Toisella asteella opiskeleva nuori hyötyy siitä, että saa apua, tukea ja kannustusta kotoa, kavereilta ja oppilaitokselta. Mutta miten parhaiten tukea toisella asteella opiskelevaa nuorta? Tältä sivulta löydät tietoa ja vinkkejä, jotka sopivat sekä kotiin että kouluun.
Tukea siirtymävaiheisiin
Nuori hyötyy tuesta erityisesti siirtymävaiheissa eli valitessaan peruskoulun jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa, aloittaessaan toisen asteen opinnot, suunnitellessaan opintoja ja valmistuessaan.
Alta löydät vinkkejä, kuinka voit vanhempana tukea nuorta näissä tärkeissä askelissa ja kuinka oppilaitokset voivat auttaa nuorta etenemään opiskelupolulla.
Sisällys:
1. Kun peruskoulu on loppumassa
3. Kun nuori suunnittelee opintoja
4. Opintojen aikana — Jaksaminen ja opintojen eteneminen
1. Kun peruskoulu on loppumassa
Oppivelvollisuus jatkuu siihen asti kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Jokaisen nuoren on haettava peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin. Nuori on silloin suuren päätöksen edessä: Peruskoulu on loppumassa ja kohta on tiedettävä, minne suunnata. On tärkeää, että nuori löytää itseään kiinnostavan ja mielekkään opiskelupaikan.
Jatko-opiskelumahdollisuudet voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan:
- Lukio
- Ammatillinen oppilaitos
- TUVA eli tutkintoon valmentava koulutus.
Nuoren voi olla vaikea valita itselleen sopivaa opiskelupaikkaa. Valintaa helpottaa, jos saa pohdinta-apua ja oikeanlaista tietoa valintojen pohjaksi.
Nuoren suuntautuessa lukioon valinta painottuu itselle mieluisan ja pääsyvaatimuksiltaan sopivan lukion valintaan. Ammatillisella puolella valittavana on oppilaitoksen lisäksi myös koulutusala.
Oppivelvollisuutta voi lisäksi suorittaa myös tutkintoon valmentavassa koulutuksessa, jossa voi korottaa peruskoulun arvosanoja sekä tutustua lukio- tai ammatillisiin opintoihin.
Muitakin mahdollisuuksia on. Niistä voi lukea lisää Opetushallituksen sivulta Perustietoa oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Vanhempi valinnan tukena
Useat tutkimukset osoittavat, että nuoret kääntyvät yhä usein vanhempiensa puoleen pohtiessaan jatko-opintopaikkaa.
Kuuntelemalla nuorta avoimesti ja arvostamalla hänen toiveitaan vanhempi voi tukea oman nuorensa pohdintoja ja auttaa häntä valitsemaan sopivan suunnan toisen asteen opintoihin. Omia arvoja ja asenteita on hyvä tuulettaa ja pysähtyä aidosti kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeästä päätöksestä.
Oppilaitos valinnan tukena
Osa nuorista siirtyy vajavaisin tiedoin ja mahdollisesti väärin olettamuksin toisen asteen opintoihin. Tämä voi näkyä tulevissa opinnoissa alentuneena opiskelumotivaationa ja heikkona koulussa viihtymisenä.
Peruskouluissa kannattaa avata nuorille ja vanhemmille, mitä erilaiset koulutusvalinnat tarkoittavat nuoren tulevan opiskelupolun näkökulmasta.
Vanhemman on tärkeää saada konkreettista tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, jotta hän voi tukea nuoren päätöksentekoa toisen asteen opinnoista. Millaista on opiskella nykypäivän lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa? Mitä opiskeleminen TUVA:ssa tai muussa koulutuksessa käytännössä tarkoittaa?
- Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten on tärkeää huolehtia siitä, että oppilaitos tarjoaa riittävän realistista ja käytännönläheistä tietoa opiskelusta, jotta vanhemmat voivat tukea nuoren päätöksentekoa.
- On tärkeää sanoittaa, millaista opiskelu lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tai muussa koulutuksessa nykyisin on, miten opiskelu muuttuu peruskouluun nähden ja mitä opiskelijalta vaaditaan kussakin tutkinnossa.
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä toisen asteen opinnot eivät sulje mitään ovia, vaan kaikilta opintolinjoilta on mahdollista kouluttautua jatkossa vaikka tohtoriksi saakka.
