Etäkoulu jatkuu – yhdessä kohti uutta normaalia

Ulla Siimes
Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja

Suomen hallitus teki maanantaina 30.3. päätöksen, että päiväkodit ja koulut pidetään kiinni 13.5.2020 saakka. Uutinen ei ole ilouutinen, mutta tässä tilanteessa välttämätön ratkaisu.

Sopeutumista, kärsivällisyyttä ja armollisuutta tarvitaan kaikilta.

Kuten ounastelimmekin, edessämme on pitkä jakso, jolloin päiväkoti- ja kouluikäiset lapset ovat suurelta osin kotona vanhempien kanssa. Sopeutumista, kärsivällisyyttä ja armollisuutta tarvitaan kaikilta. Kannustan jokaista perhettä noudattamaan jatkossakin suositusta lasten pitämisestä kotona, mikäli se suinkin on mahdollista.

Päiväkoti-ikäiset lapset sekä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rooli ovat jääneet julkisessa keskustelussa etäopetuksen ja koulujärjestelyjen jalkoihin. Monessa perheessä pienimmätkin lapset ovat nyt kotona vanhempiensa kanssa. Osa päiväkodeista on toimittanut perheille varhaiskasvatukseen liittyvää materiaalia ja esiopetukseen liittyviä tehtäviä, osa päiväkodeista ei ole ollut asiakasperheisiin yhteydessä juuri lainkaan.

On hienoa, jos päiväkodit tarjoavat kohtaamisia tuttujen aikuisten ja päiväkotikavereiden kesken. Toivon varhaiskasvatuksen järjestäjiltä viisaita päätöksiä myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen suhteen: Jos vanhemmat eivät käytä varhaiskasvatuspalveluita, on kohtuullista sopeuttaa maksut vallitsevaan tilanteeseen.

Vastuu opetuksesta on edelleen kouluilla, ei vanhemmilla.

Etäopetus on lähtenyt kaikissa kouluissa käyntiin. Toisissa nopeammin, toisissa vähän hitaammin. Joka puolella vähän omalla tavallaan. Lasten ja vanhempien näkökulmasta on tärkeää, että etäopetus on todellista opetusta ja opettajan ja oppilaiden kohtaamisia eri alustoilla pelkkien Wilmassa tulevien tehtävälistojen sijaan. Vastuu opetuksesta on edelleen kouluilla, ei vanhemmilla.

On tärkeää, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada oppimiseen tukea ja apua koululta. Henkilökohtaiset kontaktit opettajan, koulunkäynninohjaajan, oppilashuollon henkilöstön sekä lasten välillä ovat kullanarvoisia. Toivon, että jokaisessa kunnassa ymmärretään näiden kohtaamisten merkitys ja pidättäydytään lomauttamasta opetus- ja kasvatusalan henkilöstöä.

Harkittua, selkokielistä viestintää tarvitaan.

Poikkeustilanteessa kodin ja koulun välinen viestintä ja yhteistyö nousee ihan omaan arvoonsa. Ensimmäisten päivien aikana kodit ovat saaneet viestejä koulusta vaihtelevasti: osa liikaa, osa ei juuri ollenkaan. Kun alkuvaiheen häslinki alkaa olla ohi, on aika panostaa kommunikoinnin laatuun: harkittua, selkokielistä viestintää tarvitaan. Opetusjärjestelyihin, opetuksessa käytettäviin alustoihin ja opetukseen liittyviä viestejä voi olla hyvä kerrata. Vanhemmille on tärkeää painottaa, että he eivät jää lasten opiskeluun liittyvien haasteiden kanssa yksin, vaan pyytävät tarvittaessa koulusta apua ja tukea.

Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne konkretisoituu päivä päivältä. Toivon, että jokaisella lapsella, jonka perheessä esimerkiksi köyhyys, väkivalta, mielenterveyshaasteet tai päihdeongelma eivät mahdollista turvallista päivää tai oppimista, olisi mahdollisuus osallistua lähiopetukseen. Toivon myös, että kunnat löytävät ratkaisut, joilla kaikille sitä tarvitseville lapsille taataan mahdollisuus saada lämmin ateria jokaisena koulupäivänä.

Nyt on aika hyväksyä
ja sopeutua uuteen arkeen.

Meistä kukaan ei osannut odottaa tällaista tilannetta, eikä voinut tähän ennalta varautua. Nyt on aika hyväksyä ja sopeutua uuteen arkeen. Emme tiedä, miten pitkään tilanne jatkuu, mutta silti on syytä olla toiveikas ja katsoa tulevaan. Hyvällä yhteistyöllä selviämme tästäkin.