Keskisormea heiluttavaa nuorta ei tarvitse hävetä!

Minna Palmu ja Ville Koikkalainen
Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina Vanhempainliiton Chillisti mukana! -hankkeessa.


Keskisormea heiluttava ja kirosanoja suoltava nuori ei välttämättä ole vanhempiensa ylpeyden aihe, mutta eikö me kaikki olla jossain vaiheessa toimittu niin? Luultu tietävämme asiat paremmin kuin omat vanhempamme tai aikuiset yleensä, ja kyllä suusta on kirosanojakin tulvinut ja sormimerkit vilahdelleet. Jaammeko näitä asioita kuitenkaan muille, koska nuorten käyttäytyminen tuntuu olevan usein mittarina sille, kuinka hyvin olemme vanhempina onnistuneet.

Mutta miten on, kun päihtyneen teini-ikäisen nuoren tuo kotiin poliisi aamu viideltä? Yhtä tärkeää olisi pystyä keskustelemaan avoimesti siitäkin. Saada tukea vanhemmuuteemme ja nuoren kasvun tukemiseen.  

Vanhemmuuden haasteet saattavat moninkertaistua murrosiässä. Onko meillä lupa puhua nuorten ongelmista samalla tavalla kuin pienten lasten kanssa kohtaamistamme ongelmista? Pienten lasten täi- ja kihomato-ongelmat ovat vanhemmille arkea ja luvallisia puheenaiheita. Mutta miten on, kun päihtyneen teini-ikäisen nuoren tuo kotiin poliisi aamu viideltä? Yhtä tärkeää olisi pystyä keskustelemaan avoimesti siitäkin. Saada tukea vanhemmuuteemme ja nuoren kasvun tukemiseen.

Kaikki vanhemmat tarvitsevat tukea, tai ainakin hyötyvät siitä, oli lapsi minkä ikäinen tahansa. Haasteet on aina helpompi kohdata, jos ei ole yksin. Jo pelkästään se, että voi kertoa tapahtuneesta jollekin helpottaa, kun ei tarvitse salailla asiaa. Jos saa vielä tukea ja ymmärrystä tilanteeseen, vanhemmilla on mahdollisuus olla nuoren tukena tuossa haastavassa elämänvaiheessa.

Kenen vastuulla on vanhempien tukiverkostojen rakentaminen ja niistä huolehtiminen? Mitä pienempi lapsi on, sitä luonnollisemmin tukea ja mahdollisuuksia on tarjolla. Meillä on pienempien lasten vanhemmille esimerkiksi mahtavia perhekahviloita ja leikkipuistoissa tutustutaan naapuriston muihin vanhempiin. Nuoren vanhemmilla luontaiset kohtaamiset muiden saman ikäisten lasten vanhempien kanssa vähenevät. Murrosikäisen nuoren silmissä vanhemmat saattavat olla tosi noloja. Moni nuori toivoo, että vanhemmat eivät ainakaan avaa suutaan, kun kaverit ovat lähietäisyydellä. Vielä parempi olisi, jos muuttuisimme näkymättömiksi. Nuoret hengaavat keskenään, mutta missä vanhemmat voisivat kohdata toisiaan? Mitkä yhteiskunnan palvelut voisivat olla teini-ikäisten nuorten vanhempien tukena?  

Toteuttamissamme peruskouluikäisten lasten vanhemmille suunnatuissa Vanhempien Barometreissä vanhemmat tuovat toistuvasti esiin toiveensa ja kiitoksensa siitä, että koulujen vanhempainilloissa käytetään aikaa toisiin tutustumiseen. Vanhemmat näkevät vanhempainillat myös paikkoina, joissa olisi mahdollisuus keskustella yhteisesti lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvistä aiheista. Moni vanhempi kaipaa mahdollisuutta tutustua ja käydä avointa keskustelua muiden vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Vanhemmat kokevat, että kun he tuntevat koulun henkilöstöä ja muita vanhempia, on myös helpompi puhua ja tarttua vaikeimpiinkin asioihin, kuten yksinäisyyteen ja kiusaamiseen. Voisivatko koulut ja toisen asteen oppilaitokset olla mahdollistamassa vahvemmin vanhempien tukiverkostojen rakentamista nuoren tueksi?

Jotta teinien vanhemmat uskaltautuvat kertomaan arjen haasteistaan, on myös kuulijoihin voitava luottaa. Tällä tarkoitamme ihan meistä jokaista ja asenteitamme nuoria kohtaan. Kuinka hyvin ymmärrämme nuoruuden ikävaihetta ja haasteita, joita se tuo tullessaan sekä nuorille että heidän vanhemmilleen?


 

Nuoren itsenäistyminen ei tarkoita sitä, että tulisi pärjätä yksin

Chillisti mukana! – hankkeessa kehitetään vanhempien ja oppilaitosten yhteistyötä toisella asteella. Keskeistä on nuorten hyvinvointi ja sen tukeminen.

Chillisti mukana! -hankkeen asiantuntijoiden kirjoittamassa blogisarjassa seuraavan kirjoituksen aiheena: Kadehdittu ja halveksittu nuoruus. Pysythän kuulolla!

 

 

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempainliitto
29.11.2019

Näkymätön sukupuoli – näkymätön ihminen?

Aslak Rantakokko Kirjoittaja on kolmen aikuisen lapsen isä ja yhdenvertaisuusasiantuntija Suomen Vanhempainliitossa. Luottamustehtäviä hänellä on Autismiliitossa ja Adhd-liitossa. ”Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään ja miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana.” Lainaus on otettu Näkymätön sukupuoli – ei-binäärisiä ihmisiä -teoksen esittelytekstistä. Vaikeita sanoja, ainakin meille 1960-, miksei jopa 1990-luvuilla syntyneille kasvattajille. Osalle […]

Blogi
18.2.2021

Arvostetaan toistemme erilaisuuksia

Erilaisuus on rikkaus ja toiset pitäisi hyväksyä sellaisenaan kuin he ovat ilman ennakkoluuloja.