Voimavarana 1261 vertaista
Veera Repo-Väätäinen
Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliitossa projektiasiantuntijana.
Satoi kaatamalla. Seisoimme koulun katoksen alla aloittelemassa syyskauden ensimmäistä vanhempainyhdistyksen kokousta. Joku oli pyöräillyt ja loput saapuneet kävellen paikalle. Olimme kaikki läpimärkiä.
Mikä motivoi minua lähtemään sateisen koleaan säähän kokoustamaan sen sijaan, että olisin jäänyt nautiskelemaan kodin lämmöstä tai mennyt ehkä saunomaan päivän päätteeksi? Mikä voima käynnisti moottorini vielä pitkän työpäivän jälkeen?
Kun palaan tuohon hetkeen, vastaus on nopeasti mietitty: meidän kuusihenkinen vertaisten joukko toimimassa kohti yhteistä päämäärää lastemme hyväksi, jokainen omaa vahvuusaluettaan ja osaamistaan hyödyntäen. Vahvan yhteisen me-hengen ja innostuksen äärellä. Pienen yhteisömme ydinjoukko: vertaiset.
Mistä vertaisuudessa on kyse?
Vertaisuus syntyy helpoiten ihmisten välille, joilla on samankaltaiset elämäntilanteet tai kokemukset. Vertaisuuden ajatellaan muodostuvan ihmisten keskinäisestä asiantuntijuudesta, voimavaroista, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Vertaisuuteen liittyy myös luottamus ja vertaisilta saatu tuki. Vertaiset ovat keskenään ikään kuin samalla tasolla, eikä kukaan asetu toisen ylä- tai alapuolelle.
Vertaisuus syntyy helpoiten ihmisten välille, joilla on samankaltaiset elämäntilanteet tai kokemukset.
Ennen vanhaan vertaisuutta ja vertaistukea oli saatavilla luontevasti suku- ja kyläyhteisöiltä, mutta aikojen saatossa nämä yhteisöt ovat vähentyneet, melkeinpä kadonnet. Yhteisöllisyyden kokemuksen tarve ei sen sijaan ole hävinnyt, ja tästä syystä vertaistoimintaa onkin luonnehdittu uudeksi keinoksi luoda yhteisöllisyyttä; ihmiset tarvitsevat yhä toisiaan.
Vertaisuuden voima
Ajatellaan hetki vallitsevaa maailmanpoliittista tilaa vertaisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maailma jakautui. Uhkaava tilanne synnytti nopeasti ennennäkemättömän yhteisöllisyyden tunteen Ukrainan hyväksi eri maiden välille. Vertainen löytyi vierestä. Yhteinen päämäärä oli selvä ja tahtotila luja – yhdessä selviämme!
Esimerkki on graavi, mutta se kuvaa vertaisuuden kautta syntyneen yhteisöllisyyden voimaa väkevästi.
Vanhempaintoimintakin on ollut poikkeustilassa viime vuosien ajan koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi. Vertaisuuden ja yhteisöllisyyden tunne on ollut monesti vähissä ja yhdistysten toiminta lamaannuksissa, mikä ilmeni myös alkuvuodesta teetetyn jäsenkyselymme alustavissa tuloksissa.
Miten alkaisimme rakentaa uudelleen vertaisuudesta kumpuavaa yhteisöllisyyden tunnetta ja sen kantavaa voimaa vanhempaintoiminnassa?
Kohtaamisia verkossa ja livenä
Yksi verrattain helppo keino on liittyä Vanhempaintoimijat verkossa –Facebook-ryhmään. Ryhmä on tarkoitettu kaikille vanhempainyhdistystoimijoille, niin aloittelijoille kuin vanhoille konkareillekin. Ryhmän tarkoitus on vahvistaa vanhempaintoiminnan vertaisuutta ja luoda valtakunnallinen verkosto, jossa on mahdollista jakaa yhteiseen keskusteluun kokemuksia, huolia, ideoita ja vaikuttamisen malleja.
Yhteinen tapahtuma saattaa olla menestys juuri nyt, sillä me kaikki olemme odottaneet poikkeusaikojen päättymistä ja palaamista kasvokkain tapaamisiin jo kahden vuoden ajan.
Myös livetapaamiset ovat jälleen mahdollisia. Yhteinen tapahtuma saattaa olla menestys juuri nyt, sillä me kaikki olemme odottaneet poikkeusaikojen päättymistä ja palaamista kasvokkain tapaamisiin jo kahden vuoden ajan. Yhdistys voikin järjestää melko pienelläkin vaivalla tapahtuman päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen lapsille ja nuorille perheineen. Tapahtuma voisi olla esimerkiksi nyyttärit päiväkodin tai oppilaitoksen koulun pihalla tai kokoontuminen jonkin teeman äärelle (kepparit, pulkkamäki, yhteiset pihaleikit jne.). Mikään ei myöskään estä järjestämästä juhlia koronasulkujen päättymisten kunniaksi!
Jäsenyhdistysten hopeaa
Mistä otsikon luku 1261 sitten tulee? Suomen Vanhempainliitolla on tämän verran jäsenyhdistyksiä, mikä on toisiksi eniten Suomen järjestökentässä. Ja koska jokaisessa yhdistyksessä toimii monia yhdistysaktiiveja, luku moninkertaistuu vielä entisestään. Jäsenmäärämme on siis kiistaton voimavaramme! Korona-ajasta huolimatta olemme onnistuneet tavoittamaan suuren määrän vanhempaintoimijoita yleistyneiden verkkototeutusten kautta. Verkossa kohtaaminen ja verkostoituminen on selkeästi tullut jäädäkseen. Olemme myös tehostaneet viestintäämme eri somekanavissa, kuten Facebookissa ja Instagramissa. Jos et vielä ole Vanhempaintoimijat verkossa –Facebook-ryhmän jäsen, liityhän siis joukkoomme! Lupaamme ottaa sinut lämmöllä vastaan. Vertaisuuden ja yhteisön voima on taattu.
Ja aurinkokin paistaa taas.
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Vanhempi, muistathan tukea myös korkeakoulussa opiskelevaa nuortasi
Opintojen aloituksen ja mahdollisen toiselle paikkakunnalle muuttamisen myötä moni nuori täyttelee ensimmäistä kertaa opinto- ja asumistukihakemuksia ja pähkäilee sitä, mikä sähkösopimus omaan yksiöön kannattaisi ottaa. Aikuistuminen ei tarkoita, että nuoren tulisi pärjätä yksin. Muistetaan tukea myös korkeakouluopiskelijoita.
Kadehdittu ja halveksittu nuoruus
Aikuiseksi kasvamiseen liittyy hyvin paljon haastavia asioita ja isoja muutoksia. Yhteiskunnassamme nuoriin kohdistuu hyvin paljon ulkopuolisia paineita, odotuksia ja olettamuksia. Mietitään esimerkiksi toiselle asteelle siirtymistä ja opiskelupaikan valintaa peruskoulun jälkeen. Isoja, elämää muovaavia päätöksiä, joita nuorten odotetaan tekevän.