Yhteinen tuen polku varhaiskasvatuksessa

Merja Korhonen
Kirjoittaja toimii varhaiskasvatuksen asiantuntijana Vanhempainliiton Karuselli-hankkeessa.


Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa uudistui elokuun alussa, uudistusta toivottiin ja odotettiin pitkään. Tukea yhtenäistettiin perusopetuksen tuen kanssa. Lapsen kannalta merkityksellistä on, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen aikana ja edelleen lapsen siirtyessä perusopetukseen. Syksyn vanhempainilloissa ja vanhemmille viestitellessä on tärkeä avata lapsen oikeutta tukeen sekä kertoa tuen järjestelyistä ja toteutuksesta. Kysymyksille ja keskustelulle tulee varata riittävästi aikaa.  

Yksi varhaiskasvatuksen vahvuuksista on, että lapsia havainnoidaan erilaisten toimintojen äärellä päivittäin, jolloin henkilökunnalle kertyy heistä paljon tietoa. Jos päiväkodissa tai perhepäivähoidossa herää huoli lapsen kehitykseen, oppimiseen tai hyvinvointiin liittyen, on huoli tärkeä ottaa puheeksi viipymättä lapsen vanhemman kanssa. Vastaavasti jos vanhempi on huolissaan lapseensa liittyvistä asioista, kannattaa omat pohdinnat ottaa rohkeasti puheeksi lapsen ryhmän ammattilaisten kanssa. Keskusteluille on hyvä varata aina rauhallinen aika ja paikka.   

Varhaiskasvatus pohjautuu toiminnoille, joista hyötyvät kaikki lapset. Varhaiskasvatuksessa on totuttu eriyttämään päivittäisiä toimintoja joustavasti sekä muokkaamaan oppimisympäristöjä ja lapsiryhmien kokoonpanoja kulloisenkin tarpeen mukaan. Selkeä päivärytmi luo kaikille lapsille tukea ja turvaa. Toistuvat rutiinit ovat tärkeitä kaikille lapsille myös kotona, mutta ennakoitavuudesta hyötyvät erityisesti tukea tarvitsevat lapset.   

Tuen järjestämisen lähtökohtana lapsen vahvuudet

Varhaiskasvatuksen tuen järjestämisen lähtökohtana on lapsen vahvuudet ja kuuleminen. Kannustamalla lasta ja luomalla hänelle mahdollisuuksia onnistumisiin tuetaan lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Tärkeää on, että jokainen lapsi kokee itsensä hyväksytyksi omana itsenään. Nämä lähtökohdat on hyvä muistaa päivittäin sekä lapsen kotona että varhaiskasvatuksessa.  

Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yleistä tukea osana perustoimintaa heti, kun tuen tarve ilmenee. Tuen saaminen ei edellytä diagnoosia tai lausuntoa. Yleinen tuki vastaa lapsen tuen tarpeeseen lapsen arkiympäristössä, hänen omassa ryhmässään. Pedagogista tukea arkeen tuovat esimerkiksi pienryhmätoiminta, selkeä päivärytmi, kommunikaatiota ja vuorovaikutusta tukevat menetelmät ja työkalut, kuten kuvat ja tukiviittomat.  

Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea omassa ryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin.

Jos yleinen tuki ei riitä, on lapsella oikeus saada tehostettua tukea. Tuki suunnitellaan lapsen tarpeita vastaavaksi ja sitä annetaan niin kauan, kun lapsi sitä tarvitsee. Oikea-aikaisella tehostetulla tuella pyritään ennaltaehkäisemään lapsen myöhempää tuen tarpeen moninaistumista.  

Erityinen tuki on vahvin tuen muoto. Lapsi voi saada erityistä tukea esimerkiksi vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymisestä tai muusta merkittävästi lapsen toimintakykyä alentavasta syystä. Erityinen tuki voi olla yhdistelmä erilaisia palveluita ja se on kokoaikaista ja jatkuvaa. On mahdollista aloittaa lapsen tuki suoraan erityisen tuen tasolta, mikäli lapsen tilanne sitä vaatii. Lapsen tuki voi sisältää pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tuen muotoja.  

Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea omassa ryhmässään erilaisin joustavin järjestelyin. Lapsella on kuitenkin tarvittaessa oikeus osallistua varhaiskasvatukseen pienryhmässä tai erityisryhmässä. Lapsella on oikeus myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) palveluihin ja opetukseen, jos tuen tarve sitä edellyttää. Varhaiskasvatuksessa työskentelee myös avustajia, joiden tehtävänä on tukea yksittäistä lasta tai lapsia ryhmässä ja mahdollistaa heidän osallistumisensa toimintaan.   

Koska varhaiskasvatuksessa luodaan pohja myöhemmälle oppimiselle, on tuen oltava riittävää lapsen varhaisvuosista lähtien. Ryhmässä toimiva varhaiskasvatuksen opettaja on vastuussa lapsen tuen suunnittelusta ja toteutuksesta. Hänellä on suunnittelussa apunaan tuen ammattilaisten joukko. Jokainen lapsiryhmässä toimiva ammattilainen huomioi lapsen tuen tarpeen ja toimii sen mukaisesti. Lapsen tuen suunnitelma kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, vasuun. Tuen toteutumista arvioidaan säännöllisesti vasukeskusteluissa. Tukea voi tulla myös muiden perheille suunnattujen palvelujen kautta. Ehdottoman tärkeää on, että tuki muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.   

Varhain annettu tuki on etuoikeus, joka kantaa lasta monella tapaa kehityksen ja oppimisen polulla.  

Luottamus, dialogisuus, kunnioitus ja kuuleminen ovat avainasemassa varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja vanhempien yhteistyön onnistumisen kannalta. Parhaimmillaan yhteistyö on vastavuoroista asioiden jakamista. Lapsen tuen toteutumisen tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun kaikki osapuolet osallistuvat ja sitoutuvat yhteistyöhön. 

Varhain annettu tuki on etuoikeus, joka kantaa lasta monella tapaa kehityksen ja oppimisen polulla. Lapsen tuen tarpeen hyväksyminen ei ole kuitenkaan aina helppoa vanhemmille, asia saattaa vaatia kypsyttelyä ja useita yhteisiä keskusteluja. Keskusteluissa tulee tarvittaessa käyttää tulkkia. Paras lopputulos saavutetaan, kun löydetään yhteisymmärrys. Oikea-aikaisella ja tarvetta vastaavalla tuella sujuvoitetaan lapsen esiopetuksen ja koulun aloitusta.


Lisätietoa hallintopäätöksestä

Yleinen tuki toteutetaan osana varhaiskasvatuksen perustoimintaa. Tehostetusta ja erityisestä tuesta tehdään aina hallintopäätös. Myös yleisestä tuesta tehdään hallintopäätös, mikäli lapsi tarvitsee tukipalveluja kuten koko- tai osa-aikaista erityisopettajan opetusta tai tulkitsemis- ja avustamispalveluja.  

Hallintopäätöksen tekee varhaiskasvatuksen järjestäjä, päätös perustuu tuen tarpeen arviointiin. Ennen päätöksen tekemistä järjestäjän on kuultava lapsen huoltajaa tai muuta laillista edustajaa. Myös lapsen vanhempi tai muu huoltaja voi hakea tehostettua tai erityistä tukea lapselleen. Hallintopäätöksen tekee järjestämisvastuussa oleva kunta. Päätökseen on liitettävä valitusoikeus, koska lapsen vanhempi voi hakea siihen muutosta valittamalla. Hallintopäätös muutetaan tai kumotaan, mikäli tuen tarve muuttuu.

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi Vanhempainliitto
12.4.2021

Sukellus järjestötyön monipuoliseen maailmaan

Erityispedagogiikan opiskelija Milla avaa blogissa tunnelmiaan harjoittelujaksosta Vanhempainliitossa.

Blogi Perusopetus Vanhempainliitto
31.5.2022

Terveisiä koronan jälkeiseen kouluun

Suomen Vanhempainliitto on kartoittanut korona-aikana vanhempien kokemuksia koronapandemiasta ja sen vaikutuksista varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja perheiden arkeen. Viimeinen kysely tehtiin helmikuussa 2022 ja siihen vastasi 333 peruskoululaisen vanhempaa. Vanhemmat nostivat kyselyssä esiin näkemyksiä, joita on tärkeä pohtia, kun kouluissa ollaan palaamassa kohti koronan jälkeistä arkea.