Pelko hankalan vanhemman leimasta saa monet vaikenemaan lapsensa sisäilmaoireilusta

Outi Leveäoja
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Vanhempainliiton Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa. 

Olemme viime aikoina kuulleet useilta vanhemmilta, miten vuosi toisensa jälkeen oireilevan lapsen tilanteeseen ei löydy apua ja usko asioiden järjestymiseen on koetuksella. Vanhempien tarinoista nousee esille syvä yksinäisyys, kun kerta toisensa jälkeen eri tahojen kohtaamiset ovat menneet karille, eikä ratkaisuvaihtoehtoja ole tarjottu. Osa vanhemmista vaikenee ja yrittää selvitä itsekseen välttääkseen hankalan vanhemman leiman. Ei siis liene ihme, että vanhempien voimavarat ovat huvenneet. Myös lapset kokevat jääneensä yksin ilman tietoa ja vailla konkreettisia toimia joiden avulla asiat voisivat järjestyä. Kavereita on ikävä ja oppiminen kärsii. 

Toimintaohjeiden tulkinnallisuus vaikeuttaa lasten avun saamista  

Oireilevien lasten avunsaanti perustuu liian usein sattumiin, vaikka kaikkien toive on auttaa lapsia eteenpäin haastavassa tilanteessa. 

Kunta- ja koulupuolen toimijoiden vastuulla on turvata lasten koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tuen järjestyminen myös oireilun pitkittyessä. Eri toimialoille kohdennetut viralliset toimintaohjeistukset, suositukset ja viestintä ovat kuitenkin osin ristiriidassa keskenään, ja tämä hämmentää osapuolia päätöksenteossa. Virkamiehet ja päättäjät kaipaavat selkeää ohjeistusta ja tietoa oman ymmärryksensä laajentamiseen, jotta päätöksenteolle on olemassa selkeä peruste. Terveydenhuollossa oireilevan lapsen saamaan apuun vaikuttaa yksittäisen kouluterveydenhoitajan ammatillinen tietotaito, omakohtainen ymmärrys ja asenne sisäilmaoireilua kohtaan. Kouluterveydenhoitajat kaipaavat koulutusta ja työvälineitä, joilla he voivat aidosti auttaa oireilevia lapsia ja heidän perheitään. Oireilevien lasten avunsaanti perustuu liian usein sattumiin, vaikka kaikkien toive on auttaa lapsia eteenpäin haastavassa tilanteessa. 

Avoin keskustelukulttuuri on kaikkien etu 

Useamman vuoden ajan olemme saaneet tehdä yhteistyötä lukuisten vanhempien ja kuntatoimijoiden kanssa. Luonteva tapa aloittaa yhteistyö on kutsua koolle kaikki osapuolet, joita asia koskettaa. Saman pöydän äärellä yhteisessä keskustelussa jokainen on saanut tuoda esille arkitodellisuuttaan ja sitä, miten sisäilmaongelmat näyttäytyvät heidän omasta näkövinkkelistään. Lapsen kannalta ratkaisevaa on saattaa tietoon se, miten laajasti ongelma vaikuttaa hänen arkeensa. Tilanteisiin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja. Joskus käänteentekevää on ollut, kun virkamies on todennut ääneen, ettei hän vielä tiedä miten toimia tai mistä on kyse, mutta hänellä on halu ottaa asiasta selvää. Tuo hetki on voinut olla taitekohta sekä luottamuksen rakentamisessa että asioiden eteenpäin viemisessä.  

Keskiössä ovat ratkaisut lapsen parhaaksi. Lapsi ei haikaile kauas tulevaisuuteen – lapsen päivä on tänään! 

Toimivat ratkaisut voivat olla yksinkertaisesti toteutettavissa 

Yksittäisen lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi suosittelemme hyödyntämään yksilöllistä moniammatillista oppilashuoltoa. Oppilashuollollinen tapaaminen on oivallinen paikka kertoa asiat juuri niin, kuin ne kotona näyttäytyvät. Tilanteesta riippuen on hyvä, että vanhemman lisäksi lapsi itse osallistuu häntä koskevan avun kartoittamiseen. Tapaamisessa tehdään selkeä suunnitelma konkreettisista järjestelyistä, joita kukin voi osaltaan tehdä. Sen lisäksi on hyvä sopia:

• Mistä puhtaat tilat löytyvät jatkoa ajatellen
• Miten opetusta räätälöidään oppilaalle poikkeustilanteessa
• Kuka on yhteyshenkilö koulun puolelta
• Milloin tavataan seuraavan kerran

Keskiössä ovat ratkaisut lapsen parhaaksi. Parhaus löytyy usein näkökulmaa vaihtamalla. Tärkeintä asioiden järjestymisessä on miettiä yhdessä, miten mennään eteenpäin. Lapsi ei haikaile kauas tulevaisuuteen – lapsen päivä on tänään! 

Tutustu Vanhempainliiton Ratkaistaan yhdessä -hankkeeseen, joka etsii ratkaisuja oppilaitosten ja päiväkotien sisäilmasta oireilevien lasten ja heidän perheidensä tueksi.