskevan suosituksen, jonka tavoitteena on lisätä kuvauksiin liittyvien menettelyiden avoimuutta, vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä sekä varmistaa, että huoltajat voivat ostaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia koulukuvia.
Suosituksen ydinkohdat: 1. koulukuvausten hankinnassa noudatetaan avointa tarjousmenettelyä tai tarjoukset pyydetään kahdelta tai useammalta kuvaamolta 2. kuvaussopimukset tehdään kirjallisina 3. mahdollisten järjestelykorvausten perustelut mainitaan sopimuksessa. Lainsäädäntö ei velvoita koulua kuvausten järjestämiseen, mutta kuvausten voidaan katsoa olevan sellaista koulun yhteistä toimintaa, johon voidaan käyttää myös koulun työaikaa. Koulukuvausten hankinnassa sopijaosapuolena kuvaamon kanssa voi olla koulutuksen järjestäjän toimeksiannosta koulu tai koulun ulkopuolinen taho. Suositeltavaa on, että koulun nimissä sopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa rehtori. Koulun ulkopuolisen toimijan täytyy olla oikeustoimikelpoinen eli kysymykseen voi tulla esimerkiksi rekisteröity vanhempainyhdistys. Vanhemmilla ei ole koulu- ja päiväkotikuvien ostopakkoa, vaan kuvat voi palauttaa. Vanhemmille on oikeus saada etukäteen tietoa koulukuvauksen ajankohdasta, kuvalajitelmasta, hinnasta ja kuvien palautusoikeudesta. Koulukuvauksen hankinnassa noudatettaviin periaatteisiin kuuluu avoin tarjousmenettely tai tarjousten pyytäminen useilta kuvaamoilta. Tarjouspyynnössä tulee mainita, mitä vertailuperusteita, kuten kuvien laatua, hintaa ja kuvausjärjestelyitä, kuvaamon valinnassa käytetään. Tarjoukset avataan samanaikaisesti. Vain tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset voidaan hyväksyä. Kuvaamon valinta tehdään etukäteen hyväksyttyjen vertailuperusteiden pohjalta.
Opetushallitus, Suomen Vanhempainliitto ry, Suomen Rehtorit ry ja Suomen Kuntaliitto ovat valmistelleet yhteistyössä koulukuvauksia koskevan suosituksen, jonka tavoitteena on lisätä kuvauksiin liittyvien menettelyiden avoimuutta, vakiinnuttaa hyviä käytäntöjä sekä varmistaa, että huoltajat voivat ostaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia koulukuvia.
Suosituksen ydinkohdat: 1. koulukuvausten hankinnassa noudatetaan avointa tarjousmenettelyä tai tarjoukset pyydetään kahdelta tai useammalta kuvaamolta 2. kuvaussopimukset tehdään kirjallisina 3. mahdollisten järjestelykorvausten perustelut mainitaan sopimuksessa. Lainsäädäntö ei velvoita koulua kuvausten järjestämiseen, mutta kuvausten voidaan katsoa olevan sellaista koulun yhteistä toimintaa, johon voidaan käyttää myös koulun työaikaa. Koulukuvausten hankinnassa sopijaosapuolena kuvaamon kanssa voi olla koulutuksen järjestäjän toimeksiannosta koulu tai koulun ulkopuolinen taho. Suositeltavaa on, että koulun nimissä sopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa rehtori. Koulun ulkopuolisen toimijan täytyy olla oikeustoimikelpoinen eli kysymykseen voi tulla esimerkiksi rekisteröity vanhempainyhdistys. Vanhemmilla ei ole koulu- ja päiväkotikuvien ostopakkoa, vaan kuvat voi palauttaa. Vanhemmille on oikeus saada etukäteen tietoa koulukuvauksen ajankohdasta, kuvalajitelmasta, hinnasta ja kuvien palautusoikeudesta. Koulukuvauksen hankinnassa noudatettaviin periaatteisiin kuuluu avoin tarjousmenettely tai tarjousten pyytäminen useilta kuvaamoilta. Tarjouspyynnössä tulee mainita, mitä vertailuperusteita, kuten kuvien laatua, hintaa ja kuvausjärjestelyitä, kuvaamon valinnassa käytetään. Tarjoukset avataan samanaikaisesti. Vain tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset voidaan hyväksyä. Kuvaamon valinta tehdään etukäteen hyväksyttyjen vertailuperusteiden pohjalta.
