Kaikkien lasten Suomi

11.5.2021

Johanna Laisaari
Kirjoittaja on Kansallisen lapsistrategian pääsihteeri ja Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja.


Suomeen on valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia vuoden 2020 lopulla. Sen tarkoituksena on tehdä Suomesta lapsen oikeuksia noudattava lapsi- ja perhemyönteinen yhteiskunta, jossa kaikkien lasten on hyvä elää ja kasvaa yhdenvertaisesti.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on ollut voimassa Suomessa jo vuodesta 1991. Silti se ei ole jalkautunut täysimääräisesti käytäntöön. Sen velvoittavuutta ei tunnisteta ja edelleen osan lasten oikeudet eivät toteudu heidän elämässään. Tähän lapsistrategialla on tarkoitus vaikuttaa, luoda yhdessä kaikkien lasten Suomi.

Kyselyn vastausten perusteella lapset ja nuoret ovat oikeudenmukaisia ja tunnistavat syrjinnän myös silloin, kun muita on syrjitty tai kohdeltu väärin.

Lapsistrategian valmistelun aikana tehtiin laaja kysely lapsille ja nuorille. Siihen saatiin hyvin vastauksia ympäri Suomea eri ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Kyselyssä kysyttiin laajasti lasten ja nuorten ajatuksia sekä arjen kokemuksia siitä, miten he kokevat mm. omien oikeuksiensa toteutuvan kotona, koulussa, harrastuksissa tai vapaa-ajalla ystävien kesken.

Tehdyn kyselyn vastaukset osoittivat, että lapset tunnistavat omia oikeuksiaan. Aika moni lasten ja nuorten esiin nostamista asioista koskikin juuri osallisuutta. Sitä, miten lapsia ja nuoria kuullaan ja kuunnellaan ja käytetäänkö heidän antamaansa tietoa. Vastauksista nousi esiin myös yksinäisyys ja kiusaaminen sekä yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys. Kyselyn vastausten perusteella lapset ja nuoret ovat oikeudenmukaisia ja tunnistavat syrjinnän myös silloin, kun muita on syrjitty tai kohdeltu väärin.

Yhtenä tärkeänä asian lapset ja nuoret nostivat esiin turvallisen aikuisen.

Yhtenä tärkeänä asian lapset ja nuoret nostivat esiin turvallisen aikuisen. Suurin osa toivoi luotettavaa, turvallista ja ymmärtävää aikuista kaikille lapsille. Esiin nousi myös vahvana toive tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on, arvokkaana omana itsenään.

Näiden vastausten ja kansallisen lapsistrategian kirjausten pohjalta on selvää, miten me aikuiset voimme edistää lapsen oikeuksia ja edistää heidän hyvinvointiaan. Meidän tulee kuulla ja kuunnella jokaista lasta, kohdata lapset ja nuoret arvokkaina yksilöinä, joiden ajatuksilla ja mielipiteillä on merkitystä. Meidän aikuisten tulee myös tuntea lapsen oikeudet, jotta voimme niitä noudattaa sekä kertoa niistä lapsille ja nuorille itselleen, sillä heillä on oikeus tietoon. Näin me saamme lisättyä lasten ja nuorten tietoisuutta lapsen oikeuksista ja tämän seurauksena kasvaa uusi sukupolvi, jolle lapsen oikeudet ovat luonnollinen asia, joita he edistävät.

Hyvin pienillä teoilla me kaikki voimme olla siis luomassa kaikkien lasten Suomea, jossa jokainen lapsi on arvokas omana itsenään ja pääsee myös vaikuttamaan yhteisiin asioihimme.

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempaintoimijoille
9.11.2018

Vanhempaintoiminta — vapaaehtoista vai pakkopullaa?

Toimintakulttuuri, jossa vanhemmat ovat osallisena lasten ja kasvatusyhteisöjen yhteistyössä kokemusasiantuntijoina vaatii asennetta ja kiinnostusta kaikilta osapuolilta. Tässä vanhempien tulee ottaa aktiivinen rooli.

Blogi
9.5.2019

Äiti on kirjoitettu sydämeen

Leena Herlevi-Valtonen Kirjoittaja työskentelee Suomen Vanhempainliitossa viestinnän asiantuntijana. Lanseerasimme Vanhempainliitossa tällä viikolla leikkimielisen tempauksen sosiaaliseen mediaan. Lähestyvän äitienpäivän kunniaksi kannustamme aikuisia ja lapsia kirjoittamaan ÄITI mielikuvituksellisin keinoin; tavaroilla, hedelmillä, työkaluilla, keholla.. mitä ikinä kirjoittajat keksivätkin! Tempaukseen on osallistunut jo suuri joukko leikkimielistä väkeä #kirjoitaäiti -kuvilla. Äiti on kirjoitettu soittimilla, kengillä, kasveilla ja jopa korvatulehdusta potevan […]