Arvostetaan toistemme erilaisuuksia

Kiia Kipinä

Kirjoittaja on teatteria, tanssia ja musiikkia harrastava 8. luokkalainen nuori Oulusta. Hän on myös aktiivisesti mukana kouludemokratia- ja osallisuustyössä.

Ihmisiä on paljon erilaisia ja syrjimistä erilaisuuden takia tapahtuu liikaa. Erilaisuus on rikkaus ja toiset pitäisi hyväksyä sellaisenaan kuin he ovat ilman ennakkoluuloja.

Maailmamme on monipuolinen paikka, jossa elää paljon erilaisia ihmisiä. On monien eri sukupuolten, kulttuurien ja uskontojen edustajia. Kaikki eivät myöskään näytä samalta. On eripituisia ja -painoisia ihmisiä, on eri ihonvärejä ja kehitysvammaisia. Kaikilla ei myöskään ole samanlainen tyyli.

Jos kaveriporukka koostuu monipuolisesti erilaisista ihmisistä, voi kuulla paljon eri mielipiteitä, saada aikaan opettavia keskusteluja ja oppia arvostamaan eri asioita.

Joistakin syistä jotkut kohtelevat erilaisia ihmisiä epäkunnioittavasti, syrjivät heitä eivätkä arvosta heidän erilaisuuttaan, ja nämä jotkut elävät tietyn muotin sisällä. Muotin ulkopuolelle jäävä henkilö ei itse aina edes pysty mitenkään vaikuttamaan asiaan, joka erottaa hänet muista. Eikä hänen tarvitsekaan, koska mielestäni kaikki pitäisi hyväksyä mukaan muottiin tai unohtaa vain koko vertauskuva.

Syrjimisen pitäisi loppua. Toisen jättäminen joukon ulkopuolelle tekee samalla kipeää ulkopuolelle jätetylle, kuin myös ulkopuolelle jättävät eivät koskaan saa tietää, kuinka upea ulkopuolelle jätetty voi olla. Jos kaveriporukka koostuu monipuolisesti erilaisista ihmisistä, voi kuulla paljon eri mielipiteitä, saada aikaan opettavia keskusteluja ja oppia arvostamaan eri asioita.

Ei kuuluisi luoda liikaa ennakkoluuloja uuteen ihmiseen tutustuessa tai jonkun täysin tuntemattoman kävellessä ohi, koska ei ikinä voi tietää, mitä toisen elämässä on tapahtunut tai mitä hän käy läpi. Mitä väliä, onko joku tyttö, poika, jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta? Mitä väliä, kuuluuko toinen lgbtq+-yhteisöön vai ei? Kertooko ihonväri ja uskonto kaiken ihmisestä? Tarviiko kaveriporukassa kaikkien koulumenestyksen olla samalla tasolla? Voiko olla vain sellaisen kaveri, joka kuuntelee samanlaista musiikkia kuin sinä, ja joka pukeutuu tietyllä tavalla? Eihän noilla asioilla pitäisi olla melkeinpä mitään väliä. Eikö ole niin, että luonne on se ratkaiseva tekijä? Mieti hetki, olisitko mieluummin hyvä ystävä reilulle ja hyväsydämiselle ihmiselle, vaikka hän kuuluisi johonkin vähemmistöön, vai sellaiselle, joka kohtelee muita epätasa-arvoisesti, mutta sopeutuu hyvin joukkoon.

Eikö meidän kannattaisi luopua ennakkoluuloista ja antaa toisten olla, mitä he haluavat olla ja kokevat olevansa. Kaikki me olemme yhtä arvokkaita. Jos joku ei näe arvojasi, ei hänen mielipiteestään edes kannata välittää.