KIUSAAMINEN
Koulukiusaamisesta puhutaan paljon. Miten voin tietää, ettei lastani kiusata koulussa?
Ole kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä. Kysele, miten koulussa menee ja onko lapsella koulussa kavereita. Kannusta lastasi pyytämään kavereita kotiin ja tutustu lapsesi kavereihin. Kerro lapselle, mitä koulukiusaaminen on ja että se on aina kiellettyä. Kannusta lastasi kertomaan kiusaamisesta aina aikuiselle - myös silloin jos lapsi näkee, että jotakin toista lasta kiusataan.
Lapseni kertoo, että häntä kiusataan toistuvasti koulussa. Miten minun tulisi vanhempana toimia?
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (PoL 29 §). Juttele lapsesi kanssa ja kysele, minkälaista kiusaaminen on. Kerro, että kiusaaminen on väärin, se ei ole lapsen syy ja on tärkeää, että siihen puututaan. Sovi lapsen kanssa, että otat yhteyttä opettajaan tai rehtoriin. Kerro lapsesi opettajalle tai rehtorille lapsen kertomasta kiusaamisesta. Kouluilla tulee olla suunnitelma siitä, miten kiusaamiseen puututaan. Monissa kouluissa käytetään KiVa Koulu kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa. Sovi opettajan/rehtorin kanssa, miten kiusaamiseen puututaan ja miten sen loppumista seurataan. Sopikaa, miten kiusatun ja kiusaajien vanhemmat ovat mukana asian selvittämisessä. Ole lapsesi tukena. Jos lapsesi tarvitsee tukea kiusaamisen käsittelyyn, ota yhteyttä koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan.
Koulukiusaamisesta puhutaan paljon. Miten voin tietää, ettei lastani kiusata koulussa?
Ole kiinnostunut lapsesi koulunkäynnistä. Kysele, miten koulussa menee ja onko lapsella koulussa kavereita. Kannusta lastasi pyytämään kavereita kotiin ja tutustu lapsesi kavereihin. Kerro lapselle, mitä koulukiusaaminen on ja että se on aina kiellettyä. Kannusta lastasi kertomaan kiusaamisesta aina aikuiselle - myös silloin jos lapsi näkee, että jotakin toista lasta kiusataan.
Lapseni kertoo, että häntä kiusataan toistuvasti koulussa. Miten minun tulisi vanhempana toimia?
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (PoL 29 §). Juttele lapsesi kanssa ja kysele, minkälaista kiusaaminen on. Kerro, että kiusaaminen on väärin, se ei ole lapsen syy ja on tärkeää, että siihen puututaan. Sovi lapsen kanssa, että otat yhteyttä opettajaan tai rehtoriin. Kerro lapsesi opettajalle tai rehtorille lapsen kertomasta kiusaamisesta. Kouluilla tulee olla suunnitelma siitä, miten kiusaamiseen puututaan. Monissa kouluissa käytetään KiVa Koulu kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa. Sovi opettajan/rehtorin kanssa, miten kiusaamiseen puututaan ja miten sen loppumista seurataan. Sopikaa, miten kiusatun ja kiusaajien vanhemmat ovat mukana asian selvittämisessä. Ole lapsesi tukena. Jos lapsesi tarvitsee tukea kiusaamisen käsittelyyn, ota yhteyttä koulukuraattoriin tai kouluterveydenhoitajaan.
KOULUMATKAT
Lapseni koulumatkan pituus on 4,5km ja mielestäni vaarallinen. Onko lapsellani oikeutta koulukuljetukseen?
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen on myös silloin, jos oppilaan koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen, vaikka koulumatka olisi viittä kilometriä lyhyempi. Ole yhteydessä kuntasi opetustoimeen. Kunnat ovat tehneet linjauksia siitä, mitkä tiet ovat eri-ikäisille oppilaille vaarallisia.
