Sosiaaliturvauudistuksessa on parannettava lapsiperheiden perusturvaa

Lapsiperheköyhyyttä vähentävät toimet ovat koronakriisin myötä tulleet yhä akuuteimmiksi. Lasten näkökulmasta sosiaaliturvan uudistaminen ei voi odottaa. Siksi lapsi- ja perhejärjestöt ovat julkaisseet yhteisen politiikkasuosituksen lasten ja lapsiperheiden huomioimiseksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteleva parlamentaarinen komitea aloitti työnsä alkuvuonna 2020. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että lapsinäkökulma ei ole tähän mennessä ollut riittävästi esillä komitean työssä. Järjestöjen mukaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa on parannettava lapsiperheiden perusturvaa ja palattava universaalin pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin.

Lapsiperheiden sosiaaliturvassa tarvitaan sekä kaikkia lapsiperheitä koskevaa sosiaalipolitiikkaa, kuten lapsilisiä ja perhevapaaetuuksia, että kohdennettuja toimia, jotka ottavat huomioon perheiden erilaiset tilanteet. Erityistä huomiota vaativia tilanteita ovat muun muassa yksinhuoltajuus, vanhemman tai lapsen sairaus tai vammaisuus, vanhemman työttömyys tai työkyvyttömyys sekä huoltajan menetys.

Köyhyydellä on pahimmillaan elämän mittaiset vaikutukset lapsen tulevaisuuteen. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on moninkertainen kahden huoltajan perheisiin nähden ja toimeentulovaikeudet ovat huomattavasti yleisempiä. Vauvaperheköyhyys on erityisen vaurioittavaa. Lapsiystävällinen yhteiskunta edellyttää perheiden moninaisuuden ja monenlaisten tarpeiden huomioimista. Perheiden tuissa moninaisuus tarkoittaa tarvetta lisätä joustavuutta.

Lapsi- ja perhejärjestöjen verkosto on julkaissut yhteisen politiikkasuosituksen, johon on koottu lapsiperheiden sosiaaliturvan keskeisimmät kipukohdat. Politiikkasuositus pitää sisällään 11 selkeää suositusta, joiden mukaisesti lapset ja lapsiperheet voidaan huomioida sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa. Kunkin suosituksen osalta kuvataan myös toimenpiteet, jotka edesauttavat suosituksen toteutumista. Lapsiperheiden asiaa on uudistuksessa tarpeen käsitellä sekä omana kokonaisuutenaan että läpileikkaavasti muiden teemojen kohdalla.

Lapset muodostavat noin viidenneksen Suomen väestöstä. Heillä on yhtäläinen oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon kuin aikuisillakin. On ensiarvoisen tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia lapsiin arvioidaan huolella koko prosessin ajan. Lapsiperheköyhyyden väheneminen on otettava yhdeksi uudistuksen onnistumisen arviointikriteeriksi.

• Lue koko Lapsiperheet ja sosiaaliturvauudistus –politiikkasuositus (lskl.fi) 
• Tutustu sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:
  Sosiaaliturvauudistus – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) 

Lapsi- ja perhejärjestöjen verkostoon kuuluvat Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Vanhempainliitto, Väestöliitto, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto. Politiikkasuositusta valmistelevassa työryhmässä mukana olivat: johtava asiantuntija Esa Iivonen MLL, järjestöpäällikkö Aki Siltaniemi ETKL, erityisasiantuntija Tiina-Maria Levamo PELA, asiantuntija Anita Novitsky Väestöliitto ja erityisasiantuntija Sonja Falk LSKL.