Koulujen työrauha rakennetaan yhdessä
Saija Ohtonen-Jones
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja.
Koulujen alkaessa keskusteluun nousevat lähes poikkeuksetta hankalat ja vaativat vanhemmat sekä toive työrauhasta. Viime päivien aikana aiheeseen liittyvää keskustelua on käyty aktiivisesti muun muassa Helsingin Sanomissa.
Viime vuodet ovat olleet koulumaailmassa työskenteleville kiistatta raskaita. Rehtorit ja opettajat ovat venyneet tarjotakseen lapsille ja nuorille mahdollisimman laadukasta opetusta poikkeuksellisissa olosuhteissa. Taustalla kuormittavana tekijänä on mainittu myös lukuisat uudistushankkeet, joihin ei ole varattu tarpeeksi aikaa tai resursseja ja jotka ovat lisänneet opettajien työkuormaa.
Viime vuodet ovat olleet koulumaailmassa työskenteleville kiistatta raskaita.
Työrauha ja sen peräänkuuluttaminen on kaiken tämän jälkeen paikallaan ja myös Vanhempainliitossa toivomme, että opettajille annetaan kaikki tuki ja resurssit, jotta he voivat keskittyä tärkeään työhönsä, eivätkä uuvu sen kuormittamana. Olemme pistäneet huolestuneina merkille ammattijärjestön OAJ:n noin vuosi sitten tehdyn kyselyn tulokset, joiden mukaan peräti 57 prosenttia opettajista kertoi harkitsevansa alan vaihtamista. Opettajien alanvaihto vaarantaa pahimmillaan Suomen tulevaisuuden myönteisen kehityksen. Jos meillä ei ole osaavia, jaksavia ja innostuneita opettajia, näkyy se varmasti lasten oppimistuloksissa ja kouluhyvinvoinnissa.
Työrauhaa ja normaalia arkea kaipaavat opettajien lisäksi lapset ja nuoret sekä perheet, joiden elämän koronapandemia sekoitti monin tavoin.
Työrauha ei kuitenkaan voi tarkoittaa omien ja muiden lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukena toimivien vanhempien osallisuuden ja aktiivisuuden kyseenalaistamista. Ei, vaikka vuorovaikutustilanteet vanhempien kanssa olisivat joskus jännitteisiä. Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että heillä on oikeus tuoda lasta koskeva huoli esille matalalla kynnyksellä ja esittää lapsen tuntemukseen perustuva näkemys hänen parhaastaan.
Aina ammattilaisen ja vanhemman näkemykset eivät kohtaa. Tällöin tärkeää on molempien osapuolten kesken kunnioittava ja ratkaisuhakuinen keskustelu. Keskustelun käyminen on helpompaa, jos koulussa on yhteistyöhakuinen ja avoin toimintakulttuuri, johon kuuluvat kodin ja koulun yhteistyön toimivat prosessit ja käytänteet. Tähän velvoittavat kuntia ja kouluja myös laki ja opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on hyvin tunnustettu se tutkittu tosiasia, että kodin ja koulun toimiva kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Siksi niihin onkin kirjattu, että huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajille tulee tarjota mahdollisuuksia tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa.
Aina ammattilaisen ja vanhemman näkemykset eivät kohtaa. Tällöin tärkeää on molempien osapuolten kesken kunnioittava ja ratkaisuhakuinen keskustelu.
Vanhempien aktiivisuuden ja kodin ja koulun yhteistyön kyseenalaistaminen, samoin kuin kodin ja koulun välinen vastakkainasettelu, tekevät hallaa paitsi lain toimeenpanolle myös sille toimivalle yhteistyölle, jota tehdään sadoissa kouluissa henkilökunnan puolelta ammattitaitoisesti ja vanhempien aikaa ja vaivaa säästämättä.
Epäasiallinen käytös ja uhkailu on asia erikseen, eikä sille ole kodin ja koulun yhteistyössä sijaa kummankaan osapuolen taholta. Vanhempainliitto korostaa ja edistää työssään vanhempainyhdistysten ja vanhempien kanssa hyvää vuorovaikutusta ja yhdessä toimimista. Hyvän vuorovaikutuksen periaatteita ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, luottamus ja tasavertainen kohtaaminen. Näiden pohjalle toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä tulee rakentaa – aktiivisesti ja yhdessä. Vaikeiden vuosien jälkeen palautuminen ja hyvinvointi löytyy vastakkainasettelun sijaan yhteistyöstä ja siitä, että tuemme toisiamme – koulu kotia ja koti koulua!
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Mihin puoli tuntia riittää?
Lukumummi tai -vaari käy kerran viikossa koululla lukemassa yhden oppilaan kanssa noin puoli tuntia. Puolen tunnin lukutuokiot ovat osoittautuneet menestykseksi kaikkien osapuolien kannalta. Lukumummit ja -vaarit osallistuu myös Vanhempainliiton Kiedo meidät tarinaan -lukukampanjaan.
Muistisääntöjä uuteen lukuvuoteen
Koulu voi parhaimmillaan muodostaa yhteisön, joka tukee niin ammattilaisten, lasten ja nuorten kuin vanhempienkin hyvinvointia. Yhteisöä ei kuitenkaan muodosteta ilman yhteistyötä ja yhteistyötä taas harvoin saavutetaan ilman ystävällisyyttä.