Lapseni koulumatkan pituus on 4,5km ja mielestäni vaarallinen. Onko lapsellani oikeutta koulukuljetukseen?
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Oikeus maksuttomaan kuljetukseen on myös silloin, jos oppilaan koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen, vaikka koulumatka olisi viittä kilometriä lyhyempi. Ole yhteydessä kuntasi opetustoimeen. Kunnat ovat tehneet linjauksia siitä, mitkä tiet ovat eri-ikäisille oppilaille vaarallisia.
VAHINKOJEN KORJAAMINEN
Kuka korvaa koulupäivän aikana rikkoutuneet silmälasit?
Mikäli oppilas aiheuttaa toiselle oppilaalle koulussa esinevahingon, on hän korvausvelvollinen. Jos vahinko on aiheutunut useamman oppilaan tuottamuksesta, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Kunta ei pääsääntöisesti vastaa koulussa oppilaille tapahtuneista esinevahingoista. Koulu ei ole korvausvelvollinen esimerkiksi naulakosta kadonneista vaatteista tai särkyneestä kännykästä. Koulu ei myöskään ole korvausvelvollinen koulun parkkipaikalla pyörille tai mopoille tulleista vaurioista. Pääsäännöstä poiketen kunta saattaa korvata oppilaiden silmälasien rikkoutumisen niissä tapauksissa, joissa vahinko on tapahtunut liikuntatunnilla silmälaseja käytettäessä. Mikäli lasit rikkoontuvat muulloin (esim. välitunnilla), kunta ei yleensä korvaa vahinkoa. Kuntien käytännöt vaihtelevat, joten asia kannattaa aina tarkastaa omasta kunnasta.
Lapseni satutti jalkansa liikuntatunnilla. Maksaako koulu lääkärikulut?
Perusopetuslain mukaan koulussa tai koulumatkalla sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Yleensä kunnat ovat ottaneet oppilaille tapaturmavakuutuksen, joka koskee kouluaikana tapahtuneita tapaturmia. Vakuutus koskee myös koulun työsuunnitelmaan merkittyjä leirikouluja ja retkiä.
Kuka korvaa koulupäivän aikana rikkoutuneet silmälasit?
Mikäli oppilas aiheuttaa toiselle oppilaalle koulussa esinevahingon, on hän korvausvelvollinen. Jos vahinko on aiheutunut useamman oppilaan tuottamuksesta, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Kunta ei pääsääntöisesti vastaa koulussa oppilaille tapahtuneista esinevahingoista. Koulu ei ole korvausvelvollinen esimerkiksi naulakosta kadonneista vaatteista tai särkyneestä kännykästä. Koulu ei myöskään ole korvausvelvollinen koulun parkkipaikalla pyörille tai mopoille tulleista vaurioista. Pääsäännöstä poiketen kunta saattaa korvata oppilaiden silmälasien rikkoutumisen niissä tapauksissa, joissa vahinko on tapahtunut liikuntatunnilla silmälaseja käytettäessä. Mikäli lasit rikkoontuvat muulloin (esim. välitunnilla), kunta ei yleensä korvaa vahinkoa. Kuntien käytännöt vaihtelevat, joten asia kannattaa aina tarkastaa omasta kunnasta.
Lapseni satutti jalkansa liikuntatunnilla. Maksaako koulu lääkärikulut?
Perusopetuslain mukaan koulussa tai koulumatkalla sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Yleensä kunnat ovat ottaneet oppilaille tapaturmavakuutuksen, joka koskee kouluaikana tapahtuneita tapaturmia. Vakuutus koskee myös koulun työsuunnitelmaan merkittyjä leirikouluja ja retkiä.
Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi?
Soita tai jätä meille viesti, tai lähetä palautetta oheisella lomakkeella sinua askarruttavasta asiasta. Lisäämme kysymyksesi ja vastauksen listaan tai vastaamme sinulle henkilökohtaisesti.
Me autamme sinua vanhempainyhdistysasioissa
Kysy lisää!
Anri Leveelahti
Järjestötoiminnan asiantuntija / Consultant for NGO and Development
+358 44 755 1372
anri.leveelahti@vanhempainliitto.fi
Kysy lisää!