Ole myönteisesti utelias vanhempi!

Jenni Helenius
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja


Olipa kesä ollut hauska ja rentouttava tai ehkä levoton ja huolten täyttämä, kouluvuosi alkoi ja taas mennään. Pieneksi jääneiden kouluvaatteiden tilalle uudet, check. Harrastuksiin ilmoittautumiset, check. Wilma-viestit ja koulumatkan muistelemiset, check. Siitä se lähti, kouluarki.

Vanhempi, jaksatko kiinnostua lapsen koulupäivästä? Itseltäni ainakin kouluun liittyvät yksityiskohdat tuppaavat välillä unohtumaan, kun tulee esimerkiksi uppouduttua töihin. Kun lapseni olivat pieniä koululaisia, yritin pitää huolta (vaihtelevalla menestyksellä) edes siitä, että mennään nukkumaan ajoissa, syödään aamupala, koetetaan pitää puhelimen käyttö järkevänä, luetaan edes jotain. Koulun ja töiden jälkeen jutellaan päivän kuulumiset. Muistuttelin, että on tärkeää kuunnella opettajan antamat ohjeet ja tehdä parhaansa, ja se riittää. Jos joku kiusaa tai itse tulee kiusanneeksi muita, siitä pitää puhua aikuisille. Itse yritin muistaa lukea sen Wilman, jotta pysyisin kärryillä.

On tärkeää osoittaa lapselle, että sinua kiinnostaa. Että sinulle saa kertoa aina, jos joku asia mietityttää, naurattaa tai huolestuttaa.

Mutta mistä huomaa, jos kaikki ei sujukaan? Jos lapsi onkin tavallista hiljaisempi tai ärtyneempi tai itkeskelee, kannattaa kysyä, mitä kuuluu. Olisi tärkeää olla valmiina keskustelemaan rauhallisesti kaikenlaisista sählingeistä ja hässäköistä, joita koulussa voi oppilaiden välillä sattua ja koettaa miettiä niitä eri osapuolten kannalta. Joskus lapsen kanssa keskusteleminen riittää, joskus kannattaa ottaa yhteyttä kouluun ja puhua opettajan kanssa – varsinkin, jos kyse on kiusaamisesta. On tärkeää osoittaa lapselle, että sinua kiinnostaa. Että sinulle saa kertoa aina, jos joku asia mietityttää, naurattaa tai huolestuttaa.

Minä kun olen äitinä ollut usein jo varmuuden vuoksi huolissani, niin koulupäivän iloiset asiat jäävät helposti huomaamatta. Siksi annan itselleni tällaisia ohjeita:

  • Juttele myönteisiä asioita päivästä. Mitä hassua tai kivaa koulussa on tapahtunut? Mitä lapsi on puuhaillut ja kenen kanssa jutellut? Kerro, jos sinulle itsellesi on sattunut jotakin hauskaa – varsinkin omat mokat yleensä sopivat tähän tarkoitukseen.
  • Yritä huomata, mikä pieni juttu meni tänään hyvin. Kehu lasta.
  • Kysy lapselta usein, mitä kuuluu. Katso silmiin, hymyile, näytä että oikeasti kuuntelet.
  • Juttele koulusta myönteisiä asioita. Tehtävistä, kavereista, opettajista. Olipa opettaja antanut mielenkiintoisen läksyn. Kylläpä on kiva, että pyysit kaverin meille pelaamaan.

Vanhempana ei ole pakko miettiä kodin ja koulun yhteistyön asioita yksin.

Ajattelen, että ehkä iloa ja toiveikkuutta voi rakentaa huomaamalla pieniä hyviä asioita. Silloinkin, vaikka koulunkäyntiä varjostaisi jokin ikävä asia kuten yksin jäämisen kokemukset. Ja varsinkin silloin on tärkeää löytää arjesta pieniä myönteisiä asioita.

Vanhempana ei ole pakko miettiä kodin ja koulun yhteistyön asioita yksin. Entä jos löytäisitkin ystäviä tai juttuseuraa vanhempainyhdistystoiminnasta? Vanhempainyhdistykset voivat vaikuttaa koko koulua tai luokkaa koskeviin asioihin. Hienointa on, jos yhdistykset tarjoavat vanhemmille mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja myös esimerkiksi koulun toimintasuunnitelmiin voi tutustua yhdessä.

Haluaisin toivottaa jokaiselle vanhemmalle iloa pienistä onnistumisista ja jokaisesta hyvästä päivästä. Vaikka tilanteet ovat välillä hankalia, muista tämä: sinä olet tärkeä, ja lapsesi on tärkeä. Tämä päivä on tärkeä, löydetään siitä pieniä ilon aiheita.

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Mustavalkoisessa kuvassa pitkähiuksinen farkkuliiviin pukeutunut mies katsoo kameraan.
Blogi Vanhempainliitto
23.4.2024

Kolme asiaa, jotka estävät yhteistyötä oppilaitoksissa

Vanhemman on vaikea auttaa, jos ei tiedä, miten oman nuoren opinnot etenevät vai etenevätkö ollenkaan.

Blogi Vanhempainliitto
1.12.2022

Järjestötyötä suurella sydämellä

Suurimman vaikutuksen minuun on harjoitteluaikanani tehnyt se, kuinka suurella sydämellä Vanhempainliiton työntekijät suhtautuvat tekemäänsä työhön. Haikein mielin kiitän Vanhempainliittoa tästä harjoittelusta ja kaikesta tekemästänne työstä. Sille työlle ja sille lämmölle, jolla kohtaatte ihmisiä, on tarvetta tässä maailmassa.