Monipuoliset apukädet koulumaailmaan
Mervi Myllymäki
Kirjoittaja on Kodin Apukädet -toiminnan kehittäjäopettaja Martinniemen koulusta.
Kesällä 2017 uimarannalla ollessani ajatukseni karkasivat hetkeksi koulutyöhön. Sain idean, jonka esitin syksyllä rehtorille. Halusin kehittää organisoidun Kodin Apukädet -toiminnan, johon kaikki lupautuneet olisivat sitoutuneita. Kiitän silloista rehtoria Sirkku Pennasta, koska hän antoi tuen Kodin Apukädet toiminnan aloittamiselle.
Toiminta lisää koulun nuorempien ja vanhempien oppilaiden välistä vuorovaikutusta.
Moniammatillisten osaajien lisäksi koulussa tapahtuvaa opetusta tukee Kodin Apukädet -toiminnan kautta oppilaiden vanhempia, koulumummoja ja -pappoja sekä oppilasmentoreita. Koulumaailmassa tarvitaan useita silmäpareja näkemään, mitä luokan sisällä ja välitunneilla tapahtuu. Kodin Apukädet -toiminta vahvistaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä ja liittää vanhempia osaksi koulun arkea. Koulumummot ja -papat rikastuttavat oppilaiden ajatusmaailmaa elämäntarinoillaan. Toiminta lisää koulun nuorempien ja vanhempien oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Toiminta lisää myös oppilaiden nähdyksi ja kuulluksi tulemista, joka vaikuttaa ennakoivasti kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
Suomen Vanhempainliiton Sari Haapakangas ja Aslak Rantakokko vierailivat Martinniemen koululla, ja innostuivat Kodin Apukädet toiminnasta. Se vahvisti ajatustani siitä, että toiminta on kannattavaa ja merkityksellistä. Kiitän Saria ja Aslakia toteuttamamme Kodin Apukädet -videon mahdollistamisesta, kuten myös muita videon tekoon osallistuneita.
Näin Kodin apukädet -toimintamalli toimii
Kerron tässä pääpiirteittäin, kuinka Kodin Apukädet toimii. Toiminnan päävastuu on sillä luokanopettajalla, jonka luokassa Kodin Apukädet toimivat. Lisäksi on tärkeää, että kaikki toiminta on luottamuksellista ja toimijat allekirjoittavat Kodin Apukädet -kansiosta löytyvän asiakirjan, jossa on tärkeää asiaa toiminnan vastuullisuudesta.
Kodin Apukädet -toimintaa on koululla joka toinen viikko. Väliviikolla opettajia informoidaan ja he miettivät, mihin opetukseen tai toimintaan Apukäsiä tarvitaan. Ensimmäisellä viikolla kouluun pyydetään koulumummo ja noin neljä toimintaan sitoutunutta vanhempaa. Sen jälkeen on väliviikko, jolloin toimintaa suunnitellaan uudelleen. Toisella viikolla koululle saapuu koulupappa ja mukana ovat kuudennen luokan oppilasmentorit, jotka on etukäteen kysytty ja sitoutettu toimintaan. Oppilasmentorina voivat toimia kaikki halukkaat kuudesluokkalaiset. He saavat toiminnasta todistuksen keväällä. Oppilasmentoreina on kerrallaan neljä oppilasta, jotka toimivat tarpeen mukaan kaikissa luokissa vuorotellen.
Vanhemmilta saatu palaute on ollut myönteistä ja rohkaisevaa.
Opettajien kanssa keskustellaan ja sovitaan päivät, jotka sopivat parhaiten Apukäsi -toiminnalle. Toiminta alkaa kello 10.15 ja kestää kello 12.00 asti. Sen jälkeen toimintaan osallistuneiden kanssa käydään palautekeskustelua leppoisasti kahvikupin äärellä. Kodin Apukädet toimintaan sitoutuneilla vanhemmilla on WhatsApp-ryhmä, jota toiminnan vastuuopettaja ylläpitää.
Vanhemmilta saatu palaute on ollut myönteistä ja rohkaisevaa. Toivon, että useat koulut ottaisivat tästä koppia. Martinniemen koulussa toiminta on todettu hyväksi. Se on edistänyt ja rikastuttanut toimivaa kouluarkea jo monen vuoden ajan.
Katso alla olevalta videolta mallin esittely (YouTube).
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Näkymätön sukupuoli – näkymätön ihminen?
Aslak Rantakokko Kirjoittaja on kolmen aikuisen lapsen isä ja yhdenvertaisuusasiantuntija Suomen Vanhempainliitossa. Luottamustehtäviä hänellä on Autismiliitossa ja Adhd-liitossa. ”Kaksijakoinen sukupuolijärjestelmä vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään ja miltä tuntuu kasvaa transihmisenä, muunsukupuolisena tai sukupuolettomana.” Lainaus on otettu Näkymätön sukupuoli – ei-binäärisiä ihmisiä -teoksen esittelytekstistä. Vaikeita sanoja, ainakin meille 1960-, miksei jopa 1990-luvuilla syntyneille kasvattajille. Osalle […]
Uuden lukuvuoden odotus erityislapsiperheessä – ”No siihen nyt tulee pari muuttujaa”
Aslak Rantakokko pohtii perheen arkea erityislapsen näkökulmasta. Edessä häämöttävä uusi lukuvuosi vaatii ennakointia ja aikuisten välistä saumatonta yhteistyötä, jotta lapsen uusi alku olisi mahdollisimman myönteinen ja turvallinen.