Koulusta lapsen kokoinen – kaikilla asteilla

Saija Ohtonen-Jones
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja.

Vaalit kolkuttelevat jo ovella ja on ollut ilahduttavaa huomata, miten koulutus on noussut merkittäväksi vaaliteemaksi. Lasten ja nuorten oppimisesta, turvallisesta kasvusta ja kehityksestä puhutaan ja siitä on syytäkin puhua. Lapset ovat tärkeintä, mitä meillä on. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa ja tavoitella tätä kautta unelmiaan.

Vanhempainliitto on laatinut omat vaalitavoitteensa. Tavoitteet pohjautuvat vankkaan asiantuntemukseen ja kokemukseen sekä vuorovaikutukseen laajan jäsenistömme kanssa. Tavoitteenamme on lapsen kokoinen, yhteisöllinen koulu, joka antaa parhaat eväät ja valmiudet tulevaisuuteen jokaiselle lapselle. Toivomme, että tulevat päättäjät ja erityisesti hallitusohjelmasta neuvottelevat päätöksentekijät pitävät nämä teemat mielessä. Ja varmistathan sinä, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista kiinnostunut, että oma ehdokkaasi pitää Vanhempainliiton teemoja tärkeänä ja on niihin sitoutunut.  

Varmistathan sinä, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista kiinnostunut, että oma ehdokkaasi pitää Vanhempainliiton teemoja tärkeänä ja on niihin sitoutunut. 

Suomessa koulutuksen rahoitus on ollut laskusuunnassa. Tulevien päättäjien tulee korjata suunta ja vahvistaa koulutuksen rahoituspohjaa. Myös kertaluontoisesta hankerahoituksesta tulee siirtyä kohti pysyvää ja pitkäjänteistä perusrahoitusta kaikilla koulutusasteilla.  

Vakaa sekä riittävä perusrahoitus mahdollistaa kouluissa sopivan kokoiset ryhmät, joissa jokaisen lapsen on hyvä ja turvallista oppia ja opettajan opettaa. Seuraavien päätöksentekijöiden tulee varmistaa, että opetusryhmien koko mahdollistaa opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen sekä mahdollisuuden opettajalle tukea jokaisen oppilaan oppimista ja kasvua hyvässä yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa. Lisäksi tulee vahvistaa lasten yhdenvertaisuutta. Ryhmäkoot vaihtelevat tällä hetkellä paljon eri kunnissa. 

Yhdenvertaisuus tulee ulottaa myös oppimisen tukeen. Tätä nykyinen perusopetuslaki tai käytäntö ei riittävästi tee. Tukitoimista ja oppilaan oikeudesta niihin on säädettävä jatkossa täsmällisemmin. Oppilaan ja hänen vanhempansa on saatava päätös siitä, mitä konkreettista tukea oppilas saa ja kuinka tuki koulupäivän aikana toteutetaan. Tukea on tarjottava riittävästi myös toisella asteella.  

Ongelmat tuen saatavuudessa ovat tehneet entistäkin näkyvämmäksi tarpeen vahvistaa koulutuksen oikeussuojajärjestelmää. Tällä hetkellä, jos lapsi ei saa lain mukaista tukea, ainoana oikeusturvakeinona on kantelu tai valitus. Kaikki vanhemmat eivät tätä osaa tai jaksa tähän ryhtyä. Lisäksi kantelujen ja valitusten käsittelyajat ovat pitkiä, kun taas oppilaan edun kannalta tarve epäkohtien korjaamiselle on välitön. Lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta onkin tärkeää, että Aluehallintovirastoille säädetään oma-aloitteinen puuttumisoikeus sekä taataan riittävät resurssit ja toimivat sanktiokeinot laissa määriteltyjen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi. Varhaiskasvatuksen puolella vastaava käytäntö jo on.  

Samoin kuin kouluissa myös varhaiskasvatuksessa lapsille ja perheille tärkeää on riittävä määrä koulutettua, osaavaa ja pysyvää henkilöstöä. Tämä tulee seuraavien päättäjien taata yhdenvertaisesti kaikille lapsille. Huomio pitää kiinnittää ammattilaisten kouluttamiseen sekä alan työoloihin, vetovoimaan ja palkkaukseen. Ratkaisuja on valtakunnankin tasolla löydettävä ja uskallettava tehdä. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Jokaisen vanhemman tulee voida luottaa siihen, että lapsi saa päivän aikana parasta mahdollista opetusta, kasvatusta ja huolenpitoa. Tuen suhteen, vanhemmilla tulee olla selkeä tieto siitä, millaiseen tukeen lapsi on oikeutettu. 

Jokaisen vanhemman tulee voida luottaa siihen, että lapsi saa päivän aikana parasta mahdollista opetusta, kasvatusta ja huolenpitoa.

Oppimisen tuki tulee turvata myös toisella asteella. Perusopetuksessa, josta siirrytään toiselle asteelle, tehostettua tai erityistä tukea tarvitsi vuonna 2021 lähes joka neljäs opiskelija. Tällä hetkellä toisella asteella saatavilla oleva tuki ei vastaa tarvetta, eikä lainsäädäntö luo tarpeeksi selkeitä raameja tuen tarjoamiseen yhdenvertaisesti. Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa ammatillisen koulutuksen puolella myös vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Nyt yhteistyöstä on säädetty vain niukasti. Katseen voisi kääntää lukiolakiin ja lukion opetussuunnitelman perusteisiin, joissa vanhempien ja kotien kanssa tehtävää yhteistyötä on vahvistettu. Samanlaiset kirjaukset tarvitaan myös ammatilliselle puolelle, sillä kaikki nuoret tarvitsevat opinnoissaan vanhempien tukea. Tarkempia kirjauksia puoltaa myös toiselle asteelle laajentunut oppivelvollisuus, joka pidensi vanhempien velvoitetta huolehtia oppivelvollisuuden suorittamisesta.  

Kaikkinensa lainsäädännössä ja sen uudistamisessa tulee jatkossa huomioida paremmin lapsen oikeudet ja etu. Lapsen edun ensisijaisuus lisättiin vuonna 2022 perusopetus-, lukio- ja ammatillista koulutusta koskeviin lakeihin. Varhaiskasvatuslakiin tämä oli kirjattu jo aikaisemmin. Lainsäädännön tulee johtaa siihen, että lapsen etu huomioidaan aidosti varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lapsen etu selvitetään lapsia ja nuoria kuulemalla ja lapsivaikutuksia arvioimalla.  

Lapsivaikutusten arvioinnissa tulee terästäytyä kaikilla valmistelun ja päätöksenteon tasoilla. Jos esimerkiksi ehdotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi, tulee ehdotuksia edeltää lapsivaikutusten arviointi. Arvioinnin tulokset tulee myös ehdotusten ja päätösten perusteluissa tehdä näkyväksi.  

Lopuksi on tärkeä muistaa, että lapset ovat aina erityisen suojelun kohde ja heidän hyvinvointinsa meidän aikuisten vastuulla. Taataan siis näissä vaaleissa ja ensi vaalikaudella kaikessa päätöksenteossa lapsille varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa turvallinen opinpolku sekä hyvinvoiva arki. Lapsista jokainen on sen arvoinen.