Sukellus järjestötyön monipuoliseen maailmaan

Milla Orava

Kirjoittaja on toiminut harjoittelijana Suomen Vanhempainliitossa

 Hyvää ja toivottavasti aurinkoista huhtikuuta juuri sinulle!
Täällä kirjoittelee Milla, toisen vuoden erityispedagogiikan opiskelija. Vanhempainliiton toiminnassa olin mukana harjoittelijana neljän viikon ajan keväällä 2021. 

Harjoittelultani odotin erityisesti syvempää tutustumista järjestötoiminnan maailmaan. Kiinnostukseni järjestötoimintaa kohtaan on syntynyt ainejärjestötoiminnan kautta, missä olen mukana nyt toista vuotta. Toinen merkittävä syy järjestöpuolen harjoitteluun hakeutumiselle oli halu nähdä laajemmin erityispedagogiikan toimintakenttää. Suurin osa harjoitteluistamme suoritetaan kouluissa, joten koin itselleni tärkeäksi laajentaa tietämystäni tätä kautta. Vanhempainliitto olikin itselleni niin sanotusti unelmien harjoittelupaikka ja olin todella iloinen siitä, että pääsin tekemään harjoitteluani täällä. 

Harjoitteluni aikana opin erityisesti siitä, miten laaja järjestötoiminnan toimintakenttä on.

Ennen harjoittelua en oikein tiennyt, millaisia työtehtäviä järjestötyöhön kuuluu. Onneksi tämän asian saralta sain paljon erilaisia kokemuksia. Harjoitteluni aikana osallistuin muun muassa erilaisiin palavereihin, koulutuksiin ja tapaamisiin. Sain käydä antoisia keskusteluita erilaisten ihmisten kanssa. Pääsin myös kuvaamaan videomateriaalia Syke- ja Kesy -menetelmistä. Voisi siis sanoa, että harjoitteluni aikana olen päässyt näkemään asioita laidasta laitaan. Uskon, että paljon jäi myös vielä näkemättä.

Harjoitteluni aikana opin erityisesti siitä, miten laaja järjestötoiminnan toimintakenttä on. Toiminta ulottuu ruohonjuuritasolta aina isompaan, kansallisen tason toimintaan. Koen, että harjoitteluni myötä sain ainakin jonkinlaisen kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea järjestötoiminta voikaan olla.

Toisekseen ymmärsin sen, miten suuri merkitys ihmisten välisellä vuorovaikutuksella ja ihmisten kohtaamisella on. Voisinkin todeta, että lähes kaikessa toiminnassa näkyy ihmisten väliset suhteet ja vuorovaikutus monien eri toimijoiden välillä. Oivalsin myös sen, miten valtava potentiaali, ammattitaito ja muutosvoima erilaisissa verkostoissa on.

Erityisen iloinen olen ollut siitä, miten avoimesti uusi harjoittelija otettiin vastaan. Koen, että mielipiteilläni on ollut merkitystä ja olen oikeasti päässyt tekemään erilaisia asioita. Harjoittelun myötä koen, että yliopisto-opinnoissa opittu teoreettinen näkökulma on konkretisoitunut käytännössä näkyviksi asioiksi.  

Aina kannattaa olla avoin uudelle.

Kulunut neljä viikkoa on avannut omaa maailmankuvaa huimasti. Onkin jännittävää, miten paljon uutta itsestään voi oppia noinkin lyhyessä ajassa. Olen saanut uusia näkökulmia asioihin, reflektoinut omaa toimintaa ja pohtinut eri asioiden välisiä suhteita. Jopa muutama kandidaatintutkielman ideakin tarttui mukaan tältä matkalta.

Kuitenkin ehkä tärkeimpänä oppina pidän sitä, että aina kannattaa olla avoin uudelle. Koskaan ei tiedä, mihin uusi polku johtaa, mutta polun varrelta voi löytää uskomattomia asioita.

Mukavaa kesän odotusta kaikille!