Tervetuloa toiselle asteelle -opas on tarkoitettu peruskoulun päättävän nuoren vanhemmalle. Opas tarjoaa apua vanhemmalle nuoren toiselle asteelle siirtymiseen ja siihen liittyviin pohdintoihin. Oppaan sivuilta 3–9 löytyy tietoa tämän siirtymävaiheen tueksi.
2. Kun toinen aste alkaa
Toisen asteen opinnot alkavat, kun nuori ottaa opiskelupaikan vastaan. Usein paikka otetaan vastaan kesällä sähköisesti, mutta opiskelupaikan voi joskus käydä vastaanottamassa myös paikan päällä oppilaitoksen tiloissa. Osassa lukioita voidaan tehdä jo kesällä alustavia kurssivalintoja.
Tieto opiskelupaikan saamisesta herättää monenlaisia tunteita. Osa nuorista saa opiskelupaikan itselleen mieluisasta paikasta, osa joutuu pettymään. Monia nuoria tulevat opinnot jännittävät, ja kesän yli odottaminen voi tuntua pitkältä.
Opintojen alkaessa arki muuttuu. Usein nuori siirtyy toisen asteen aloittaessaan itselleen aivan uuteen ympäristöön uusien ihmisten keskelle. Joskus opinnot vievät nuoren toiselle paikkakunnalle. Nuorta ja vanhempaa saattaa jännittää, löytyykö uudesta oppilaitoksesta ystäviä, miten siellä viihtyy ja kuinka opinnoissa pärjää.
Monelle nuorelle ja vanhemmalle opiskelu toisen asteen koulutuksessa ei ole tuttua tai se on muuttunut omista opiskeluajoista. Opiskelu muuttuu peruskoulua vaativammaksi, ja nuoren odotetaan ottavan laajemmin vastuuta omista opinnoistaan.
Nuoret kaipaavat tukea kotiväeltään tähän siirtymävaiheeseen. Oppilaitos voi auttaa tarjoamalla kotiväelle eväitä nuoren tukemiseen.
Oppilaitoksen kannattaa tarjota tietoa ja kohtaamismahdollisuuksia nuorelle ja kotiväelle
Useat tutkimukset osoittavat, että hyvä ja laadukas kodin ja oppilaitoksen yhteistyö tukee ja vahvistaa nuorten hyvinvointia, koululäsnäoloa, koulussa viihtymistä ja vuorovaikutusta opettajan ja vanhemman sekä vanhemman ja nuoren välillä.
- Nuoren ja vanhemman on tärkeää saada tietoa nuoren tulevista opinnoista, opettajista ja oppilaitoksesta.
- Oppilaitoksen vastuulla on vanhempien kutsuminen ja rohkaiseminen kodin ja oppilaitoksen yhteistyöhön. Hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä sitoutetaan vanhemmat entistä paremmin nuoren hyvinvoinnin ja opinnoissa pärjäämisen tueksi.
- Toimiva yhteistyö kotien kanssa pohjautuu luottamukselle. Heti opintojen alkuvaiheessa myönteisellä vuorovaikutuksella aloitettu yhteistyö vahvistaa luottamusta ja helpottaa opettajien työtä. Vanhemmat kannattaa heti alussa toivottaa tervetulleiksi yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa ja kertoa, että he ovat nuorelle tärkeitä rinnalla kulkijoita ja että oppilaitos tarvitsee vanhempien tuen nuoren koulunkäynnille.
Lisää tietoa kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä, viestinnästä ja vuorovaikutuksesta löydät sivulta Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö.
3. Kun nuori suunnittelee opintoja
Toisella asteella opinnot muuttuvat peruskoulua vaativammiksi ja nuorelta odotetaan entistä enemmän vastuun ottamista omista opinnoistaan.
Nuoren täytyy tehdä aikaisempaa enemmän opintoihin ja omaan oppimiseen liittyviä valintoja. Opintoihin liittyvä työmäärä kasvaa, ja opinnot vaativat nuorelta suunnitelmallista ajankäyttöä.
Toisen asteen vaativuus yllättää monet nuoret. Itsenäistyvät nuoret tarvitsevat aikuisten tukea tehdessään omaa elämäänsä koskevia valintoja. Osa nuorista tarvitsee tukea enemmän kuin toiset.
