Kouluruokailu alusta ruokakasvatukselle

Sari Junnilla

Sari Junnila

Kirjoittaja toimii koulun keittolan emäntänä Kepolan koulussa Säkylässä.


Yhteisöllisyys korostuu kouluruokailussa. Ystävien ja yhteisön vaikutus siihen mitä lautaselle valitaan, on suuri. Mallioppiminen on taas varhaiskasvatusikäisillä vahvaa.  Mikä onkaan otollisin alusta vaikuttaa muodostuviin ruokavalintoihin, kuin varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa järjestettävä ruokailu!

Omassa työssäni, koulun emäntänä, pohdin mahdollisia keinoja, joilla julkinen ruokapalvelu voisi olla vanhempien tukena kasvatustyössä. Monista vaihtoehdoista valitsin oman osaamisalueeni, ruokakasvatuksen sisällyttämisen kouluruokailuun. Toiminnan toivon tukevan vanhempien vaativaa tehtävää ruokavalintojen ohjauksessa lapsille ja nuorille.

Toimintaympäristö ruokakasvatuksen toteuttamiselle on jo kouluissa olemassa, miksi emme ottaisi sitä laaja-alaisemmin ja tehokkaammin käyttöön. Julkisessa ruokapalvelussa on mahdollista järjestää ruokakasvatusta ravitsevan ja monipuolisen lounaan lomassa kustannustehokkaasti. Ruokapalvelun ammattitaidon hyödyntäminen elintarvikkeiden käsittelyssä ja esille laitossa motivoi ja innostaa myös henkilökuntaa. Näitä olemassa olevia resursseja lähdin hyödyntämään ruokakasvatuksen kehitystyössä.

Ruokakasvatuksen lukuvuosisuunnitelma tehdään vuosittain. Suurelta osin suunnitelma koostuu samoista aineksista, kuitenkin vaihtuvin teemoin. Suunnitelmaa ohjaa vuodenajat sekä satokausi. Satokausi, satovaihteluineen, ohjaa kasvismaisteluiden toteutusta. Vuodenajat, juhlakausien ohella, ohjaa muita ruokakasvatustoimia (sokeripalanäyttely, mausteet tutuksi, yrttien maistelu, vitamiiniviestintä, ruokakulttuuri tutuksi).

Yhteisöllisyys tuo kouluruokailussa haasteita, ryhmäpaine voi olla joko positiivista tai negatiivista. Pitkäjänteinen työ ruokakasvatuksen kehittämisessä ja järjestämisessä vähentää negatiivista vaikutusta. Kasvisten tarjolla olo lisää niiden tuttuutta ja tuttuus lisää taas käyttöä ja hyväksyttävyyttä. Kasvismaisteluilla tutustumme erilaisiin kasviksiin, niin käsittelemättömänä kuin pilkottunakin. Yhtä kasvista maistelemme viikon aikana tuoreena, salaatissa, lämpimänä kasviksena ja lounaan raaka-aineena, mahdollisuuksien mukaan.

Osallistaminen lisää positiivista kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Koulussa otimme käyttöön Ruokatieto ry:n kehittelemän Kouluruoka-agenttitiimin. Agenttien avustuksella olemme osallistanut oppilaita kouluruokailun kehittämiseen. Arvioimme kehitystä ja kehitystarpeita säännöllisesti kyselyillä, joissa selvitetään oppilaiden kokemukset kouluruokailusta.

Vanhemmat otimme myös mukaan arvioimaan kouluruokailua, kutsumalla vanhemmat maistamaan kouluruokaa. Kyselyssä vanhemmille halusin selvittää minkälaista viestiä oppilaat vievät kotiin kouluruokailusta ja sen, miten oppilaat kokevat ruokakasvatuksen. Tuloksista järjestimme vanhempainillan, jossa keskustelimme kouluruokailusta ja sen järjestämisestä.

Artikkeliin Ruokakasvatuksen vaikuttavuudesta kouluruokailussa pääset tutustumaan täällä.

 

 

 

 

 

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempainliitto
31.8.2022

On aika luoda toimintamallit koulujen sisäilmatilanteisiin 

Sisäilmaoireet ovat monimuotoisia ja epätarkkoja, talojen ja ihmisten diagnostiikassa on vielä kehitettävää. Mistä edes aina tiedämme, liittyvätkö oireet sisäilmaan? Epämääräisyys tekee sisäilmaoireilevan lapsen tilanteesta hyvin haastavan. Niin haastavan, ettei sen pariin saa lasta, vanhempaa eikä koulun henkilökuntaa jättää yksin.   

Kirjoittajat Elina Vierimaa ja Tiina Pihlbacka-Rönkä
Blogi
26.9.2018

Miten HOJKS tukee lapseni oppimista?

HOJKS on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa oppilaan ja huoltajien näkemykset ovat tärkeässä roolissa. Blogivieraamme muistuttavat, että HOJKS on perheen, koulun ja verkostojen yhteinen oppimista ja hyvinvointia edistävä työkalu.