Kymmenen askelta kohti toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä

Kymmenen askelta kohti toimivaa kodin ja koulun yhteistyötä – Kirjauksista käytäntöön on kouluille suunnattu työkalu kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Työkalu auttaa pohtimaan kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen tarpeita ja ottamaan askelia kohti entistä toimivampaa yhteistyötä.

Kymmenen askelta -työkalun avulla käydään läpi kodin ja koulun yhteistyön keskeiset teemat. Jokaisessa luvussa käsitellään yhtä kodin ja koulun yhteistyön teemaa tiedon, toimintavinkkien ja tsekkauslistan avulla. Viimeisessä luvussa kootaan yhteen oman koulun kehittämistarpeet ja tehdään suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Askelmerkkien läpikäyminen auttaa hahmottamaan kodin ja koulun yhteistyön toteutumista omassa kouluyhteisössä: mikä toimii, missä ollaan nyt, mitä pitäisi kehittää, mitä kohti haluamme pyrkiä?

Työkalu on vapaasti koulujen käytettävissä, ja sitä on helppo käyttää. Työkalua voidaan hyödyntää koulun henkilökunnan kokouksissa, vanhempainilloissa tai yhteisissä työpajoissa. Kehittämiseen on tärkeä ottaa mukaan niin koulun henkilökunta kuin vanhemmat. Myös oppilaita on hyvä kuulla kehittämistyön aikana.

Suomen Vanhempainliitto on valmistellut työkalun yhteistyössä Opetushallituksen ja Förbundet Hem och Skolan kanssa.

Kymmenen askelta -työkalun askelmerkit tiivistettynä

1. Kodin ja koulun yhteistyön johtaminen

Kodin ja koulun yhteistyö edellyttää johtamista. Rehtori on avainasemassa kotien kanssa tehtävän yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Rehtori voi omalla toiminnallaan vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen merkityksen yhteistyö koulussa saa. Koulun henkilökunta ja vanhemmat tarvitsevat rehtorin kannustusta ja tukea. Rehtorin tulee myös huolehtia siitä, että vanhempien osallisuus toteutuu koulun rakenteissa. Kodin ja koulun yhteistyötä tulee myös arvioida.

Avainkysymyksiä:

• Miten rehtori kannustaa ja tukee kodin ja koulun yhteistyöhön?
• Miten vanhempien osallisuus toteutuu koulussa?
• Miten kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan?

2. Yhteiset periaatteet ja toimintatavat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet ja paikallisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa sen käytännön toteutus. Vaikka jokainen koulu ja opettaja tekee kodin ja koulun yhteistyötä omalla tavallaan, toimintatapojen tulee olla riittävän yhtenäisiä ja perustua yhteistyötä ohjaaviin asiakirjoihin. Kouluyhteisössä on tärkeää käydä keskustelua kodin ja koulun yhteistyön tarkoituksesta ja tavoitteista sekä sopia yhteisistä periaatteista. Myös vanhempien on tärkeää voida osallistua tähän keskusteluun.

Avainkysymyksiä:

• Miten koulussa huolehditaan riittävän yhtenäisistä kodin ja koulun yhteistyön toimintatavoista?
• Miten kodin ja koulun yhteistyö näkyy lukuvuosisuunnitelmassa?
• Miten vanhemmat pääsevät osallistumaan kodin ja koulun yhteistyön toimintavoista käytävään keskusteluun?

3. Avoin ja vanhemmat tervetulleeksi toivottava koulun toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiseksi vanhempien osallisuus ja kodin ja koulun yhteistyö koulun arjessa muotoutuvat. Koulu voi viestiä monin tavoin, että vanhemmat ovat osa kouluyhteisöä ja tervetulleita mukaan koulun toimintaan. Vanhempien rohkaisu ja kannustus, aktiivinen viestintä koulun toiminnasta, avoimet ovet ja matalan kynnyksen tilaisuudet kutsuvat vanhempia osallistumaan. Kouluyhteisöön kuulumisen kokemus on myös vanhemmille tärkeä.

Avainkysymyksiä:

• Miten koulussa viestitään, että vanhemmat ovat tervetulleita kouluun?
• Miten koulussa madalletaan vanhempien kynnystä tulla kouluun?
• Miten vanhemmat otetaan mukaan rakentamaan yhteisöllistä toimintakulttuuria?

4. Vanhempien osallisuus koulussa

Vanhempien osallisuus on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja se voi tarkoittaa monenlaista osallistumista oppilaan, luokan ja koulun tasoilla: oman lapsen koulunkäynnin ja oppimisen tukemista, luokan ja koulun vanhempaintoimintaa tai koulun kehittämiseen osallistumista. Kun vanhemmat otetaan mukaan hyvinvoinnin vahvistamiseen kouluyhteisössä, he sitoutuvat tukemaan koulun tavoitteita ja toimintaa ja arvostamaan koulua.

Avainkysymyksiä:

• Mitä vanhempien osallisuus tarkoittaa oppilaan tasolla?
• Mitä vanhempien osallisuus tarkoittaa luokan tasolla?
• Mitä vanhempien osallisuus tarkoittaa koulun tasolla?
• Miten koulu kannustaa vanhempia osallistumaan?

5. Toimiva viestintä

Hyvin toimiva viestintä on tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä. Koulussa on hyvä olla yhteiset linjaukset siitä, miten viestintää toteutetaan. Viestinnän linjauksista kannattaa käydä keskustelua myös vanhempien kanssa ja sopia yhteisistä pelisäännöistä, joihin kaikki sitoutuvat. Toimiva viestintä huomioi perheiden moninaisuuden ja erilaiset vanhemmat. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan viestinnässä.

