Suomen Vanhempainliitto peräänkuuluttaa päättäjiltä panostuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin

Suomen Vanhempainliitto on kartoittanut kolmella kyselyllä (maaliskuu 2020, helmikuu 2021 ja helmikuu 2022) vanhempien kokemuksia koronapandemiasta ja sen vaikutuksista varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin, toisen asteen opiskeluun ja perheiden arkeen.

Kyselyiden tulokset viestivät vahvasti 

• lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeesta 
• lasten, nuorten ja perheiden kuormittuneisuudesta  
• yhteisöllisyyden sekä kodin ja kasvatusyhteisöjen yhteistyön ohenemisesta  

Suomen Vanhempainliitto tuo esiin vakavan huolensa pitkään jatkuneen koronapandemian vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että vielä tällä, mutta erityisesti seuraavalla hallituskaudella tulee tehdä merkittäviä panostuksia lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseksi sekä perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Panostuksia tulee tehdä niin kunnallisella, alueellisella kuin kansallisella tasolla. 

Oppimis- ja hyvinvointivajeen paikkaaminen edellyttää aikaa ja resursseja 

Vanhempien suuri huoli korona-aikana syntyneestä oppimis- ja hyvinvointivajeesta näkyy vahvasti Vanhempainliiton kyselyissä. Koulunkäynti on ollut korona-aikana katkonaista, poissaoloja on kertynyt paljon ja osalla lapsista ja nuorista on ollut pitkiä etäopetusjaksoja. Tarvittavaa oppimisen, koulunkäynnin ja oppilashuollon tukea ei ole ollut riittävästi saatavilla.  

Lapsi ei tule valmistumaan opinnoistaan silloin kun pitäisi, koska ei saanut itsenäisesti tehtyä kaikkea, mitä opintojen suhteen olisi pitänyt tehdä. Hänen luonteelleen lähiopetus ja opettajien tuki olisi tarvittu koko opintojen ajaksi.  

Toisella asteella poissaolojen lisääntyminen, pitkäkestoiset etäopetusjaksot ja tuen puute ovat lisänneet opintojen kuormittavuutta, heikentäneet opiskelumotivaatiota ja nuorten tulevaisuususkoa, vaikeuttaneet opintojen edistymistä ja niissä menestymistä sekä viivästyttäneet opinnoista valmistumista.  

Varhaiskasvatusikäisten lasten vanhemmat kantavat puolestaan huolta päiväkodin pedagogisen toiminnan supistumisesta sekä henkilökunnan vaihtuvuuden ja kuormittuneisuuden vaikutuksista lapsiin. Kodin ja päiväkodin välisen vuorovaikutuksen koettiin vähentyneen.

Korona-aika on synnyttänyt runsaasti oppimis- ja hyvinvointivajetta, jonka paikkaamiseksi tarvitaan tulevina vuosina lisää resursseja. Panostuksia tarvitaan seuraavasti: 

• Koronapandemian aikana syntyneet tai sen aikana voimistuneet oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen tarpeet tulee kartoittaa lasten ja nuorten kohdalla yksilöllisesti. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla riittävästi resursseja ja aikaa vastata tuen tarpeisiin. 

• Oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukeen sekä ohjaukseen ja opiskeluhuoltoon tarvitaan lisää resursseja kaikilla koulutusasteilla ja varhaiskasvatuksessa. Opinto-ohjausta ja valmentavaa koulutusta on lisättävä koulutuksen nivelvaiheissa.     
• Opiskeluhuoltoa on vahvistettava ja opiskeluhuollon palveluiden saatavuuden varmistamiseksi tarvitaan sitovat henkilöstömitoitukset. Kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille, tulee varmistaa, että kyseiset palvelut järjestetään jatkossakin kouluissa ja oppilaitoksissa, jotta ne ovat lapsille ja nuorille helposti saavutettavissa.  
• Opiskeluhuollon painopisteen tulee olla yhteisöllisessä, kouluhyvinvointia vahvistavassa ennaltaehkäisevässä työssä, jota korona-ajan jälkeen tulee vahvistaa entisestään ja johon opiskeluhuollon henkilöstölle tulee varata riittävästi aikaa.   

Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea 

Lapset, nuoret ja perheet ovat kokeneet suurta kuormitusta koronapandemian aikana. Vanhempainliiton helmikuussa 2022 tehdyssä kyselyssä 43 % vastanneista peruskouluikäisten lasten vanhemmista koki, että koulunkäynti korona-aikana on kuormittanut lasta erittäin paljon tai melko paljon. Yhtä moni vastaaja koki, että lapsen koulunkäynti korona-aikana on kuormittanut perhettä erittäin paljon tai melko paljon. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten kohdalla koulunkäynnin kuormittavuus oli selkeästi tätä yleisempää. Koulunkäynti koronapandemian aikana näkyi kuormittaneen paljon myös toisella asteella opiskelevia nuoria. 

