Resetti –perheluokkatoiminta edistää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä
Anuliisa Kemppainen
Kirjoittaja on kahden kouluikäisen lapsen äiti, joka toimii ohjaavana perhetyön asiantuntijana Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa.
Vanhempana toivon lapsilleni turvallista ja tasaista koulupolkua, jonka aikana he saavat kokea oppimisen iloa ja onnistumisen kokemuksia. Toivon, että koulupolulta lapsilleni jää muistoksi opittujen tietojen ja taitojen ohella turvallisia ihmissuhteita ja kokemus hyväksytyksi tulemisesta. Toivon, että nämä kokemukset siivittävät lapseni kohti tervettä itseluottamusta sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä.
Uskon, että moni vanhempi voi samaistua toivomuksiini. Vanhempana ymmärrän, ettei turvallisen ja tasaisen koulupolun takaaminen sekä toiveideni toteutuminen ole ainoastaan koulun tehtävä. Toteutuakseen ne vaativat minulta vanhempana, oman kasvatustyöni ohella, hyvää yhteistyötä koulun kanssa.
Kun kodin ja koulun välinen luottamus on kunnossa, myös mahdollisten mutkien kohtaaminen on helpompaa.
Yhteistyö kodin ja koulun välillä on usein vaivatonta, kun lapsen koulunkäynti sujuu ja elämä on mallillaan. Kun koulupolkuun tulee mutka, myös yhteistyö voi mutkistua. Vaikka mahdollisia mutkia on turha murehtia etukäteen, hyvän yhteistyösuhteen luominen kodin ja koulun välille on lähtökohtaisesti kannattavaa. Siitä hyötyvät kaikki osapuolet myös tasaisella koulupolulla. Hyvää luottamusta rakentavat myönteiset kohtaamiset ja kokemus kuulluksi tulemisesta. Kun kodin ja koulun välinen luottamus on kunnossa, myös mahdollisten mutkien kohtaaminen on helpompaa.
Laki ohjaa yhteistyöhön
Suomen perusopetuslaki ohjaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Samoin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä, edistetään oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä lisätään oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.
Käytännössä kodin ja koulun yhteistyö on oppilas- ja koulukohtaisen päivittäisviestinnän lisäksi muun muassa kohtaamisia arviointikeskusteluissa, vanhempainilloissa, laajoissa terveystarkastuksissa ja yhteisöllisen oppilashuollon tapahtumissa kuten kodin ja koulun päivässä. Aina tämä ei ole riittävää, vaan saatetaan tarvita tiiviimpää yhteistyötä kodin ja koulun välillä.
Tavoitteena lapsen toivottu käytös ja aikuisten rakentava vastaaminen
Keskeistä on dialoginen yhteistoiminta kodin ja koulun välillä ja näkemys, että koti ja koulu ovat tasavertaisia keskenään.
Olemme Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa huomanneet Resetti-perheluokkatoiminnan olevan oivallinen keino kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistämiseen. Samaan viittaa toimintaan osallistuneilta saadut myönteiset palautteet, kuten eräs vanhempi totesi, että ”Jokaiselle vanhemmalle olisi hyväksi osallistua Resettiin. Parasta on ollut vanhempien kesken käyty keskustelu ja keinojen jakaminen.”
Resetti tukee lapsia ja nuoria haastavissa kehitysvaiheissa. Resetti-perheluokkatoimintaa voidaan toteuttaa päivähoidosta aina peruskoulun loppuun asti yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaille. Keskeistä on dialoginen yhteistoiminta kodin ja koulun välillä ja näkemys, että koti ja koulu ovat tasavertaisia keskenään – kumpikaan ei ole toistaan parempi, viisaampi tai kokeneempi. Molemmilla on oma osaamisensa ja näkökulmansa lapsen tilanteeseen.
Resetti-perheluokkatoiminnassa tavoitteena on löytää yhteinen ymmärrys, tavoitteet ja keinot lapsen tilanteen tukemiseksi yhteisen jäsentämisen ja keinojen pohtimisen avulla. Parhaimmillaan molemmat osapuolet voivat oppia toisiltaan saamiensa uusien näkökulmien avulla. Resetti vahvistaa lapsen myönteisiä ja toivottuja käyttäytymismalleja sekä aikuisten rakentavaa vastaamista lapsen haastavaksi koettuun käytökseen. Taitojen opettelu on toiminnan keskiössä.
Lasten ja perheiden tarpeen mukaan
Konkreettisesti Resettiä voidaan toteuttaa lapsiryhmissä, vanhempien ryhmissä, lapsi-vanhempi-ryhmissä sekä dialogisina vanhempainiltoina. Toimintaan voi sisältyä myös yksilötyöskentelyä. Lasten ja perheiden tarpeet määrittävät toiminnan lopulliset tavoitteet ja toteutustavat. Kyseessä ei siis ole tarkkaan strukturoitu menetelmä, vaan ennemminkin lapsen tukemiseksi kehitetty malli, jossa hyödynnetään hyväksi havaittuja menetelmiä.
Parhaimmillaan Resetti tuo kotia ja koulua lähemmäs toisiaan, kun yhteinen ymmärrys, tavoitteet ja keinot jäsentyvät. Yhteistoiminta luo yhteisöllisyyttä kodin ja koulun välille, mutta myös toimintaan osallistuvien perheiden välille. Resetin myötä vanhemmilla on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja saada halutessaan vertaistukea.
Resetti-perheluokkatoimintaa toteutetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Resetin kotipesä on Oppimis- ja ohjauskeskus Valterissa, joka kouluttaa kuntien kouluja perheluokkien toteuttamiseen. Resettiä on kehitetty yhdessä Helsingin yliopiston, HUS lastenpsykiatrian, Opetushallituksen, Opetushallituksen kokeilukeskuksen, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä toimintaan osallistuvien kuntien edustajien kanssa. Alun perin toiminta on saanut alkunsa vuosina 2014-2016 osana Saunalahden koulun Me-koulupilottia.
Lisätietoja Resetti-perheluokkatoiminnasta antavat
- Etelä-Suomi: Piia Ruutu, puh. 0295 33 5378
- Itä-Suomi: Elina Vierimaa, puh. 0295 33 2141
- Pohjois-Suomi: Anuliisa Kemppainen puh. 0295 29 4293
Opetushallituksen alaisuuteen kuuluva Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulunkäyntiä ja toimintakykyä sekä heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten osaamista. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön, laajaan osaamiseen ja innovatiivisiin toimintatapoihin. Valterin tavoitteena on, että mahdollisimman moni oppilas voi opiskella oman kotikuntansa lähikoulussa.
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Vanhempaintoiminta — vapaaehtoista vai pakkopullaa?
Toimintakulttuuri, jossa vanhemmat ovat osallisena lasten ja kasvatusyhteisöjen yhteistyössä kokemusasiantuntijoina vaatii asennetta ja kiinnostusta kaikilta osapuolilta. Tässä vanhempien tulee ottaa aktiivinen rooli.
Maailman paras ope, vanhempi tai isovanhempi – mahdollista vai mahdotonta?
Ihmisenkokoisessa koulussa, pienessä lähikoulussa opettajan on mahdollista tuntea kaikki oppilaansa nimeltä ja kysyä heidän kuulumisiaan välitunnilla.