Kouluruokailu alusta ruokakasvatukselle
Sari Junnila
Kirjoittaja toimii koulun keittolan emäntänä Kepolan koulussa Säkylässä.
Yhteisöllisyys korostuu kouluruokailussa. Ystävien ja yhteisön vaikutus siihen mitä lautaselle valitaan, on suuri. Mallioppiminen on taas varhaiskasvatusikäisillä vahvaa. Mikä onkaan otollisin alusta vaikuttaa muodostuviin ruokavalintoihin, kuin varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa järjestettävä ruokailu!
Omassa työssäni, koulun emäntänä, pohdin mahdollisia keinoja, joilla julkinen ruokapalvelu voisi olla vanhempien tukena kasvatustyössä. Monista vaihtoehdoista valitsin oman osaamisalueeni, ruokakasvatuksen sisällyttämisen kouluruokailuun. Toiminnan toivon tukevan vanhempien vaativaa tehtävää ruokavalintojen ohjauksessa lapsille ja nuorille.
Toimintaympäristö ruokakasvatuksen toteuttamiselle on jo kouluissa olemassa, miksi emme ottaisi sitä laaja-alaisemmin ja tehokkaammin käyttöön. Julkisessa ruokapalvelussa on mahdollista järjestää ruokakasvatusta ravitsevan ja monipuolisen lounaan lomassa kustannustehokkaasti. Ruokapalvelun ammattitaidon hyödyntäminen elintarvikkeiden käsittelyssä ja esille laitossa motivoi ja innostaa myös henkilökuntaa. Näitä olemassa olevia resursseja lähdin hyödyntämään ruokakasvatuksen kehitystyössä.
Ruokakasvatuksen lukuvuosisuunnitelma tehdään vuosittain. Suurelta osin suunnitelma koostuu samoista aineksista, kuitenkin vaihtuvin teemoin. Suunnitelmaa ohjaa vuodenajat sekä satokausi. Satokausi, satovaihteluineen, ohjaa kasvismaisteluiden toteutusta. Vuodenajat, juhlakausien ohella, ohjaa muita ruokakasvatustoimia (sokeripalanäyttely, mausteet tutuksi, yrttien maistelu, vitamiiniviestintä, ruokakulttuuri tutuksi).
Yhteisöllisyys tuo kouluruokailussa haasteita, ryhmäpaine voi olla joko positiivista tai negatiivista. Pitkäjänteinen työ ruokakasvatuksen kehittämisessä ja järjestämisessä vähentää negatiivista vaikutusta. Kasvisten tarjolla olo lisää niiden tuttuutta ja tuttuus lisää taas käyttöä ja hyväksyttävyyttä. Kasvismaisteluilla tutustumme erilaisiin kasviksiin, niin käsittelemättömänä kuin pilkottunakin. Yhtä kasvista maistelemme viikon aikana tuoreena, salaatissa, lämpimänä kasviksena ja lounaan raaka-aineena, mahdollisuuksien mukaan.
Osallistaminen lisää positiivista kiinnostusta kouluruokailua kohtaan. Koulussa otimme käyttöön Ruokatieto ry:n kehittelemän Kouluruoka-agenttitiimin. Agenttien avustuksella olemme osallistanut oppilaita kouluruokailun kehittämiseen. Arvioimme kehitystä ja kehitystarpeita säännöllisesti kyselyillä, joissa selvitetään oppilaiden kokemukset kouluruokailusta.
Vanhemmat otimme myös mukaan arvioimaan kouluruokailua, kutsumalla vanhemmat maistamaan kouluruokaa. Kyselyssä vanhemmille halusin selvittää minkälaista viestiä oppilaat vievät kotiin kouluruokailusta ja sen, miten oppilaat kokevat ruokakasvatuksen. Tuloksista järjestimme vanhempainillan, jossa keskustelimme kouluruokailusta ja sen järjestämisestä.
Artikkeliin Ruokakasvatuksen vaikuttavuudesta kouluruokailussa pääset tutustumaan täällä.
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Reflektion keitaalla, dialogin äärellä, mentorin huomassa
Suomen Vanhempainliiton aluetoiminnan aktiivit ympäri Suomen kokoontuivat kesäpäiville Tuusulan Krapihoviin elokuun lopussa. Kuten aina, päivistä sai enemmän kuin aluksi ymmärsikään, kiittää Sanna Valtonen blogikirjoituksessaan, jossa hän avaa ajatuksiaan mm. inkluusiosta, dialogista, mentoroinnista ja yhteistyöstä.
Jokainen koulupäivä on tärkeä!
Osa pandemian ja sitä seuranneiden yhteiskunnallisten kriisien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin on jo näkyvissä, mutta kriisien aiheuttamia pitkäkestoisia vaikutuksia on vielä osin vaikea arvioida. Selvitysten mukaan koulujen etäopetusjaksot, harrastustoiminnan rajoitukset sekä yleinen yhteiskunnallinen epävarmuus on lisännyt lasten psyykkistä kuormitusta ja ahdistuneisuus sekä huoli omasta tulevaisuudesta on kasvanut. Näyttää myös siltä, että kovimman iskun ovat ottaneet vastaan ne lapset ja nuoret, joiden elämässä oli haasteita jo ennen viime vuosien poikkeusoloja.