Perusopetus vanhempien kukkarolla
Suomen Vanhempainliitossa tiedämme, että perusopetusta rahoitetaan vanhempien kukkaroista, siitä huolimatta, että sen tulee lain mukaan olla maksutonta.
Jäsenkyselyssämme 2019 (175 vastaajaa), kysyimme mm. onko vanhempainyhdistys kustantanut koulun normaaliin (opetussuunnitelmaan sisältyvään) toimintaan kuuluvia hankintoja lukuvuonna 2018-2019? Valtaosa (87%) vastaajista ei ole käyttänyt yhdistykselle kerättyjä varoja opetuksen järjestämiseen. Vajaa 13 % (22) kyselyyn vastanneista yhdistyksistä kuitenkin kertoo osallistuneensa opetukseen liittyviin materiaalikustannuksiin ja esimerkiksi järjestänyt liikunnan opetukseen kuuluvia kuljetuksia.
Vanhempainyhdistykset rahoittavat toimintansa enimmäkseen omien, vapaaehtoistyönä toteutettujen tapahtumiensa tuotoilla, kuten buffeteilla, diskoilla ja arpajaisilla sekä jäsen- ja kannatusmaksuilla tai tuotemyyntiin perustuvalla varainhankinnalla. Myös päiväkoti- ja koulukuvauksen järjestäminen ja sen myötä saatu tuki on yleinen varainhankintakeino vanhempainyhdistyksissä. Varat siis kertyvät valtaosin vanhempien kukkarosta.
Vastaajien joukossa oli myös yhdistyksiä, jotka sanoivat saavansa kunnalta tukea työtä vastaan. Työkorvausta maksettiin esimerkiksi vanhempaintoimijoiden toteuttamasta koulun iltapäivystyksestä, remonttimuuttoon liittyvästä työstä tai esimerkiksi kentän jäädyttämisestä luistelua varten. Julkista avustusta vanhempaintoimijat saavat vain vähän, ja ne kohdistuvat usein yksittäisiin hankkeisiin ja projekteihin.
”Yhdistys on rahallisesti tukenut alakoulun ylempien luokkien mahdollisuutta päästä uimaopetukseen.”
On ymmärrettävää, että vanhemmat ja vanhempainyhdistykset taipuvat maksamaan esimerkiksi kuljetuksia, jos vaikkapa uimaopetuksen järjestäminen on muutoin kokonaan vaarassa. Totuus kuitenkin on, että uimaopetuksesta säädetään opetussuunnitelman perusteissa ja on koulutuksen järjestäjän, siis kunnan tai yksityisen koulutuksen järjestäjän vastuulla huolehtia, että resurssit uimataidon opetukseen järjestyvät ilman vanhempien taloudellista osallistumista.
Aapisia ekaluokkalaisille
Vanhempainliiton saamien tietojen mukaan koulut ovat vuosien saatossa vedonneet vanhempiin monenlaisissa hankintatarpeissa. Yhdistyksiä on esimerkiksi pyydetty hankkimaan oppikirjoja ja opetuksessa tarvittavia laitteita, kuten kameroita, videotykkejä ja jopa aterimia koulun ruokalaan. Nyt 2019 jäsenkyselyssämme vanhempainyhdistykset kertovat tukeneensa opetusta hankkimalla mm.
- kirjoja
- soittimia ja tekniikkaa musiikin opetukseen
- havaintovälineitä opetukseen
- tarpeita kotitalous ja käsityöluokkaan
- aapisia ekaluokkalaisille
- digitaalisten ohjelmien lisenssejä
- 3D-tulostin
- värikyniä oppilaille
- välineitä matematiikan opetukseen
- urheiluvälineitä koulun käyttöön
- tilausajo jäähalliin luistelemaan
- kuljetus uimaopetukseen sekä laskettelukeskukseen sis. hiihdon opettajan palkkio
Opetushallitus on ohjeistanut erillisellä ohjeella opetuksen maksuttomuudesta:
Perusopetuslain 31 §:n mukaan opetus, sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaille maksuttomia. Opetuksen käsite kattaa myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää.
Yhteiset tarpeet ja tavoitteet
On tärkeää, että lain mukainen maksuton perusopetus toteutuu, ja oppilaita ja perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti kaikissa kouluissa. Valitettava tosiasia toki on, ettei esimerkiksi uimaopetusta voida toteuttaa yhdenvertaisesti kaikkialla: matka lähimpään uimahalliin voi olla pitkä. Siitä huolimatta matkan maksajaksi ei voida vaatia vanhempia.
