Tunteiden kevät kotona ja koulussa

Johanna Laisaari
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja


Tästä keväästä muodostui hyvin erilainen kuin kukaan meistä varmasti kevään alkaessa osasi ajatella. Korona saapui myös Suomeen ja muutti nopeasti meidän kaikkien arjen. Kevät 2020 jää varmasti monen mieleen ajanjaksona, johon liittyi monenlaisia tunteita.

Lasten osalta suurin ja nopeasti tapahtunut muutos oli siirtyminen kotona tapahtuvaan etäopetukseen. Tämä uusi tilanne haastoi niin oppilaita, opettajia kuin vanhempia. Pikaisella aikataululla oli saatava opetus toimimaan etänä lasten kotona.

Koronakevät on korostanut sitä tärkeää yhteistä työtä, jota kotien ja koulujen välillä tehdään koko ajan lasten parhaaksi.

Kyselyiden mukaan etäopetuksen onnistuminen jakaa vahvasti mielipiteet. Selvää on kuitenkin, että iso digiloikka opetukseen liittyen saavutettiin lyhyessä ajassa. Osalle oppilaista etäopetus sopi jopa paremmin kuin lähiopetus.

Näkyväksi tuli myös se, että koulu on monille oppilaille paljon enemmän kuin vain paikka oppia ja opiskella. Se on arjen turvallinen rakenne, sosiaalinen ympäristö, jossa on tuttuja aikuisia ja ystäviä. Tämä korostui vahvasti lasten omissa mielipiteissä. Monella oli ystäviä ikävä.

Etäkoulun aikana moni meistä vanhemmista on saanut nähdä aivan uusia puolia koulusta – millaisia tehtäviä koulussa nykyisin tehdään ja millainen oma lapsi on oppijana. Lasten rinnalla myös me vanhemmat olemme oppineet uutta koulujen arjesta poikkeusoloissa. Monien vanhempien mielestä etäkoulu on jopa lisännyt kotien ja koulujen välistä ymmärrystä ja yhteistyötä.

Koulujen avaaminen jälleen toukokuun puolivälissä herätti monenlaisia tunteita. Tilanne oli monelle hankala. Epävarmuutta oli ilmassa niin lapsilla kuin vanhemmilla sekä myös osalla opettajista.

Suurin osa oppilaista palasi kevään viimeisiksi viikoiksi kouluun. Tärkeää tässäkin vaiheessa on ollut meidän vanhempien tuki oman koulun oppilaille sekä opettajille. Koronakevät on korostanut sitä tärkeää yhteistä työtä, jota kotien ja koulujen välillä tehdään koko ajan lasten parhaaksi. Kiitos kaikille panoksestanne tänä poikkeuskellisena aikana!

Valoa, iloa ja lämpöä kesään toivottaen,
Johanna Laisaari

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Toinen aste Vanhempainliitto
10.2.2022

Olisinhan minä auttanut, jos olisin tiennyt

Kuulemme usein työssä ja omassa arjessamme, että nuoret eivät kerro ongelmistaan, vaikka heitä kannustaisi siihen. Jotta pystymme kertomaan hankalista ja aroista asioista, tarvitsemme luotettavia ihmisiä, jotka eivät tuomitse meitä vaan hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme. Luottamus on kuitenkin huomattavasti monimutkaisemmin rakentuva tila kuin mikään yksittäinen lause. Luottamuksen syntyminen vaatii aikaa tutustua ja ennen kaikkea tahtoa rakentaa luottamusta ja toimia sen arvoisesti.

Blogi Toinen aste Vanhempainliitto
1.4.2022

Pers edellä puuhun vai yhdessä eteenpäin?

Toiselle asteelle siirtyessä kodin ja oppilaitoksen yhteistyö vähenee ja vastuu opinnoista siirtyy vahvemmin nuorelle itselleen. Lain mukaan vanhemmilla on kuitenkin vastuu nuoren oppivelvollisuuden suorittamisesta 18 ikävuoteen saakka. Vaikka lakisääteinen vastuu loppuu, on vanhempien nuorelle antama tuki tärkeää ja erittäin arvokasta tämän jälkeenkin. Millainen kodin ja oppilaitoksen yhteistyö auttaisi nuorta ottamaan vastuuta ja kasvamaan kohti aikuisuutta?