Sinunkin lastasi varten

Marika Salomaa

Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja

Lapset ovat palanneet kouluihin kautta maan. He tapaavat omia luokkakavereitaan, saavat ehkä uusiakin. Näkevät opettajansa mahdollisesti ensimmäistä kertaa kevätjuhlan jälkeen.

He palaavat kotiin uusien koulukirjojen kanssa, kiinnittävät lukujärjestyksen jääkaapin oveen, tutkivat kyniä tarkoin valitusta penaalistaan ja nostavat koulureppunsa tuolin selkänojalle.

Lapselle ja nuorelle on äärimmäisen tärkeää nähdä, että hänestä ollaan kiinnostuneita.

Kesäkuukausina perheet ovat lomailleet; upottaneet varpaat lähirannan hiekkaan, viettäneet aikaa mökeillä veden äärellä tai kiljuneet huvipuistossa vuoristoradan kurveissa. Monilla tämä on ollut hyvin perhekeskeistä. Kouluarjen taas alkaessa naapurinkin auto on jälleen pihalla ja lasten tutut ystävät tavoitettavissa.

Ensimmäisten viikkojen koulupäiviin sisältyy siksi jännityksen lisäksi myös valtavan paljon odotusta ja selittämättömän kaipuun purkautumista. Ymmärrystä, että vihdoin ollaan taas yhdessä – oman luokan kaverit, rinnakkaisluokan tutut, monet lapsille tärkeät ihmiset.

Samalla me kodit saamme tärkeän mahdollisuuden. Kun kodin eteisessä onkin jälleen kasa kenkiä oman lapsen tennareiden rinnalla, ja keittiöön istahtaa välipalalle joukko iloisesti juttelevia lapsia, on meidän hetkemme pitää silmät – ja sydän – avoinna. Kysyä voileivän tarjoamisen tai harrastusten kimppakyytien lomassa, miten koulupäivä on sujunut, mitä liikuntatunnilla tehtiinkään ja onhan kaikilla kaveri.

Ole se aikuinen, jota itse tarvitsit, kun olit lapsi ja nuori.

Lapsilla on omat heille rakkaat kaverinsa toisista samanikäisistä, mutta me vanhemmat heidän ympärillään olemme tärkeä turvallisten aikuisten verkko. Lapselle ja nuorelle on äärimmäisen tärkeää nähdä, että hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen tekemisensä ovat arvokkaita. Pidetään toisistamme huolta, ja keskustellaan asioista avoimesti myös toisten vanhempien ja koulun henkilöstön kanssa.

Jokainen lapsi tarvitsee ympärilleen turvallisia aikuisia. Lapsi, joka kokee, että häntä kuullaan arjen pienissä asioissa, ymmärtää, että isoistakin asioista kertominen kannattaa. Osoita siksi pienin teoin, että välität. Ole se aikuinen, jota itse tarvitsit, kun olit lapsi ja nuori.