Suomeen tarvitaan oppilaiden oikeusturvaa valvova viranomainen
Förbundet Hem och Skola ja Suomen Vanhempainliitto katsovat, että koulutuksen oikeussuojajärjestelmää tulee tehostaa ja selkeyttää ja että Suomeen tarvitaan oppilaiden oikeusturvaa valvova viranomainen. Viranomaisella tulee olla oma-aloitteinen puuttumisoikeus sekä riittävät resurssit ja toimivat sanktiokeinot.
Nykyinen ohjaukseen ja omavalvontaan perustuva järjestelmä on johtanut siihen, että oppilaiden oikeuksien toteutumisessa on huomattavia eroja kuntien ja koulujen välillä.
Valvontaviranomaista tarvitaan:
Varmistamaan lapsen edun ensisijaisuus ja lasten yhdenvertaisuus
Valvontaviranomaisen tulee varmistaa, että opetus järjestetään lakien ja säädösten mukaisesti. Tällä hetkellä säädöksiä voidaan tulkita eri tavoin, eivätkä etenkään heikommassa asemassa olevien oppilaiden oikeudet aina toteudu. Vuonna 2022 perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta koskevaan lakiin lisättiin lapsen edun ensisijaisuus ja sen huomioiminen. Se tarkoittaa, että lapsen etu tulee huomioida opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Valvontaviranomainen huolehtii, että lapsen edun ensisijaisuus selvitetään asianmukaisesti ja huomioidaan opetuksessa.
Valvontaviranomainen tuo tarpeellisen lisän myös oppimisen tuen takaamiseen yhdenvertaisesti kaikille lapsille. Tutkimukset osoittavat, että kolmiportaiseen tukeen liittyy suuria haasteita. Tukeen käytetyt resurssit vaihtelevat kunnittain, ja kunnat voivat pitkälti itse päättää, miten tuki toteutetaan. Riittämättömät tuen resurssit lisäävät opettajien työtaakkaa eivätkä oppilaat saa heille kuuluvaa tukea.
Ehkäisemään ja käsittelemään ongelmatilanteita
Valvontaviranomainen voi tunnistaa, ehkäistä ja puuttua koulussa ilmeneviin ongelmiin ilman, että niistä tehdään ensin valitus. Valvontaviranomainen voi osoittaa rakenteellisia puutteita, jotka koskevat esimerkiksi erityisen tuen ja oppilashuollon palveluiden riittämättömiä resursseja, kiusaamista ja häirintää sekä epäterveellisiä koulun tiloja.
Perusopetuksen muutoksenhakujärjestelmä on tällä hetkellä monimutkainen, eikä neuvontaa oikeusturvakeinoista juuri ole. Vanhemmat eivät tiedä, miten tai kenen viranomaisen puoleen heidän tulee kääntyä. Koulujen henkilökunta ei osaa aina ohjata vanhempia tai neuvoa kanteluiden ja valitusten tekemisessä. Nykyisessä järjestelmässä niiden käsittelyajat ovat pitkiä ja seuraukset usein tehottomia, vaikka lapsen edun näkökulmasta tarve epäkohtien korjaamiselle on välitön ja kiireellinen.
Lapsille kuuluvien oikeuksien puolustaminen ja vaatiminen on perheille raskasta. Vanhemmat ovat usein jo valmiiksi uupuneita lapsen pitkään jatkuneiden koulunkäynnin haasteiden edessä, eikä voimia prosessin käynnistämiseen ole. Tämä koskee erityisesti heikoimmassa ja haavoittuvassa asemassa olevia oppilaiden perheitä. Oppilaiden oikeuksien valvonnan ei tulisi olla vanhempien vastuulla.
Lisäämään avoimuutta
Viranomaisvalvonnan tehostaminen ohjaa kuntia ja kouluja järjestämään opetusta lainmukaisesti. Koulut tietävät, mitä heiltä odotetaan, mikä toivottavasti kannustaa toiminnan rakenteiden ja järjestämisen sekä niitä ohjaavien periaatteiden läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys on myös toimivan kodin ja koulun yhteistyön edellytys.
Parantamaan koulujen henkilöstön työoloja
Koulun toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa määritellään oppimisen tavoitteet ja oppilaiden oikeudet. Niiden toteuttamiseen tulee olla riittävät resurssit. Valvontaviranomainen huolehtii siitä, että koulujen henkilökunnalle luodaan edellytykset tehdä koulun toimintaa ohjaavien asiakirjojen edellyttämää työtä.
Lisätietoja:
Saija Ohtonen-Jones
toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto
+358 40 577 8815
saija.ohtonen-jones@vanhempainliitto.fi
Jaa artikkeli