Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.6.2021
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/477/2021
Suomen Vanhempainliitto

Lataa lausunto pdf-muodossa tästä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan elokuussa 2014. Opiskeluhuoltotyön painopistettä siirrettiin yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen ja korjaavasta ennaltaehkäisevään työhön. Tavoitteena oli edistää koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä turvaamalla varhainen tuki sekä opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus ja laatu. Suomen Vanhempainliitto oli tyytyväinen ennaltaehkäisevän, yhteisöllisen opiskeluhuollon painotukseen ja siihen, että myös oppilaat, opiskelijat ja huoltajat tuli ottaa mukaan hyvinvointia vahvistavaan opiskeluhuoltotyöhön.

OKM:n, Karvin, THL:n ja Opetushallituksen ym. selvitysten mukaan opiskeluhuollossa on edetty lain tavoitteiden suuntaan, mutta alueelliset ja koulu- ja oppilaitoskohtaiset erot opiskeluhuollon toteutumisessa ovat suuret. Kehitettävää on erityisesti yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisessa sekä opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertaisessa saatavuudessa ja henkilöstön riittävyydessä eri puolilla maata. Suomen Vanhempainliiton Vanhempien Barometri -kyselyjen mukaan vanhempien osallisuus yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä on edelleen vähäistä lainsäädännön velvoitteista huolimatta.

Sitova henkilöstömitoitus ja kuraattorin kelpoisuusvaatimukset

Suomen Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon resursseja lisätään. Sitovalla kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksella vahvistetaan opiskeluhuoltopalvelujen saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja laatua. Lisäksi kunnissa olisi tärkeää huomioida alueelliset ja paikalliset erot opiskeluhuollon tarpeissa ja käyttää tarpeen mukaan esimerkiksi positiivisen diskriminaation rahaa myös opiskeluhuollon henkilöstön lisäämiseen ja sitä kautta opiskeluhuollon vahvistamiseen.

Suomen Vanhempainliitto ei ota kantaa kuraattorin kelpoisuusvaatimuksiin, mutta pitää tärkeänä, että kelpoisuusvaatimukset ovat sellaiset, että kuraattorin tehtäviin on mahdollista saada kelpoisia henkilöitä. Yksilötyön rinnalla tulee painottaa yhteisöllistä näkökulmaa ja yhteisötyön osaamista. Kuraattori tarvitsee niin sosiaalipuolen osaamista kuin koulumaailman tuntemusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä taitoa tukea oppilaiden ja opiskelijoiden kasvua, yhteisön hyvinvointia ja huoltajia.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistaminen

Kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoitus tulee toivottavasti osaltaan vahvistamaan myös yhteisöllistä opiskeluhuoltoa kouluissa ja oppilaitoksissa. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tehdään yhdessä ja se on kaikkien koulu- ja oppilaitosyhteisössä työskentelevien tehtävä, johon myös oppilaat, opiskelijat, ja huoltajat tulee ottaa mukaan. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintatapoja tulee edelleen kehittää, lisäksi kouluihin ja oppilaitoksiin tarvitaan konkreettisia työkaluja ja välineitä hyvinvointityön tekemiseen.

Koulun arjen hyvinvointityöhön on tärkeää ottaa mukaan erilaisia toimijoita (mukaan lukien vanhemmat, psykiatriset sairaanhoitajat, yhteisölliset kouluvalmentajat, koulunkäynnin ohjaajat, nuorisotoimi jne.). Opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstö tarvitsee täydennyskoulutusta esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevien, yksinäisten, ahdistuneiden ja masentuneiden oppilaiden ja opiskelijoiden tunnistamiseen, tukemiseen ja kuntoutus- ja mielenterveyspalveluihin ohjaamiseen. Ennaltaehkäisevään ja korjaavaan opiskeluhuoltoon panostaminen on tärkeää, mutta se ei yksinään riitä: myös korjaavaan työhön (esimerkiksi kuntoutus, mielenterveystyö) täytyy olla resursseja ja hoitopolkujen täytyy toimia saumattomasti.

