Vanhempainyhdistystoiminnan rahoitus ja sen reunaehdot määritellään yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä. Oman toiminnan rahoittamiseksi järjestetty varainhankinta on yleensä verotonta vanhempainyhdistysten kaltaisille yleishyödyllisille yhteisöille. Yhdistyksillä voi kuitenkin olla myös liiketoiminnaksi katsottavaa veronalaista elinkeinotuloa. Verottajan ohjeisiin on syytä tutustua huolella.
Vanhempainyhdistysten rahoitukseen on olemassa monia erilaisia keinoja. Tälle sivulle on koottu neuvoja ja ohjeita rahoituksessa huomioitaviin asioihin. On tärkeää huomioida, että lain mukainen maksuton perusopetus toteutuu, ja oppilaita ja perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti kaikissa kouluissa.
Lue lisää artikkelista Perusopetus vanhempien kukkarolla
Vanhempainyhdistystoiminnan rahoitus jäsenmaksuilla
Vapaaehtoisen ja avoimen kannatusjäsenmaksun pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla vaatii rahankeräysluvan.
Vanhempainyhdistykset voivat periä jäseniltään jäsenmaksua ja vastaavasti kannatusjäseniltään kannatusjäsenmaksua, jonka suuruus määritellään vuosittain yhdistyksen vuosikokouksessa.
Yhdistyksen on pidettävä jäsenrekisteriä sekä varsinaisista että kannatusjäsenistä. Jäsenmaksun vastineeksi vanhempainyhdistys voi neuvotella jäsenilleen jäsenetuja, esimerkiksi alennuksia paikallisten yritysten palveluista.
Kysymyksiä ja vastauksia jäsenyyksiin liittyen
Voiko yhdistys kerätä jäsenmaksua?
Kyllä jos säännöt sen sallivat. Yhdistys voi periä jäseniltä jäsenmaksua, jonka suuruus määritellään vuosikokouksessa. Jäsenmaksuksi voidaan määritellä myös nolla euroa. Monissa yhdistyksessä toimitaan tällä tavoin, koska toiminta halutaan pitää mahdollisimman avoimena ja joustavana.
Mitä on kannatusjäsenyys?
Yhteisön säännöt voivat mahdollistaa kannatusjäsenyyden yhteisössä. Jos säännöissä on määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperusteet, on kannatusjäsenten hankinta sääntöihin perustuvaa jäsenhankintaa.Yleisesti kannatusjäsenten oikeudet eroaa varsinaisista jäsenistä siinä, että kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Nimensä mukaan, kannatusjäsenet, tukevat toimintaa lähinnä taloudellisesti.
Mikä on kannatusjäsenmaksu?
Yhdistys voi kerätä vuosikokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua, jos se on mainittu yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen tulee pitää jäsenrekisteriä myös kannatusjäsenistä. Kannatusjäsenet jaetaan yleisesti henkilö- ja yhteisöjäseniin. Yhteisöjäsenten kannatusjäsenmaksut ovat yleisesti korkeampia kuin henkilöjäsenten kannatusjäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksut ovat yleisesti korkeampia kuin varsinaisten jäsenten jäsenmaksu.
Voiko kerätä avointa kannatusmaksua?
Vapaaehtoisen ja avoimen kannatusmaksun pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla tai sähköpostilla vaatii rahankeräysluvan. Mikäli keräätte rahaa, tutustukaa pienkeräys- tai rahankeräyslupaan ennen keräyksen aloittamista. Rahankeräyslain 9 §:n mukaan on kiellettyä järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti tai yhdistyksen jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään.
Mikä on yleishyödyllinen yhdistys?
Yhdistys voi olla yleishyödyllinen vain, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: Yhdistys toimii yksinomaan ja välittömäksi yleiseksi hyväksi. Toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin vaan se on kaikille avointa tai kohdistuu muutoin laajaan joukkoon. Toimintaan osallisille ei anneta taloudellista etua, esimerkiksi osinkoa, voittoa tai kohtuullista suurempaa palkkaa. Taloudellista etua on esimerkiksi se, että toiminnan tarkoituksena on pienentää jäsenten kustannuksia. Jäsenille voi kuitenkin tarjota esimerkiksi jäsenpalveluita ja alennuksia silloin, kun nämä edut ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja ne liittyvät läheisesti yhdistyksen toimintaan. (lähde: vero.fi)
Voiko yhdistys kerätä jäsenmaksua?
