Muistisääntöjä uuteen lukuvuoteen
Saija Ohtonen- Jones
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja.
Tällä ja tulevilla viikoilla se alkaa – uusi lukuvuosi. Ilmassa on monenlaisia tunteita, kuten innostusta, jännitystä ja odotusta uuden oppimisesta, kun sadat tuhannet lapset ja nuoret aloittavat kouluvuoden. Lukuvuoden alku tarjoaa meille oivan mahdollisuuden tehdä asioita uudella tavalla.
Takana ovat poikkeukselliset vuodet, jotka sekoittivat koulun arkea ja kuormittivat niin koulujen ammattilaisia kuin oppilaita ja vanhempiakin. Poikkeuksellisilta olosuhteilta ei todennäköisesti vältytä tulevanakaan lukuvuotena. Käsillä on maailman laajuinen energiakriisi, joka vaikuttaa myös koulujen arkeen. Opetushallitus onkin jo laatinut kouluille materiaalia, jossa ohjeistetaan varautumaan häiriötilanteisiin, kuten sähkönjakelun, lämmityksen tai tietoverkon katkoksiin.
Rakennetaan koulun ja kotien välille vahva ja vuorovaikutteinen silta, joka kannattelee lapsia ja nuoria.
Mikä siis kantaa ja mihin panostaa, kun takana ovat kuormittavat ajat ja edessäkin todennäköisesti perheitä ja koulua koskettavia haasteita?
Koska muistisäännöt ovat mukavia ja usein arjessa varsin toimivia, kiteytän ajatukseni kolmeen Y-kirjaimeen: Yhteistyöhön, Yhteisöllisyyteen ja Ystävällisyyteen.
Tehdään yhteistyötä. Rakennetaan koulun ja kotien välille vahva ja vuorovaikutteinen silta, joka kannattelee lapsia ja nuoria. Pidetään aktiivisesti yhteyttä ja tehdään asioita aidosti yhdessä.
Rakennetaan koulusta hyvä yhteisö. Hyvässä yhteisössä kaikkia kuullaan ja arvostetaan omana itsenään. Hyvään yhteisöön kuuluminen vaikuttaa merkittävällä tavalla jaksamiseen ja hyvinvointiin. Koulu voi parhaimmillaan muodostaa yhteisön, joka tukee niin ammattilaisten, lasten ja nuorten kuin vanhempienkin hyvinvointia. Yhteisöä ei kuitenkaan muodosteta ilman yhteistyötä ja yhteistyötä taas harvoin saavutetaan ilman ystävällisyyttä.
Ollaan ystävällisiä. Vanhempainliitolla on pitkät perinteet dialogisuudessa ja sen edistämisessä. Dialogisuuden periaatteita ovat vastavuoroisuus, kunnioitus, luottamus ja tasavertainen kohtaaminen. Katson näiden kaikkien solahtavan mukavasti ystävällisyyden alle. Kun kohtaamme vanhempana ammattilaisen ystävällisesti ja kunnioittaen ja päinvastoin, rakennamme toimivaa yhteistyötä ja hyvää yhteisöä. Sama koskee luonnollisesti myös kohtaamisia lasten ja nuorten kanssa.
Aloitetaan siis uusi lukukausi myönteisin ja luottavaisin mielin! Otetaan käyttöön kaikki aiemmin rakennettu hyvä, jota on paljon. Vahvistetaan sitä, mikä vahvistamista vielä kaipaa. Tehdään tästä yhdessä hyvä lukuvuosi!
Lue myös tuorein kannanottomme 8.8.2022: Kodin ja koulun yhteistyölle raivattava tilaa
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Nyt puhuu vanhempi: ”Kiitos arvokkaasta työstäsi, opettaja!”
Kukaan ei elä kiitoksella, ei opettaja työssään, eikä vanhempi omassa kasvatustehtävässään. Mutta onko kiitoksesta haittaakaan? Voisiko opettajan rankka päivä muuttua asteen verran kevyemmäksi, jos me vanhemmat muistaisimme heitä silloin tällöin kehua ja kiittää? Maailman opettajien päivänä, ja jokaisena työpäivänäsi, kiitos Opettaja!
Osallisuus on lapsen kokoinen hetki
Muutama vuosi sitten olin aloittelemassa oppilaiden kehityskeskusteluja luokassani. Oppilaani Olli (nimi muutettu) pyysi, että saisi jättää keskustelun väliin. Tuo puheen täyttämä puolituntinen ja puuduttava paikallaan istuminen ei houkutellut häntä. Kun en muutakaan keksinyt, nappasin mukaan toiminnanohjauskortit, joissa on kuvia oppiaineista ja koulupäivän tapahtumista. Piirsin paperille hymyilevän, tavallisen ja surullisen naaman ja pyysin Ollia kertomaan korttien ja naamojen avulla ajatuksiaan koulunkäynnistään. Keskustelu eteni yllättävällä tavalla.