Koulun ja vanhempainyhdistyksen tulisi yhteisymmärryksessä sopia, millä tavoin vanhempainyhdistys voi ja haluaa tukea lasten ja nuorten sekä koko kouluyhteisön hyvinvointia ja oppimista, ja missä määrin koulu voi esittää toiveita vanhempainyhdistykselle. Hyviä esimerkkejä vanhempien toteuttamasta, opetussuunnitelman ulkopuolisesta kouluyhteisön tukemisesta ovat esimerkiksi välituntivälineet, ksylitol-pastillit ruokailun yhteydessä, terveelliset välipalat, vanhemmille järjestettävät kasvatusaiheiset luennot, kiusaamisen vastaiset kampanjat ym. tapahtumat, jotka tukevat oppimista, hyvinvointia ja kasvatusyhteistyötä kaikkien lasten, nuorten, perheiden sekä päiväkodin tai koulun parhaaksi.
Vaikka taustalla on hyvä tahto, suostumalla opetuksen maksajaksi vanhempainyhdistys ajaa itsensä kierteeseen, josta voi olla hyvin vaikea perääntyä. Jos vanhempainyhdistyksen voimavarat sidotaan opetussuunnitelmaan ja koulun vaatimuksiin, voi vapaaehtoisuuteen ja vanhempien tavoitteisiin perustuva toiminta vääristyä. Niin ikään koulu saattaa itsensä ristituleen pyytämällä vanhempainyhdistystä rahoittajaksi. Pahimmillaan luodaan kulttuuri, jossa osa opetuksesta makaa vanhempien varallisuuden ja aktiivisuuden varassa. Kun yhdistystoimintaan tulee muutoksia eikä rahaa enää kerrykään, osa oppilaista putoaa tyhjän päälle. Koulu myös vahvistaa eriarvoisuutta tukeutumalla vanhempainyhdistyksen varoihin. Naapurikoulussa tai -luokassa ei ehkä ole vanhempien hankkimia laitteita tai kuljetusta uimaopetukseen, jolloin opetus jo koulun tai kunnan sisällä on epätasa-arvoista.
Koulun ja vanhempainyhdistyksen sujuva yhteistyö edellyttää, että molemmat osapuolet ymmärtävät mahdollisuuksien ja lain asettamat rajat, pyrkivät koko kouluyhteisöä hyödyttävään yhteiseen hyvään, ja laativat selkeät pelisäännöt, mikä on koulun tehtävä ja mikä vanhempainyhdistyksen rooli yhdenvertaisen kouluarjen kehittämisessä.
Vapaaehtoistunnit oikeaan osoitteeseen
Jäsenkyselymme mukaan pelkästään vanhempainyhdistyksen puheenjohtajat tekevät kuukaudessa keskimäärin noin neljä vapaaehtoistyötuntia vanhempaintoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön hyväksi. Tilastomme eivät kerro, mihin kaikkeen puheenjohtajien aika kuluu tai sitä, kuinka paljon tunteja kertyy kaikkien yhdistysaktiivien summana, kun kunkin yhdistyksen hallitukseen kuuluu noin yhdeksän aktiivista toimijaa. Vanhempainliittoon kuuluu noin 1300 vanhempainyhdistystä. Vuositasolla vapaaehtoistuntien määrä siis nousee joka tapauksessa kymmeniin tuhansiin yhteen laskettuihin tunteihin.
Onneksi valtaosa vanhempainyhdistyksistä voi ja haluaa toimia siten, että toiminta vastaa vanhempaintoiminnalle asetettuja tavoitteita: vanhempien ja kasvatusyhteisöjen välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön rakentamista lasten parhaaksi. Vanhemmat vaikuttavat toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointiin kampanjoimalla päihteettömän arjen puolesta, kehittämällä lasten ja nuorten harrastustoimintaa, järjestämällä kiusaamisen vastaisia tempauksia, kasvatustyötä tukevia luentoja tai muita yhteisöllisyyttä ja vanhempien verkostoitumista vahvistavia kohtaamisia. Vanhempainyhdistykset ottavat kantaa alueensa perheitä ja koulutusta koskeviin päätöksiin, vetoavat päättäjiin vaikkapa sisäilma-asioissa tai turvallisuuteen ja liikenteeseen liittyvissä epäkohdissa. Vanhempaintoimijat järjestävät lapsille ja nuorille tapahtumia, jotka piristävät kouluarkea, lisäävät koulumyönteisyyttä ja oppimista, kaveruutta ja hyvää kasvua sekä vanhempien vertaisuutta.
Tällaisessa toiminnassa yksikään vapaaehtoistunti ei ole mennyt väärään osoitteeseen.
Aiheesta muualla:
Jaa artikkeli