Kyllä jos säännöt sen sallivat. Yhdistys voi periä jäseniltä jäsenmaksua, jonka suuruus määritellään vuosikokouksessa. Jäsenmaksuksi voidaan määritellä myös nolla euroa. Monissa yhdistyksessä toimitaan tällä tavoin, koska toiminta halutaan pitää mahdollisimman avoimena ja joustavana.
Mitä on kannatusjäsenyys?
Yhteisön säännöt voivat mahdollistaa kannatusjäsenyyden yhteisössä. Jos säännöissä on määritelty kannatusjäsenyyden ehdot, kannatusjäsenyyden tuomat edut ja velvollisuudet sekä kannatusjäsenten jäsenmaksu tai maksun määräytymisperusteet, on kannatusjäsenten hankinta sääntöihin perustuvaa jäsenhankintaa.Yleisesti kannatusjäsenten oikeudet eroaa varsinaisista jäsenistä siinä, että kannatusjäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Nimensä mukaan, kannatusjäsenet, tukevat toimintaa lähinnä taloudellisesti.
Mikä on kannatusjäsenmaksu?
Yhdistys voi kerätä vuosikokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua, jos se on mainittu yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksen tulee pitää jäsenrekisteriä myös kannatusjäsenistä. Kannatusjäsenet jaetaan yleisesti henkilö- ja yhteisöjäseniin. Yhteisöjäsenten kannatusjäsenmaksut ovat yleisesti korkeampia kuin henkilöjäsenten kannatusjäsenmaksut ja kannatusjäsenmaksut ovat yleisesti korkeampia kuin varsinaisten jäsenten jäsenmaksu.
Voiko kerätä avointa kannatusmaksua?
Vapaaehtoisen ja avoimen kannatusmaksun pyytäminen esimerkiksi yhdistyksen verkkosivuilla tai sähköpostilla vaatii rahankeräysluvan. Mikäli keräätte rahaa, tutustukaa pienkeräys- tai rahankeräyslupaan ennen keräyksen aloittamista. Rahankeräyslain 9 §:n mukaan on kiellettyä järjestää rahankeräys tavalla, jossa kaupankäynti tai yhdistyksen jäsenhankinta ja rahankeräys ovat ilmeisessä vaarassa sekoittua keskenään.
Mikä on yleishyödyllinen yhdistys?
Yhdistys voi olla yleishyödyllinen vain, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: Yhdistys toimii yksinomaan ja välittömäksi yleiseksi hyväksi. Toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin vaan se on kaikille avointa tai kohdistuu muutoin laajaan joukkoon. Toimintaan osallisille ei anneta taloudellista etua, esimerkiksi osinkoa, voittoa tai kohtuullista suurempaa palkkaa. Taloudellista etua on esimerkiksi se, että toiminnan tarkoituksena on pienentää jäsenten kustannuksia. Jäsenille voi kuitenkin tarjota esimerkiksi jäsenpalveluita ja alennuksia silloin, kun nämä edut ovat tavanomaisia ja kohtuullisia ja ne liittyvät läheisesti yhdistyksen toimintaan. (lähde: vero.fi)
Avustukset
Rekisteröitynyt yhdistys voi hakea toiminta-avustusta esimerkiksi kunnalta, valtiolta sekä monilta säätiöiltä ja järjestöiltä. Kunta voi myöntää yhdistyksille rahallisia toiminta- tai kohdeavustuksia tai se voi tarjota edullisia tai ilmaisia tiloja yhdistysten käyttöön.
Kunnat myöntävät avustuksia yleensä vain niille yhdistyksille, joiden kotipaikka kyseinen kunta on. Kuntien avustuskäytännöt vaihtelevat, joten yhtenäistä ohjetta hakemiseen ei ole.