Toinen aste on tärkeä koulutusaste jatko-opintojen ja tulevan työuran näkökulmasta. Koti ja oppilaitos voivat yhdessä toimimalla tukea itsenäistyvän nuoren kasvua ja oppimista sekä vahvistaa nuoren kykyä tehdä omaa tulevaisuuttaan koskettavia päätöksiä.
- Vanhempien on tärkeää voida tarvittaessa osallistua nuoren opiskelujen suunnitteluun tarjoamalla heille tietoa opintojen rakenteista, valinnoista ja jatko-opinto- ja työelämämahdollisuuksista.
- Ottamalla vanhemmat osaksi nuoren opintojen suunnittelua ja avaamalla vanhemmalle mitä, miten ja millä tavoin nuori opiskelee, oppilaitos mahdollistaa nuorelle tärkeän arjen tuen opinnoissa pärjäämiseen.
- Vanhempien kokemukset siitä, mikä auttaa ja haastaa nuoren oppimista on tärkeää saattaa oppilaitoksen tietoon.
- Vanhemmille on hyvä sanoittaa, minkälaisissa asioissa he voivat auttaa ja tukea nuorta, vaikka vanhemmilla ei olisikaan osaamista opiskeltavista aiheista tai teemoista. Vanhemmat voivat auttaa esimerkiksi ajanhallinnan suunnittelussa rohkaisemalla viikkoaikataulun laatimiseen ja noudattamiseen. Lisää vinkkejä löytyy Tervetuloa toiselle asteelle -oppaan sivuilta 16–17.
4. Opintojen aikana — Opiskeluviihtyvyys, jaksaminen ja opintojen eteneminen
Erityisesti ensimmäinen opiskeluvuosi on merkityksellinen opintoihin osallistumisen ja opiskeluyhteisöön kuulumisen näkökulmasta. Nuoret hyötyvät kuitenkin tuesta, avusta ja kannustuksesta koko opintojensa ajan. Tuki vahvistaa nuoren opinnoissa pärjäämistä, viihtymistä, jaksamista ja tulevaisuususkoa.
Kolme vuotta on pitkä aika nuoren elämässä. Nuori kasvaa tänä aikana nuoreksi aikuiseksi. Moni nuori pärjää ja viihtyy toisen asteen opinnoissaan hyvin. Onnistumisten kautta myös luottamus omaan osaamiseen ja pystymiseen vahvistuu.
Tutkimusten mukaan nuori valitsee opiskelupaikakseen lukion sitä useammin, mitä koulutetumpia hänen vanhempansa ovat. Vanhempien tausta ei kuitenkaan vaikuta siihen, valmistuuko nuori toisen asteen opinnoista. Kaikissa oppilaitoksissa nuoret hyötyvät kodin ja koulun yhteistyöstä.
Opinnoissa etenemistä, opiskeluviihtyvyyttä ja yhteisöön kuulumisen kokemusta haastavat:
- Nuorten kokemat epävarmuudet oikeasta opiskelupaikasta, uuteen oppilaitokseen siirtymisestä ja oman paikan löytymisestä uudessa ympäristössä.
- Tulevaisuuteen liittyvät asiat kuten jatko-opinnot ja työelämä. Epävarmassa maailmassa omaa tulevaisuutta on vaikeampi suunnitella.
- Useat tutkimukset myös osoittavat, että yhä useampi nuori uupuu opintojensa aikana.
Mielekkääksi koetut opinnot ja yhteisöön kuulumisen kokemus sekä opinnoissa viihtyminen vahvistavat läsnäoloa opinnoissa, opiskelumotivaatiota ja oppimista.
Tervetuloa toiselle asteelle -oppaan sivuilta 10–12 löytyy vinkkejä kaverisuhteiden ja ryhmään sekä oppilaitosyhteisöön kuulumisen huomioimiseksi.
Toinen Aste Suomi, Jakso 3: Haastava nuoruus vai haastava maailma?
”Keskeisintä olisi ymmärtää nuoruudesta aivojen kehitys, kavereiden merkitys ja lasten ja nuorten erityispiirteet kuten nepsyasiat.”
