Miten HOJKS tukee lapseni oppimista?

26.9.2018

Kirjoittajat Elina Vierimaa ja Tiina Pihlbacka-Rönkä

Elina Vierimaa toimii psykologina kuntoutus-, konsultointi- ja kouluttamistehtävissä Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa. Hän on perehtynyt erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kuntoutukseen, itsesäätely- ja tunnetaitojen kehityksen tukemiseen sekä tietoisuustaito- ja rentoutusmenetelmien käyttöön kouluympäristössä.

Tiina Pilbacka-Rönkä on Valterin ohjaava opettaja, jolla on pitkä kokemus tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opettamisesta, siihen liittyvistä asiakirjoista sekä vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.


”En osaa! En pysty opiskelemaan!”  Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti kangertelee, hänellä on perusopetuslain mukaan oikeus saada opiskeluunsa välittömästi tukea. Suunnitellut tukitoimet kirjataan HOJKSiin. HOJKS on henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, jossa oppilaan ja huoltajien näkemykset ovat tärkeässä roolissa.

Ennen HOJKSin laatimista on jo käytetty monia tuen menetelmiä, kuten oppimateriaalin helpottamista ja tukiopetusta. HOJKS liittyy kolmiportaisessa mallissa kolmanteen, erityisen tuen portaaseen. Yleensä erityisopettaja tai erityisluokanopettaja vastaa tukitoimien suunnittelemisesta ja seuraamisesta. Erityisen tuen huolellinen suunnittelu moniammatillisesti ja yhdessä huoltajan kanssa edistää oppilaan koulunkäyntiä ja opiskelua.

HOJKS ohjaa tavoitteellisesti eteenpäin

HOJKS sisältää opiskelijan lähtötilanteen sekä opintoihin liittyvät tavoitteet niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, ja niitä voidaan muuttaa opintojen edetessä. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan kaikki ne pedagogiset ratkaisut ja opetuksen järjestäminen käytännössä sekä yhteistyö ja kuntoutus, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Tukimuotoja voivat olla mm. erityisopetus, koulunkäynnin ohjaajan tuki, oppiaineiden yksilöllistäminen tai tuntijaon muuttaminen. HOJKSissa määritellään myös tuen ja HOJKSin seuranta ja arviointi. HOJKSin toteutumista seurataan vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa.

Konkreettiset, selkeät tavoitteet auttavat

HOJKSin laadinnassa oppilaalle määritellään tavoitteita liittyen oppimiseen ja kehitykseen. Tässä yhteydessä huoltajan näkemys ja erityisesti oppilaan omat mielipiteet nousevat ensisijaisen tärkeiksi. Tavoitteiden määrittelyssä tulee olla huolellinen – vain konkreettisesti määriteltyjen tavoitteiden toteutumista on mahdollista arjessa seurata.

Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman selkeästi muotoiltuja, jotta oppilas todella tietää, mitä häneltä odotetaan. On hyvä sopia esimerkiksi kaksi tai kolme tavoitetta, joiden toteutumista seurataan kouluarjessa oppilaan kanssa yhdessä. Tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida ja tukea myös kotona. Tiivis kodin ja koulun välinen yhteistyö luo hyvät edellytykset myönteiselle kehitykselle. Kuvitetut tavoitteet koululuokassa oppilaan näkyvillä pysyvät sekä oppilaan että koulun työntekijöiden mielessä. Tavoitteet voivat koskea myös esimerkiksi tunnetaitoja ja itsesäätelytaitoja.

Esimerkki oppilaan tavoitteista:

  • Näytän liikennevaloista, millainen tunnetila minulla on.
  • Sovin yhdessä opettajan ja ohjaajan kanssa rauhoittumispaikan.
  • Käytän rauhoittumispaikkaani, kun hermostun.

Myöhemmin, HOJKS-prosessiin liittyvänä sovittuna seuranta-ajankohtana oppilas arvioi yhdessä huoltajien ja koulun työntekijöiden kanssa, kuinka hyvin hän on sovituissa tavoitteissa onnistunut. Tämä tukee itsearviointitaitojen kehittymistä.

HOJKS on työväline, joka auttaa oppilasta, huoltajaa ja opettajaa keskustelemaan opinnoista ja organisoimaan ne hallitusti ja toimivasti.

Perheen ja monen eri ammattilaisen kanssa yhdessä

HOJKS on siis työväline, joka auttaa oppilasta, huoltajaa ja opettajaa keskustelemaan opinnoista ja organisoimaan ne hallitusti ja toimivasti. HOJKS laaditaan yhteistyössä koulun edustajien, oppilaan ja tämän huoltajien kanssa.

HOJKSin laadinta on myös oivallinen tilaisuus hyödyntää moniammatillista verkostoa. Lapsi saattaa käydä esimerkiksi toimintaterapiassa, puheterapiassa, psykologin tukikäynneillä tai neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Lapsen verkostoissa toimivien ammattilaisten osallistuminen HOJKS-palaveriin lisää yhteistä ymmärrystä puolin ja toisin ja luo lapselle turvaa – hänen elämänsä aikuiset ovat yhteisellä asialla hänen hyvinvointiaan edistämässä.

Moniammatillinen yhteistyö sekä huoltajan ja oppilaan aito osallisuus varmistavat, että HOJKS ja siihen kirjatut tavoitteet tukevat oppilaan oppimista ja kuntoutumista. HOJKS on siis perheen, koulun ja verkostojen yhteinen oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen työkalu.

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempainliitto Vanhempaintoimijoille
12.9.2022

Pidetään huolta koulumatkojen turvallisuudesta – lasta kuunnellen

Kirjoittajat: Anri Leveelahti työskentelee järjestötoiminnan asiantuntijana Suomen Vanhempainliitossa.   Tiina Karhuvirta työskentelee erityisasiantuntijana Kehittämiskeskus Opinkirjossa. Koulumatkaliikenteen arki on hyvin erilaista eri puolilla Suomea. Maaseutupaikkakunnalla lapsi saattaa joutua kulkemaan koulumatkansa vilkasliikenteisen maantien piennarta pitkin kävellen. Kaupungissa vanhempaa huolettaa lapsen selviäminen turvallisesti kouluun liikenneviidakossa, jossa aikuisenkin huomiokyky joutuu koetukselle pyörien, sähköpotkulautojen, autojen, bussien ja ratikoiden vilinässä. Turvallinen liikennekäyttäytyminen […]

Heidi Ristolainen
Blogi
3.1.2020

Kun kokous tulee kotisohvalle

Heidi Ristolainen Kirjoittaja on Espoon vanhempainyhdistykset – KoKoEspoo ry:n puheenjohtaja ja Suomen Vanhempainliiton johtokunnan jäsen. On lauantaiaamupäivä. Keittiöstä, työhuoneen suljetun oven takaa kuuluu astioiden vaimeaa kolinaa. Isä ja tyttäret valmistelevat syntymäpäiväjuhlia. Itse asettelen tietokoneeseen kuulokkeita korville, sillä Vanhempainliiton johtokunnan etäkokous käynnistyy pian. Tarkkaavaisuus siirtyy pikkuhiljaa arjen äänistä tietokoneen ruutuun ja sen takana oleviin henkilöihin. Kokouksilla […]