Avainkysymyksiä:

• Minkälaisia viestinnän yhteisiä linjauksia ja pelisääntöjä koulussa on laadittu?
• Miten vanhempien näkemyksiä kuullaan koulun viestintää kehitettäessä?
• Miten viestinnässä huomioidaan perheiden moninaisuus?

6. Vuorovaikutteiset vanhempainillat ja muut tapahtumat

Vanhempainillat ovat edelleen yleinen tapa tehdä kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhempainiltojen on hyvä olla vuorovaikutteisia, keskustelevia tai toiminnallisia. Myös muut vanhemmille suunnatut tapahtumat ja tilaisuudet on hyvä järjestää samoja periaatteita noudattaen. Parhaimmillaan vanhempainilloissa ja muissa tilaisuuksissa tutustutaan toisiin, keskustellaan, tehdään yhdessä ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Myönteinen, mukava ja välitön ilmapiiri kannustaa vanhempia osallistumaan ja madaltaa kynnystä tulla kouluun.

Avainkysymyksiä:

• Minkälaisia vanhempainiltoja koulussa järjestetään?
• Mihin muihin tilaisuuksiin vanhemmat kutsutaan mukaan?
• Miten koulu tukee vanhempien toisiinsa tutustumista?
• Miten vanhemmat pääsevät vaikuttamaan vanhempainiltojen sisältöihin?

7. Vanhempaintapaamiset

Vanhempien näkökulmasta on tärkeä päästä säännöllisesti keskustelemaan omasta lapsesta ja lapsen koulunkäynnistä opettajan kanssa. Jokainen vanhempi tarvitsee näitä keskusteluja ja lähes kaikki vanhemmat tulevat niihin mielellään. Keskusteluaikoja on tärkeä järjestää niin, että vanhemmat pääsevät niihin osallistumaan. Kieli ei saa olla tapaamisen este, vaan tarvittaessa tulee käyttää ammattitaitoista tulkkia.

Avainkysymyksiä:

• Minkälaisia yhteisiä käytäntöjä koulussa on vanhempaintapaamisissa?
• Miten koulussa on varmistettu, että jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus osallistua keskusteluun?
• Miten vanhemmat voivat valmistautua tapaamisiin?

8. Vanhempaintoimintaa luokassa ja koulussa

Vanhempaintoiminta vahvistaa kouluhyvinvointia. Vanhempaintoiminta on vanhempien järjestämää vapaaehtoistoimintaa. Se on avointa kaikille vanhemmille ja sitä tehdään koulun tai luokan kaikkien lasten hyväksi. Vanhemmat voivat olla monella tavalla tukemassa luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja vahvistamassa yhteisöllisyyttä. Vaikka vanhempaintoiminta on vanhempien järjestämää toimintaa, yhteistyötä koulun tai opettajan kanssa tarvitaan. Koulun on tärkeä kannustaa vanhempia toimimaan yhdessä, tukea toiminnan käynnistymistä ja tarjota tiloja ja viestintäkanavaa vanhempaintoiminnalle. Myös vanhempaintoiminnan sisällöstä on hyvä käydä yhteistä keskustelua.

Avainkysymyksiä:

• Minkälaista vanhempaintoimintaa koulussa on?
• Miten koulu tukee vanhempaintoimintaa ja sen käynnistymistä?
• Minkälaista yhteistyötä koulu tekee vanhempaintoiminnan kanssa?

9. Yhdenvertaisuus kodin ja koulun yhteistyössä

Yhdenvertaisuus kodin ja koulun yhteistyössä tarkoittaa kaikkien oppilaiden vanhempien mahdollisuutta osallistua ja olla mukana lapsensa koulunkäynnissä sekä kodin ja koulun yhteistyössä. Yhdenvertaisuus ei tarkoita aina samanlaista yhteistyötä kaikkien vanhempien kanssa, vaan perheiden erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden tunnistamista ja niiden huomioimista yhteistyön käytännöissä. Jokaisen vanhemman tulee kokea tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi lapsensa koulussa riippumatta hänen tai lapsensa kieli- ja kulttuuritaustasta, tuen tarpeesta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tms.

Avainkysymyksiä:

• Miten kodin ja koulun yhteistyössä huomioidaan moninaiset perheet?
• Miten saavutettavuus ja esteettömyys on huomioitu kodin ja koulun yhteistyössä?

10. Meidän koulun kehittämistavoitteet

Kirjataan ylös oman koulun kodin ja koulun yhteistyön kehittämistarpeet ja konkreettiset kehittämistavoitteet. Tavoitteet voivat olla pieniä tai suuria, esimerkiksi vanhempainiltojen tai vanhempaintapaamisten kehittäminen, vanhempaintoiminnan vahvistaminen kouluyhteisössä tai vanhempien osallisuuden kehittäminen oppilaan, luokan ja koulun tasoilla. Kehittämistavoitteesta on hyvä tehdä konkreettinen suunnitelma, jossa mietitään mitä, miten ja milloin tehdään sekä vastuut suunnitelman toteuttamisesta. Suunnitelman kirjaaminen koulun lukuvuosisuunnitelmaan vahvistaa sen toteutumista.

Avainkysymyksiä:

• Mikä on tärkein meidän koulun kodin ja koulun yhteistyön kehittämisen kohde?
• Miten kehittäminen toteutetaan?

Onnea ja menestystä kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen!

Täydennämme tätä sivustoa sitä mukaa, kun tuotamme uutta tukimateriaalia työkaluun liittyen. Ota rohkeasti yhteyttä, jos jokin teemassa herättää kysymyksiä!

Kysy lisää!

Tuija Metso

Erityisasiantuntija / Senior Consultant

+358 44 755 1371

tuija.metso@vanhempainliitto.fi