Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu

Opetus- ja kulttuuriministeriölle
Lausuntopyyntö VN/2741/2020
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta sekä varhaiskasvatuslain muuttamisesta.


Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulle on asetettu monta tärkeää ja hyvää tavoitetta. Kokeilulla halutaan vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa muun muassa lisäämällä 5-vuotiaiden lasten osallistumista suunnitelmalliseen kasvatus- ja opetustoimintaan, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja, kuntien toimintakäytäntöjä sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Kokeilun onnistuminen riippuu pitkälti kohderyhmään kuuluvien perheiden informoinnin onnistumisesta. Huoltajia on informoitava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa selkeästi ja riittävästi kokeilun tarkoituksesta ja siihen osallistumisen hyödyistä. On tärkeää, että perheillä on valinnan mahdollisuus sen suhteen, haluavatko he osallistua kokeiluun vai ei. On hyvä, että mahdollisuus osallistua yksivuotiseen esiopetukseen ja sitä täydentävään varhaiskasvatukseen säilyy edelleen, jos perhe haluaa valita tämän vaihtoehdon.

Oppimisen tuki ja oppilashuolto

Lapsen osallistuessa kaksivuotiseen esiopetukseen koskisi häntä perusopetuslakiin kuuluva kolmiportainen tuki. Oppimisen tuen jatkumon muodostuminen ja vahvistuminen saavat Vanhempainliitolta kiitosta. Tuen oikea-aikainen saatavuus tasoittaa lasten välisiä oppimiseroja ja ehkäisee syrjäytymistä. Tuen saatavuuden takaamiseksi on tärkeää, että henkilöstön pätevyys ja resurssointi ovat kohdallaan. On myös huolehdittava siitä, että samanlaiset tuen muodot ovat myös niiden lasten oppimisen ja kasvun tukena, jotka eivät osallistu esiopetuskokeiluun.

Kokeilun myötä myös oppilashuolto laajenisi koskemaan 5-6-vuotiaita lapsia. Tätä voidaan pitää hyvänä suuntauksena. Esiopetuksen oppilashuoltoon on kuitenkin luotava toimivat paikalliset käytännöt ja yhteistyömuodot, jotta oppilashuolto pystyy vastaamaan lasten tarpeisiin. Myös yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat on paikallisesti kirkastettava.

Kaksivuotisen esiopetuksen sijainti

Kokeiluun osallistuvan kunnan on ilmoitettava kohdejoukkoon kuuluvan lapsen huoltajalle tai tämän muulle lailliselle edustajalle lapsen kuulumisesta kohdejoukkoon ja mahdollisuudesta hakea kaksivuotiseen esiopetukseen. Tilanteeseen, jossa lapsen huoltajilla on yhteishuoltajuus ja lapsen huoltajat asuvat eri paikkakunnilla lapsen kuuluessa toisessa kunnassa kokeilun koeryhmään ja toisessa kokeilun ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen, on oltava selkeät toimintatavat, jotka ovat lapsen huoltajien tiedossa kokeiluun osallistumiseen tehtäviä päätöksiä tehdessä.

On hyvä, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu toteutetaan ainoastaan niissä varhaiskasvatusyksiköissä, joissa lapsen täydentävä varhaiskasvatus on mahdollista järjestää samassa paikassa varsinaisen esiopetuksen kanssa. Näin pystytään minimoimaan mahdollisimman paljon lasten liikkumista toimintayksiköistä toiseen ja henkilöstön vaihtuvuutta päivän aikana. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vuorohoidossa olevien 5 – 6-vuotiaiden lasten sujuvan esiopetuksen järjestämiseen. Järjestelyissä on otettava huomioon lapsen etu ja perheiden yksilölliset tarpeet.

Kelpoiset opettajat

Esiopetuksen laadukkaan toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että siitä vastaavat ja sitä toteuttavat kelpoiset opettajat. Esiopettajien riittävyys ja rekrytointi voi nousta ongelmaksi, koska tällä hetkellä kelpoisista opettajista on pulaa monilla paikkakunnilla.

Kuljetukset esiopetukseen

Esiopetuskokeiluun osallistuvia koskee perusopetuksesta laajeneva kuljetusetu, josta tulee informoida hyvin lapsen huoltajia. Huoltajilla tulee olla tiedossa yli viiden kilometrin matkojen vuoksi ja muista harkinnanvaraisista syistä perheille myönnettävä kuljetusavustus. Toissijaisena keinona on lasten koulukuljetukset, jotka on suunniteltava erittäin hyvin jokaisen lapsen kohdalla lapsen etu edellä. 4 – 5-vuotias lapsi on hyvin nuori kulkemaan matkoja kuljetuksissa, joten kuljetusjärjestelyt vaativat erityisen tarkkaa suunnittelua. Perusopetuslain mukaan esiopetuksen oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Tämä lain mahdollistama maksimiaika on aivan liian pitkä 4 – 5-vuotiaalle lapselle.

Sisarkorotus

Lasten huoltajille on annettava riittävästi tietoa erilaisten valintojen vaikutuksesta perheiden etuuksiin informoimalla perheitä ja tehostamalla palveluohjausta. On hyvä, että perhe ei menetä kotihoidon sisarkorotusta, kun sisarus osallistuu esiopetuskokeiluun. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilussa tuli aiemmin esille yhtenä selkeänä epäkohtana se, että perheet menettivät kotihoidon sisarkorotuksen silloin, kun sisarus osallistui maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Sisarkorotuksen menettäminen on tähän asti estänyt osaa 5-vuotiaista lapsista osallistumasta varhaiskasvatukseen ja se on näkynyt Suomen alhaisemmissa varhaiskasvatukseen osallistumisluvuissa. Kotihoidontuen sisarkorotus säilyy esiopetuskokeiluun osallistuvilla, mutta samassa kunnassa voi olla lapsia, jotka eivät pääse kokeiluun mukaan ja joilla varhaiskasvatukseen osallistumisen esteenä voi edelleen olla kotihoidontuen sisarkorotuksen menetys.

Kokeilun yksi tutkimuksen kohde on perheiden palveluvalinnat. On hyvä, että perheiden valintoja seurataan ja niihin vaikuttavat seikat analysoidaan. Palveluohjauksella on erityisen suuri merkitys etenkin eri kieli- ja kulttuuritaustaisten perheiden ohjauksessa.

Tietosuoja ja tiedonhallinta

Esiopetukseen osallistuvien lasten huoltajia on tiedotettava tietosuoja-asioihin liittyen ja heillä on oltava selkeä tieto siitä, mitä tietoja Varda-rekisteriin viedään ja kenelle niitä on lupa luovuttaa eteenpäin.

Lakiehdotuksella ehdotetaan perustettavaksi uusi kokeilurekisteri, joka sisältäisi kokeilun koeasetelman rakentamisen ja kokeiluun osallistumiseen liittyviä tietoja. Kokeilurekisteriin liittyvä henkilötietojen käsittely kuuluisi yleisen tietosuojasetuksen soveltamisalaan. Lasten huoltajia on informoitava selkeästi siitä, mitä tietoja kokeilurekisteriin kootaan ja miten niitä käsitellään.

Helsingissä 24.6.2020

Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf

Ulla Siimes, toiminnanjohtaja
Merja Korhonen, varhaiskasvatuksen asiantuntija

Lataa lausunto kokonaisuudessaan tästä (pdf)