Vanhempainyhdistykset voivat hakea avustuksia lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan aluehallintovirastoista (AVI). Avustushakemus osoitetaan siihen aluehallintovirastoon, jonka toiminta-alueella toiminta on tarkoitus järjestää.
Leader-rahoitus
Manner-Suomessa on 52 Leader-ryhmää, jotka myöntävät rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen hankkeille. Leader-toiminnan ytimessä on yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen. Ohjelman rahoitusta voi hakea esim. yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen. Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–100 prosenttia kuluista. Leader-rahoitusta voivat hakea mm. yhdistykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt.
Muista huomioida yhdenvertaisuus yhdistyksen varainhankinnassa!
Tuotemyynti
Vanhempainyhdistykset hankkivat varoja esimerkiksi myymällä wc- ja talouspapereita, pesuaineita ja keksejä. Tällainen myyntitoiminta on lähtökohtaisesti liiketoimintaa ja siten veronalaista tuloa, mikäli tuotteiden myynti tapahtuu rajoittamattomalle tai laajalle asiakaskunnalle. Elinkeinotulon veroprosentti on 20 %. ALV-velvollisuus syntyy, kun liikevaihto ylittää 15 000 € tilikaudessa.
Myyntiä ei kuitenkaan ole pidetty yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotoimintana
- jos myyntitoiminta on satunnaista,
- se tapahtuu talkootyönä ilman vakituista myyntipistettä,
- myynti kohdistuu jäsenistöön ja sen lähipiiriin sekä
- toiminta on suhteellisen pientä.
Tuotteiden myyntihinnat ovat myös korkeampia kuin vastaavat tuotteet marketeista ostettuna.
Katso yhteistyökumppaneidemme varainhankintavinkit
Tuotemyyntiin liittyy nykypäivänä vahvasti eettisyys, kestävyys ja hyvinvointi. Kannustamme yhdistyksiä valitsemaan eettiseen ja kestävään toimintaan sitoutuneita yrityksiä. Voit tutustua Vanhempainliiton varainhankinnan ja yritysyhteistyön eettisiin ohjeisiin ja hyödyntää niitä mallina.
Pienkeräykset
Pienkeräys on nimensä mukaisesti pieni rahankeräys, jolla kerätään rajallinen määrä rahaa lyhyessä, rajoitetussa ajassa. Pienkeräyksen järjestäminen vaatii aina ilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Kun ilmoituksesta on saatu pienkeräysnumero, tulee se aina ilmoittaa lahjoituksia pyydettäessä.
Pienkeräys lyhyesti
- voit kerätä pienkeräyksellä enintään 10 000 €
- keräys voi kestää enintään 3 kk
- keräyksiä saa järjestää enintään 2 kertaa kalenterivuoden aikana
- pienkeräyksen voi järjestää mm. yleishyödylliset yhdistykset, kuten vanhempainyhdistykset
- pienkeräysilmoitus tulee tehdä vähintään 5 arkipäivää ennen keräyksen aloittamista
- voit tehdä ilmoituksen sähköpostilla tai sähköisen asioinnin kautta
- saatuasi pienkeräysluvan poliisilta, voit aloittaa keräyksen
(Lähde: poliisi.fi/pienkeraykset)
Lue lisää pienkeräykseen liittyvistä velvoitteista poliisi.fi/pienkeraykset
Pienarpajaisten järjestäminen
Pienarpajaisten järjestämiseen ei tarvitse lupaa. Pienarpajaiset ovat tavara-arpajaiset, joissa arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään 3000 euroa ja joissa arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Molempien edellä mainittujen ehtojen tulee täyttyä.
Koululuokka tai vastaava opintoryhmä voi järjestää pienarpajaiset, jos arpajaisten toimeenpanoista vastaa täysivaltainen henkilö. Tällöin arpajaisista saatava tuotto on käytettävä opiskelun tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämisen. Pienarpajaisissa tulee voittojen yhteenlasketun arvon tulee olla vähintään 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta sekä pienimmän voiton arvon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin yhden arvan hinta.
Lue lisää pienarpajaisten järjestämisestä poliisi.fi/milloin-lupaa-ei-tarvita