Vanhempien ja oppilaitoksen yhteinen tuki on tärkeää
- Nuoret kaipaavat vanhemmiltaan kannustusta ja hyvää palautetta opintojensa tukemiseksi ja hyötyvät siitä, että saavat vanhemmaltaan riittävästi tukea opintoihinsa. Toisaalta nuoret haluavat usein myös suojella kotiväkeä ja välttää huolestuttamasta heitä. Osa nuorista saattaa viestiä kotona, että he pärjäävät opinnoissaan itse eikä kotiväen tukea tarvita, vaikka avulle olisi tarve. Avun pyytäminen ei ole aina helppoa, ja nuoruuteen myös kuuluu, että omia ongelmia yritetään ratkaista vajavaisin tiedoin ja taidoin.
- Tukeakseen nuorta vanhemmat tarvitsevat ajankohtaista tietoa nuoren opiskelusta, opintojen etenemisestä, mahdollisista haasteista, sosiaalisista suhteista sekä jatko-opintojen ja työelämän mahdollisuuksista. Vanhemman on tärkeää tietää, miten vanhempana voi tukea valintojen tekemistä nuorta kunnioittavalla tavalla.
- Kohtaamalla vanhemmat oppilaitos saa tärkeää tietoa nuoresta ja hänen tuki- ja turvaverkoistaan, vahvistaa kotiväen sitoutumista nuoren opintojen tukena ja luo yhteisiä pelisääntöjä kodin ja oppilaitoksen yhteistyön toteuttamiselle.
- Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö vahvistaa nuoren, kodin ja oppilaitoksen välistä myönteistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa varhaisen puuttumisen mahdollisiin haasteisiin ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.
- Oppilaitoksissa on tarjolla paljon erilaisia tuen muotoja opinnoissa pärjäämisen ja hyvinvoinnin tueksi. Jotta tuki olisi mahdollisimman kannattelevaa, on tärkeää toimia kotiväen kanssa yhteisen tavoitteen eteen.
Löydät tarkempaa tietoa kodin ja oppilaitoksen yhteistyöstä sivulta Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö.
Jatko-opinnot
Opintojen aikana nuori kypsyttelee ajatusta jatko-opinnoista ja työelämästä. Tähän liittyy usein paljon epävarmuuksia omasta osaamisesta ja kyvyistä. Nuoret kaipaavat vanhemmiltaan suorien neuvojen sijaan tukea tulevaisuuden pohdintaan ja omien vahvuuksiensa ymmärtämiseen. Tätä kannattaa tarjota koko opintojen ajan.
Vanhempana on tärkeää:
- Muistaa kehua nuoren yrittämistä ja ponnisteluja saavutusten sijaan.
- Tunnistaa ja korostaa nuoren vahvuuksia ja osaamista, jotta nuori saa tukea jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseensä
5. Valmistuminen
Toisen asteen opinnoista valmistuminen on huikea suoritus jokaiselle valmistuvalle. Vaativat opinnot on suoritettu, ja on koittanut tärkeä hetki pysähtyä ja onnitella itseään suuren urakan läpäisemisestä.
Jokainen valmistunut ansaitsee kehuja valmistumisensa johdosta. Valmistumisjuhlat oppilaitoksissa ja kotona ovat tärkeitä tapahtumia. Kotiväen osallistuminen juhlintaan vahvistaa nuorten siirtymistä jatko-opintoihin tai työelämään. On tärkeää, että vanhemmat tunnistavat ja arvostat nuoren panostusta tutkinnon suorittamiseen ja osaamisensa kartuttamiseen. Vanhempien arvostus nuoren koulutukseen vahvistaa myös suomalaista toisen asteen koulutusta.
Lukiokoulutuksessa valmistujaisjuhlat ovat vakiintunut perinne. Ylioppilasjuhliin panostetaan oppilaitostasolla paljon, ne saavat medianäkyvyyttä ja niistä puhutaan myönteisesti jo myös peruskoululaisten keskuudessa. Juhlien järjestämiseen kannustetaan oppilaitoksissa, ja oppilaitoksen tilaisuuteen kutsutaan koko kotiväki juhlimaan yhdessä nuoren kanssa.
Ammatillisen koulutuksen puolella valmistujaisjuhliin ei oppilaitoksissa aina panosteta samalla tavalla kuin lukioissa eikä niihin välttämättä kutsuta vanhempia ja osallistuta yhdessä kotiväen kanssa. Tätä perinnettä kannattaa pyrkiä muuttamaan niin kotona kuin oppilaitoksissa.
Jokainen valmistuminen on yhteisen juhlan arvoinen.