Yhden vanhemman perheessä tilanne oli jossain kohtaa ahdistava. Oireilevaa lasta ei saanut viedä päiväkotiin ja ainoana elättäjänä ja yrittäjänä työt piti saada tehtyä.

Varhaiskasvatusikäisten lasten perheissä korona-aika on haastanut erityisesti vanhempien jaksamista. Perheitä ovat kuormittaneet etenkin lasten lisääntyneet sairaspoissaolot sekä pelot altistumisesta ja sairastumisesta. Etätyön tekeminen lasten ollessa kotihoidossa on koettu erittäin raskaana.   

Korona-aika on kokonaisuudessaan lisännyt lasten ja nuorten yksinäisyyttä, koulu-uupumusta ja ahdistusta. Samalla perheiden kuormitus, uupumus sekä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ovat lisääntyneet. Tilanne tulee huomioida tulevien vuosien lapsi- ja perhepalveluissa sekä laajemmin lapsi-, perhe- ja koulutuspolitiikassa. Panostuksia tarvitaan niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueiden talousarvioissa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden arkiympäristöissä sijaitseviin matalankynnyksen peruspalveluihin, kuten:  

• koulun terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palvelut  
• perheneuvola  

• perheiden kotipalvelu 
• lasten ja nuorten harrastustoiminta 
• mielenterveyspalvelut  

Yhteisöllisyyteen ja vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee panostaa  

Korona-aika on varjostanut isoa osaa lasten ja nuorten opinpolusta. Monet hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta vahvistavat päiväkodin ja koulun aktiviteetit, kuten retket, leirikoulut ja tapahtumat ovat peruuntuneet. Vanhempainliiton kyselyyn vastanneet vanhemmat kantavat huolta lasten kaverisuhteista, ryhmään kiinnittymisestä ja yhteisöllisyyden vähenemisestä. Monelle vanhemmalle lapsen päiväkoti tai koulu, opettajat ja muut vanhemmat ovat jääneet korona-aikana vieraiksi. Lähes puolet Vanhempainliiton kyselyihin vastanneista vanhemmista kokevat, että korona-aika on etäännyttänyt kotia ja koulua toisistaan. Tämä kokemus tulee huomioida koronan jälkeisissä toimissa.  

Koronan varjolla on mm. peruttu vuoden ainoa retki, sekin vain lähimuseoon. Koronan takia uimaopetusta ei ole annettu ollenkaan, enkä ole vanhempana päässyt näkemään lapsen kevätjuhlia kolmeen vuoteen. En tunne opettajaa, en luokkakavereiden vanhempia jne., kaikki ovat jääneet etäisiksi.

Yhteisöllisyyden vahvistaminen on tärkeä osa päiväkotien ja koulujen toimintaa koronan jälkeisessä ajassa. Hyvinvoiva ja turvallinen kasvatusyhteisö rakennetaan yhdessä. Tähän työhön myös lapset, nuoret ja vanhemmat tulee ottaa mukaan. Tämä edellyttää, että:  

• koulutusta koskevassa päätöksenteossa ja lainsäädännössä painotetaan entistä vahvemmin hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden merkitystä lasten ja nuorten kasvulle, oppimiselle ja koko päiväkoti- ja kouluyhteisölle.  
• luokka- ja ryhmäkokoja pienennetään, jotta opettajien aika riittää kaikkien lasten tukemiseen. 

• päiväkotien ja koulujen henkilökunta on pätevää ja että sijaisia on riittävästi saatavilla.  
• koulujen ja päiväkotien henkilökunnan hyvinvointitaitoja tuetaan. 
• kouluun kiinnittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota, koulupoissaoloja ehkäistään ja niihin puututaan. 
• kiusaamisen ehkäisyä ja siihen puuttumista vahvistetaan jokaisessa päiväkodissa ja koulussa. 
• kodin ja kasvatusyhteisön yhteistyötä sekä edellytyksiä vanhempaintoiminnalle vahvistetaan.   

Vaikka maailmantilanne ja talouden raamit asettavat haasteita, lapsia, nuoria ja perheitä ei nyt tule jättää yksin. Poikkeuksellisesta korona-ajasta toipumiseen tulee antaa kaikki tarvittava tuki.  

SUOMEN VANHEMPAINLIITTO

Saija Ohtonen-Jones
Toiminnanjohtaja

Johanna Laisaari
Puheenjohtaja