Kiusaamisen vastainen työ keskeinen osa opiskeluhuoltoa

Kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastainen työ on keskeinen osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Opetuksen järjestäjien tulisi ohjata koulujen ja oppilaitosten työtä esimerkiksi kuntakohtaisilla toimenpidesuosituksilla (kuten Helsingin KVO13- tai Oulun KVO9 -kiusaamisen vastaiset toimenpideohjelmat) ja koulujen ja oppilaitosten tulisi vuosittain raportoida opiskeluhuollon johdolle toimenpiteistään kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisemiseksi, niihin puuttumiseksi ja niiden seuraamiseksi. Vaikka kouluilla ja oppilaitoksilla on oltava suunnitelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi sekä myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, niiden toteuttaminen vaihtelee suuresti eri kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetuksen järjestäjän yhteinen linjaus vähentäisi kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan vastaisen työn eroja koulujen ja oppilaitosten välillä ja edistäisi oppilaiden ja opiskelijoiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön, lisäisi hyvinvointia, ennaltaehkäisisi mielenterveysongelmia sekä lisäisi yhdenvertaisuuden toteutumista.

Turun ja Helsingin yliopistojen koronakriisin ja etäopetuksen vaikutuksia opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvointiin tarkastelevan tutkimuksen toimenpide-ehdotuksissa ehdotetaan yhteisöllisen hyvinvointityön ja kiusaamisen ehkäisyn vahvistamista oppilaitostasolla. Kiusaamisesta tai yksinäisyydestä aiemmin kärsineet nuoret tulisi nykyistä paremmin tunnistaa opiskeluhuollossa ja tarjota heille ns. jälkihoitoa sosiaalisten suhteiden vahvistamiseksi. Suomen Vanhempainliitto pitää ehdotuksia tärkeinä ja kannattaa niitä. Vanhempainliitto haluaa painottaa myös kotien kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Vanhempien oman lapsen tai nuoren tuntemus tulee tunnistaa ja sitä tulee käyttää lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa myös kiusaamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä tilanteissa. Myös toisella asteella opiskelevien nuorten vanhemmat tulisi ottaa mukaan oppilaitosyhteisön hyvinvointityöhön ja tarjota heille tukea vanhemmuuteen esimerkiksi vertaistoiminnan kautta. Myös moniammatillinen yhteistyö ja nuorten ohjaten saattaminen palveluiden piiriin on oleellista.

5-vuotiaita opiskeluhuollon piiriin kaksivuotisen esiopetuskokeilun aikana

Opiskeluhuolto koskee myös esiopetusta. Kaksivuotiseen esiopetuksen kokeilun aikana se ulottuu myös kokeilussa mukana oleviin 5-vuotiaisiin, näin ollen palvelujen piiriin tulee uusia lapsia. Muutoksesta on informoitava lasten huoltajia ja kokeiluun osallistuville kunnille on järjestettävä tukea ja tarpeelliset resurssit.

Opiskeluhuollon palvelut järjestettävä myös sote-uudistuksen jälkeen kouluissa ja oppilaitoksissa

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä vastaa tällä hetkellä oppilaitoksen sijaintikunta. Sote-uudistuksen yhteydessä opiskeluhuollon palvelujen järjestämisvastuu ehdotetaan siirrettäväksi hyvinvointialuille. Suomen Vanhempainliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että palvelujen järjestäjästä riippumatta opiskeluhuoltopalvelujen laatu ja mitoitus varmistetaan eikä sote-uudistuksen yhteydessä hukata koulu- ja oppilaitosyhteisöissä kehitettyjä toimintamalleja ja -käytäntöjä. Palvelut tulee järjestää jatkossakin lähipalveluina kouluissa ja oppilaitoksissa ja koulukuraattoreilla ja -psykologeilla tulee olla aito mahdollisuus työskennellä koulu- ja oppilaitosyhteisöissä myös ennaltaehkäisevää yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttaen. Opiskeluhuolto on ensisijaisesti koulujen ja oppilaitosten toimintaa, jota tehdään koulu- ja oppilaitosyhteisöissä yhdessä. Siihen tulee myös sote-uudistuksen jälkeen olla mahdollisuus.

Lausunnon keskeinen sisältö

Suomen Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että opiskeluhuollon henkilöstöresursseja lisätään ja kuraattori- ja psykologipalveluiden sitovista henkilömitoituksista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa.

Suomen Vanhempainliitto ei ota kantaa kuraattorin kelpoisuusvaatimuksiin, mutta pitää tärkeänä, että kelpoisuusvaatimukset ovat sellaiset, että kuraattorin tehtäviin on mahdollista saada kelpoisia henkilöitä.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tulee vahvistaa. Kuraattoreiden ja psykologien tulee voida kohdentaa työtään nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään yhteisölliseen opiskeluhuoltoon.

Opiskeluhuollon palvelut tulee järjestää myös sote-uudistuksen jälkeen kouluissa ja oppilaitoksissa.